220 likes | 395 Vues
Utareterveyskurssi 2009. 2. Keskustelua ja v
E N D
1. CNS mastitis Nothing to worry about?
2. Utareterveyskurssi 2009 2 Keskustelua ja vittmi KNS / KNS-utaretulehdus
Minor pathogen, ihon normaaliflooraa
Itsestn paraneva hiehomastiitti
Subkliininen, aiheuttaa liev solutusta
Suojaa utaretta kliiniselt utaretulehdukselta
KNS-infektoituneilla lehmill korkeampi maitotuotos (Schukken ym. 2009)
KNS-infektoituneet keskimrist parempia lehmi (Myllys & Rautala 1995; Grhn ym. 2004)
Yleisin maitonytteest eristetty pp
Kliinisi utaretulehduksia, vakaviakin
Persistoivia utaretulehduksia, koko lypsykausi
Antibioottiresistenssi, mys MRS
3. Utareterveyskurssi 2009 3 Stafylokokkimastiitin merkitys Suomessa (% bakteeripositiivisista nytteist) Saaren kliiniset mastiitit 2002-2003 (Nevala ym. 2004)
S. aureus 14,7 %
KNS 21,4 %
EELAn kartoitus 2001 (Pitkl ym. 2004)
S. aureus 10,17 %
KNS 49,63 %
Laboratorioihin tulleet mastiittinytteet 2004-2005 (Koivula ym. 2007)
S. aureus 22,3 %
KNS 29,6 %
4. Utareterveyskurssi 2009 4 Koagulaasitesti S. aureus vs. KNS
tuubikoagulaasitesti (vapaa koagulaasi)
referenssimenetelm
Agglutinaatiotesti (clumping factor, proteiini A, kapselin polysakkaridit)
Pikatesti, ei 100 % luotettava
Slidex Staph Plus, Dry Spot Staphytect Plus, Staphytect-Plus etc.
PCR: nuc-geeni (termostabiilia nukleaasia koodaava geeni)
KPS ja KNS oikeampi jaottelu
S. aureus ei ole vlttmtt ainoa koagulaasipositiivinen mastiittistafylokokki
S. aureus voi joskus olla koagulaasinegatiivinen!
5. Utareterveyskurssi 2009 5 Stafylokokkilajit 41 lajia + alalajit (yhteens 54 tll hetkell)
Suuri osa kuvattu 1970- ja 1980-luvuilla, mutta viimeisimmt viime vuonna
http://www.bacterio.cict.fr/s/staphylococcus.html
Mastiittidiagnostiikassa ei menn lajitasolle, vaikka lajien vlill voi olla eroa utaretulehduksen aiheuttajana
Vain osa lajeista (noin 15) eristetty utaretulehdusmaidosta
Useimmin raportoituja KNS-lajeja utaretulehduksessa: S. chromogenes, S. simulans, S. hyicus, S. epidermidis
Liuta muita lajeja eristetty harvemmin: mm. S. haemolyticus, S. warneri, S. cohnii, S. xylosus, S. sciuri
6. Utareterveyskurssi 2009 6 KNS-lajien tunnistaminen Tunnistus perustuu yleens erilaisiin fenotyyppisiin ominaisuuksiin, kuten erilaisten sokerien kyttminen, ym. biokemiallisiin reaktioihin
Vaihtelua lajien vlill ja sisll
Kaupallisia testisarjoja, mm. API Staph, Staph-Zym
Testit suunniteltu ihmispuolelle
Kaikki kannat eivt tunnistettavissa
Vri lajitunnistuksia raportoitu
Fenotyyppi ja genotyyppi eivt aina tsm!
7. Utareterveyskurssi 2009 7 KNS-lajien tunnistaminen Luotettavaa testi kaikkien mastiitista eristettyjen KNS-lajien tunnistamiseksi ei viel ole olemassa
Mys lketieteess KNS:ien tunnistaminen ongelmallista
Erilaisia genotyyppiin perustuvia testej kehitelln ja kokeillaan jatkuvasti
House-keeping geenien sekvensointi
Fingerprint menetelmt
Tunnistuskirjastojen pivittminen trke!
Osa mastiittia aiheuttavista lajeista viel tunnistamatta?
