Kansalaisvuorovaikutus & Yritysvuorovaikutuksen pilotointi

1. MAL-verkosto: seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä Kansalaisvuorovaikutus&Yritysvuorovaikutuksen pilotointi Työ- ja elinkeinoministeriö 14.9.2011 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Jani Hanhijärvi

2. AIKATAULU • Klo 10.00 Kahvit ja teemaryhmän syksyn tilannekatsaus • Klo 10.20 Hankkeen valmistelu: “Kansalaisvuorovaikutus seudullisessa suunnittelussa” • Klo 11.30 Panu Lehtovuori: Helsingin seudun visiotyö ja vuorovaikutus • Klo 12.00 Lounas • Klo 12.45 Hankkeen valmistelu, työpaja: “Yritysvuorovaikutuksen pilotointi” • Klo 14.00 Pullonkaula-klinikka: Pureudutaan yhdessä alueiden MAL-haasteisiin • Klo 15.00 Tilaisuus päättyy

3. Syksyn 2011 aikanakahden MAL-aihepiirin kartoittaminen jamahdollisten hankkeiden valmistelu:A.) KANSALAISVUOROVAIKUTUS seudullisissa MAL-hankkeissa&B.) YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN PILOTOINTI (jatkotyö)

4. A.) KANSALAISVUOROVAIKUTUSseudullisissa MAL-hankkeissa Keskustellaan hankkeen sisällöstä, toteutustavasta ja resursseista. Mahdollinen hanke käynnistyy 1/2012. Mihin seikkoihin valmistelussa on kiinnitettävä huomiota? Mitä aletaan tarkastella? Erilaisten vuorovaikutusmallien kokoaminen?

5. Aineisto kansalaisvuorovaikutuksentarkastelun kartoittamiselle • Erilaiset seudulliset MAL-suunnitelmat • Teemaryhmän kuvaukset seudullisista vuorovaikutusprosesseista (syyskuu) • Tampereen Alvari ja Lappeenrannan Alueraati • Osallistuminen seudullisten MAL-hankkeiden asukkaille suunnattuihin vuorovaikutustilaisuuksiin: muistiot, haastattelut? • Mitä muuta? Yhdistetty koulutuspäivä ja työpaja: järjestelmän tarkastelu, vuorovaikutuksen juridiikka  mihin kenelläkin on oikeus, mandaatit?

6. Kunnallisia esimerkkitapauksia Tampereen Alvari Lappeenrannan Alueraati • Vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä • Asukkaat saavat tietoa asuinalueestaan, pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palveluiden suunnitteluun • Tampereella toimii neljä Alue-Alvaria ja keskikaupungin Facebook-Alvari – yhteensä 264 jäsentä • Alue-Alvarit koostuvat alueen asukkaista ja yhdistysten ja järjestöjen edustajista  kaupunginhallitus nimeää • Toimintaa täydentävät pormestarin asukasillat • Lappeenrannassa aloitti vuonna 2006 toimintansa viisi Alueraatia • Toiminta painottunut Asukkaiden Lappeenranta 2015 –ohjelman viimeistelyyn • Lyhyestä toiminta-ajastaan huolimatta toiminta koettu erittäin tarpeelliseksi ja hedelmälliseksi  kymmeniä asumiseen, liikenteeseen ja palveluihin liittyviä kehittämisehdotuksia • Kokoonpanossa mukana alueen asukasyhdistykset, järjestöt ja yritykset kunkin alueen toiveiden ja luonteen mukaisesti

7. B.) YRITYSVUOROVAIKUTUKSENPILOTOINTI Taustalla talvella 2011 valmistunut raportti: Elinkeinoelämän rooli seudullisessa suunnittelussa • Tavoitteena oli kartoittaa viidellä kohdealueella nykytilannetta sekä avata keskustelua siitä, miten vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa voidaan kehittää seudullisissa MAL-suunnitelmissa *) *) Seudullisilla MAL-suunnitelmilla tarkoitetaan kaupunkiseututasolla laadittavia strategioita ja suunnitelmia, jotka koskevat maankäytön, asumisen ja/tai liikenteen teemoja

8. Raportti: Elinkeinoelämän rooli seudullisessa suunnittelussa Sitouttamisen motivaatiotekijätMAL-hankkeissa • Kehittäjäorganisaatioiden roolit selvemmiksi • Hankkeen alkuvaiheessa mukaan • Hankkeen strategiatyöryhmien muodostaminen • Hankkeen aikataulutus • Yritysvaikutusten arviointi • Suunnitelmien konkreettisuus • Hankkeen seuranta ja kriittinen arviointi • Kärkihankkeiden priorisointi • AITOA • VUOROPUHELUA !