8. Utareterveyskurssi 2009 8 Onko KNS-lajien vlill eroa? Hyvin vhn tutkimustietoa
Viitteit mahdollisista eroista:
S. chromogenes vallitseva laji hiehoilla ja ensimmisell laktaatiokaudella, S. simulans muilla laktaatiokausilla
Aarestrup & Jensen (1997): lajien vlill ero persistoinnissa: S. simulans persistoi, S. chromogenes ja S. epidermidis eivt
Taponen ym. (2006): persistoinnissa ei eroa lajien vlill
S. hyicuksen ja S. simulansin raportoitu aiheuttavan enemmn kliinisi oireita kuin muiden lajien
Pienet aineistot eivt mahdollista erojen lytymist
9. Utareterveyskurssi 2009 9 Onko S. aureus -mastiitti erilainen kuin KNS-mastiitti? S. aureus -mastiitti usein kliininen ja voi aiheuttaa vakavia systeemisi ja paikallisia oireita, jopa lehmn kuoleman, mutta on tyypillisesti mys krooninen ja subkliininen
KNS-mastiitti yleens subkliininen, usein krooninen, joskus voi aiheuttaa vakavampia kliinisi oireita
10. Utareterveyskurssi 2009 10 Vain muutamassa tutkimuksessa raportoitu KNS-mastiitin oireita Jarp 1991: KNS-mastiiteista 45 % kliinisi, 55 % subkliinisi
Akuutin tulehduksen oireita 52 %:ssa kliinisist mastiiteista
Taponen ym. 2006: KNS-mastiiteista 51 % kliinisi, 49 % subkliinisi
72 %:ssa kliinisist mastiiteista vain maitomuutoksia
Vain 7 %:lla lehmist kuumetta
Waage ym. 1999: hiehoilla kliinisen mastiitin aiheutti
S. aureus 44%
KNS 13%
Kliininen mastiitti systeemioirein: S. aureus >50%
Bleul ym. 2006: 56 lehm, joilla toksinen mastiitti
11 lehmll aiheuttaja S. aureus
3 lehmll aiheuttaja muu stafylokokki kuin S. aureus
11. Utareterveyskurssi 2009 11 Kliininen KNS-mastiitti Meneilln olevassa KNS-tartutuskokeessa (Simojoki ym.) todettu oireina
Kuume
Utareen turvotus
Kellertv maito
Hiutaleita ja klnttej maidossa
12. Utareterveyskurssi 2009 12 Vaikutus maidon solupitoisuuteen? Djabri ym. meta-analyysi (2002): solupitoisuuden geometrinen keskiarvo 138000 solua/ml KNS-neljnneksiss ja 357000 solua/ml S. aureus -neljnneksiss
Taponen ym. 2007: solupitoisuuden geometrinen keskiarvo 657600 solua/ml 29 neljnneksess, joissa persistoiva KNS-infektio ja 3286000 solua/ml 12 neljnneksess, joissa persistoiva S. aureus -infektio
Rainard ym. (1990): solupitoisuus KNS-neljnneksiss
>500000 solua/ml 38 %
200000 - 500000 solua/ml 42 %
<200000 solua/ml 20 %
41%:lla S. aureusta erittvist 315 lehmst solupitoisuus alle 400 000 solua/ml
13. Utareterveyskurssi 2009 13 Taponen ym., 2007: 29 neljnnest, joissa persistoiva KNS-infektio
Solupitoisuuden geometrinen keskiarvo infektion aikana 657600 solua/ml (mediaani SCC 355 400 solua/ml)
Maidon solupitoisuus KNS-infektiossa
14. Utareterveyskurssi 2009 14 Maidon solupitoisuus S. aureus -infektiossa Taponen ym., julkaisematon: 12 neljnnest, joissa persistoiva S. aureus infektio
Solupitoisuuden geometrinen keskiarvo infektion aikana 3286000 solua/ml (mediaani SCC 1898700 solua/ml)
15. Utareterveyskurssi 2009 15 Persistoiva KNS-mastiitti Rainard ym. 1990: 70% KNS-infektioista persistoi
Aarestrup & Jensen 1997: S. simulans aiheutti persistoivia infectioita, S. chromogenes ja S. epidermidis hvisivt itsestn
Laevens ym. 1997: suurin osa KNS-infektioista persistoi
Chaffer ym. 1999: moni KNS-infektio persistoi
Taponen ym. 2006: ilman antibioottihoitoa jtetyist KNS-mastiiteista parani spontaanisti <50%
Taponen ym. 2007: noin puolet laktaatiokauden KNS-infektioista persistoi
sek S. chromogenes ett S. simulans aiheuttivat persistoivia infektioita
Puolet ennen poikimista tai poikimahetkell havaituista KNS-infektioista hvisi poikimisen jlkeen
Mrk ym. julkaisematon: puolet laktaatiokauden KNS-infektioista persistoi
16. Utareterveyskurssi 2009 16 Histopatologiset muutokset S. aureus- ja KNS-mastiitissa Vain 2 tutkimusta (Trinidad ym. 1990; Benites ym. 2002)
Histopatologiset muutokset KNS-neljnneksiss samanlaisia tai vhisempi kuin S. aureus -neljnneksiss
17. Utareterveyskurssi 2009 17 Virulenssitekijit? Hemolysiinit?
Leitner ym., 2003: hiirikokeissa testattiin 7 mastiitista eristetty S. aureus isolaattia, 1 S. chromogenes sek 1 S. intermedius -isolaatti
a-hemolysiini tuottava S. aureus isolaatti oli virulentein, seuraavaksi virulenteimpia a+-hemolysiini ja -hemolysiini tuottavat S. aureus isolaatit
ei-hemolyyttiset S. aureus isolaatit olivat vhiten virulentteja, mutta S. chromogenes- ja S. intermedius-isolaatit kokonaan ei-virulenttej
18. Utareterveyskurssi 2009 18 Mastiitista eristetyn S. aureuksen virulenssigeenej Koagulaasi coa
Proteiini A spa
Kollageenia sitova proteiini cna
Fibrinogeenia sitova proteiini efb
Panton-Valentin leukosidiini pvl
Hemolysiinit hla - hlg
Leukosidiinit lukED, lukM
Exfoliatiiviset toksiinit eta, etb
Enterotoksiinit sea seo, seu
Toxic-shock syndrome toksiini tst
Minkn yksittisen geenin tai geenikombinaation tai geenien kumulatiivisen mrn ei ole havaittu olevan selkesti yhteydess mastiitin vakavuuteen (Zecconi ym., 2006, Haveri ym., 2007)
19. Utareterveyskurssi 2009 19 Virulenssitutkimuksia KNS:ien virulenssigeeneist ei tutkimuksia
Fenotyyppisesti todettu osan mastiitista eristetyist KNS-isolaateista muodostavan haemolysiinej, DNAasia, elastaasia, enterotoksiineja ja toxic shock syndrome-1 toksiinia (Bedini-Madani ym. 1998; da Silva ym. 2005; Kuroishi ym. 2003)
20. Utareterveyskurssi 2009 20 Virulenssitutkimuksia soluviljelmss
KNS:t pystyvt adheroitumaan utarekudoksen soluihin
KNS:ien adhesiivinen kapasiteetti yht hyv kuin S. aureuksen
Invasiivinen kapasiteetti vaihtelee kantojen vlill, mutta keskimrin S. aureus invasiivisempi kuin KNS
(Almeida & Oliver 2001; Anaya-Lpez ym. 2006; Hyvnen ym. 2007)
KNS:t voivat olla sytotoksisia
Useimmat S. chromogenes isolaatit aiheuttivat solujen pyristymist
Useimmat S. aureus- ja jotkut KNS-isolaatit aiheuttivat sytolyysin
(Zhang & Maddox, 2000)
21. Utareterveyskurssi 2009 21 Biofilmin muodostus Biofilmin muodostaminen yhteydess lievempioireiseen, persistoivaan mastiittiin
Osa mastiitti-isolaateista muodostaa biofilmi
Biofilmin muodostamiseen liittyvi geenej lydetty ainakin seuraavista stafylokokkilajeista: S. aureus, S. epidermidis, S. chromogenes, S. xylosus, S. simulans ja S. hyicus (Cucarella ym. 2004; Tormo ym. 2005)
22. Utareterveyskurssi 2009 22 Antibioottiresistenssi KNS:lla resistenssi yleisemp kuin S. aureuksella
Penisilliiniresistenssi yleisin
Beetalaktamaasitesti!
Oksasilliiniresistenssi harvinaista, mutta todettu joissakin KNS-isolaateissa ? metisilliiniresistenssi
mecA -geeni
23. Utareterveyskurssi 2009 23 Yhteenveto KNS yleisin bakteerieristys maitonytteest
Erityisen yleinen ensimmisen poikimisen aikoihin
Hiehoilla ja ensikoilla S. chromogenes vallitsee
Vanhemmilla lehmill ja kliinisiss utaretulehduksissa S. simulans vallitsee
Vastaa yleens hyvin antibioottihoitoon
Osa KNS-infektioista hvi itsestn pian poikimisen jlkeen, osa j persistoimaan ja ehk kannattaa hoitaa antibiootilla