9. Raportti: Elinkeinoelämän rooli seudullisessa suunnittelussa Hyvä vuorovaikutusprosessi • Aluksi avoin keskustelutilaisuus: eri sidosryhmät, asiantuntijat • Keskustelua myös pienemmissä ryhmissä, suoria kontakteja • Hankkeen valmistelua strategiatyöryhmässä • Riittävän pitkä lausuntovaihe • Hanke-/seutuseminaari • Hankkeen seuranta – mittarit • Prosessin kriittinen arviointi: Mitä opittiin, missä erehdyttiin, miten kehityttiin?  Suositukset Avointa tiedottamista

10. YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN PILOTOINTITYÖPAJA 14.9.2001: Hankkeen kartoittaminen Mistä lähtökohdista yrityspilotointia tulee kehitellä? Sisällöt ja toimintatavat • Käynnissä olevan / tulossa olevan vuorovaikutusprosessin tarkastelu? • Mitä pitäisi tarkastella: kohdehanke, kohdealue vai kohdeyritys? Aiempien kokemusten hyödyntäminen • Ek-elämän ja julkishallinnon ajatusmaailman ja aikataulutuksen synkronointi • Tiedottaminen? Strategiatyöryhmät? • Yritysvaikutusten arvioinnin onnistuminen? Seuranta, mittarit?  Seuduille kysely yritysvuorovaikutuksen järjestämisestä?

11. Yritysvuorovaikutuksen pilotitVAIHTOEHTOJA..? Kolmenkulma – Tampereen kaupunkiseutu • Tampereen, Nokian ja Ylöjärven rajalla • Lähtölaukaus vuonna 2005, kaavoitettava alue 600 ha • Rakentuu kiinni jo olemassa oleviin teollisuusalueisiin: Tampereen Myllypuro, Nokian Kankaantaka ja Ylöjärven Soppeenmäki • Tällä hetkellä 350 yritystä - arvioitu syntyvän 10 000 työpaikkaa • Kaavoitus etenee vaiheittain kaupunkien omien ohjelmien mukaan Kettumetsä – Porin seutu • Ulvilan keskustan eteläpuolella Kakkostien varrella, 9 km Porin keskustaan • Avattu vuonna 2009 • Aikomus yhdistää yritys- ja asuinalue • Yritysalue rakennetaan vaiheittain yhdessä asuntotuotannon kanssa Jokin muu alue? Ehdotuksia!

12. KIITOKSET ! MAL-verkosto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Satakunnankatu 18 A, 33210 Tampere www.tampereenseutu.fi

13. SEUTUKORTTI KOTKAN-HAMINAN SEUTU Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti (87 000 as.) • Logistiikka, satamat • Savupiipputeollisuus, rakennemuutokset • ”Kompaktin kokoinen” • Venäjä-kortti • Kehittämisyhtiö Cursor Oy • Cursor Oy: palvelut ”samalta tiskiltä” • Kehittynyttä yhteistyötä organisaatioiden kesken • Laaja-alaiset strategiatyöryhmät MAL-hankkeissa • Selvitys: Huono yritysilmapiiri  panostus mm. yritysvaikutuksiin • Naapuri (Kouvola) vahvistunut kuntaliitoksen myötä

14. SEUTUKORTTI LAHDEN ALUE Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä (196 000 as.) • Keskusseudun tiivis yhdyskuntarakenne • Logistiikka ja sijainti • Oikorata  Osa metropolialuetta • Ympäristö, muotoilu, innovaatiotoiminta • Kehittämisyhtiö Lakes Oy • Seutuyhteistyö perinteisesti käynnistynyt Lahden ja neljän kehyskunnan (Nastola, Hollola, Orimattila ja Asiakkala) välillä, siitä mahdollisesti laajentunut muualle • Alueella toimitaan monessa eri ”kuntakokoonpanossa”  aiheuttaa epäselvyyttä • Tavoite olla maan yritysystävällisin alue  seuranta

15. SEUTUKORTTI PIETARSAAREN SEUTU Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy (49 000 as.) • Monipuolinen tuotantorakenne • Vientiteollisuutta • Kehyskunnat kasvaneet kiinni Pietarsaareen • Elinkeinokeskus Concordia Oy • Yhteistyölautakunta, 17 kunnallista jäsentä • Seudullinen yhteistyö heikkoa • Urban-rural –asetelma • Pohjoinen naapuri, Kokkola, vahvistunut kuntaliitoksessa • Pietarsaaren seudun MAL-hanke nyt käynnistymässä...

16. SEUTUKORTTI PORIN SEUTU Karhukunnat: Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Ulvila (137 000 as.) • Etelässä, mutta logistisesti sivussa • Perusteollisuutta  rakennemuutokset • Energiamaakunta • Koulutuksen puute • Kehittämiskeskus Posek Oy • Seutuyhteistyö organisoitu Porin kaupungin alaisuuteen • Karhukuntaneuvosto • Karhukuntatoimikunta • Kuntaklubi-toiminta • Kärkihankkeiden priorisointi • Alvar Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma 1940-l.

17. SEUTUKORTTI TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi (352 000 as.) • Liikenteellinen sijainti • Vientiteollisuutta • Vahva koulutus • ”Superimago” • Elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy • Seutuhallinto koetaan tarpeellisena • Useita toimijoita – roolit hieman epäselvät • Suurena haasteena hidas kaavoitus • Rakennesuunnitelma 2030: yhdyskuntasuunnittelun mallialue • Prosessina hyvä, ”riittävästi kuulemistilaisuuksia, ek-elämä huomioitiin” • Toisaalta, ”ek-elämällä oli mandaatti, ei aitoa vuorovaikutuksellisuutta”