Opetussuunnitelman perusteet ja OPH:n yhteistyö normaalikoulujen kanssa 1.9.2011

1. Opetussuunnitelman perusteet ja OPH:n yhteistyö normaalikoulujen kanssa1.9.2011 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta OPETUSHALLITUS

2. Terveisiä Opetushallituksesta

3. NYKYINEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ JA OPS-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

4. OPETUS JA OPPIMINEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset Oppimateriaali Opettajan- koulutus Laatukriteerit Opetussuunnitelman perusteet 2004 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001 Perusopetuslaki ja -asetus 1998

5. Valtioneuvoston asetuksen merkitys • Asetus on kokonaisuus, joka sisältää sekä kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet että niitä toteuttavan tuntijaon • Asetus on osa ohjausjärjestelmää: • toteuttaa perusopetuslakia ja –asetusta • luo pohjan opetussuunnitelman perusteille • vaikuttaa suoraan myös paikallisesti tehtäviin ratkaisuihin opetuksen järjestämisestä ja opetussuunnitelmasta • vaikuttaa ohjaavasti opettajan työhön (tavoitteet) ja työn rakenteisiin (tuntijako) • vaikuttaa oppilaan kohtaamaan toimintakulttuuriin, tiedon jäsentymiseen ja mahdollisuuksiin harjaantua erilaisissa taidoissa

6. Perusopetuslain mukaisen opetuksen yleiset tavoitteet valtioneuvoston asetuksessa • § 2 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen • - opetuksen ja kasvatuksen yleiset tavoitteet • § 3 Tarpeelliset tiedot ja taidot • - opetuksen ja kasvatuksen tiedolliset ja taidolliset tavoitteet • § 4 Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen • - opetuksen ja kasvatuksen järjestämistä ohjaavat tavoitteet • § 5 Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville annettavan opetuksen erityiset tavoitteet • - esiopetus, lisäopetus, aikuisille annettava perusopetus, maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus

7. Valtioneuvoston asetuksen muuta sisältöä • Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen tuntijako • Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako • Kieltenopetusta koskevat erityissäännökset • Erityisopetusta koskevat erityissäännökset • Erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamaa opetusta koskevat erityissäännökset

8. Valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden valmistelu • Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijaon valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiestyöryhmä helmikuun 2012 loppuun mennessä • Päätös valtioneuvoston asetuksesta tehdään keväällä 2012 • Perusteiden valmistelutyö käynnistyy heti tämän jälkeen • Esi- ja perusopetuksen perusteiden tulee valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä ja niiden mukaiseen opetukseen siirrytään lukuvuoden 2016-2017 alusta

9. Hallitusohjelman asettamia painopisteitä perusopetuksen tavoitteille ja tuntijaolle • Vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta • Vahvistetaan liikuntaa • Vahvistetaan yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta • Vahvistetaan ympäristökasvatuksen asemaa • Vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä • Monipuolistetaan kieliohjelmia

10. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet annettiin ensimmäisen kerran 19.12.2000 ja niiden mukaiseen opetukseen tuli siirtyä viimeistään 1.8.2002 • Perusteisiin tehtiin muutoksia ja täydennyksiä • Muutos ja täydennys 12.12.2003 (yhteistyö kotien kanssa, oppilashuolto) • Muutos ja täydennys 16.3.2009 (erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus) • Kokonaan uudet perusteet annettiin 2.12.2010 ja niiden mukaiseen opetukseen on siirrytty viimeistään 1.8.2011 (näissä perusteissa otettu huomioon oppimisen ja kasvun tukeen liittyvät uudistukset)

11. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet annettiin 16.1.2004 ja niiden mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta tuli siirtyä viimeistään 1.8.2006 • Perusteisiin tehtiin muutoksia ja täydennyksiä • Täydennys 22.5.2006 (muiden uskontojen perusteet) • Muutos 7.5.2007 (todistuksiin merkittävät tiedot) • Muutos ja täydennys 16.3.2009 (erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus) • Muutos ja täydennys 18.6.2009 (perusopetukseen valmistava opetus) • Täydennys 18.6.2010 (ihmisoikeudet ja holokausti) • Muutos ja täydennys 29.10.2010 (oppimisen ja koulunkäynnin tuki) • Kahden viimeksi mainitun muutoksen mukaiseen opetukseen on siirrytty 1.8.2011 lukien

12. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet • Aamu- ja iltapäivätoiminnan ensimmäiset perusteet annettiin 27.2.2004 ja toiminta käynnistyi 1.8.2004. • Opetushallitus on uudistanut perusteet 19.1.2011 ja niiden mukaiseen toimintaan on siirrytty 1.8.2011

13. Lukion opetussuunnitelman perusteet • Lukion opetussuunnitelman perusteet annettiin 27.8.2003 ja ne otettiin asteittain käyttöön 1.8.2005 lukien • Perusteisiin tehtiin muutoksia ja täydennyksiä • Muiden uskontojen opetussuunnitelman perusteet 22.5.2006 • Muutos ja täydennys 20.5.2009 (suullinen kielitaito, opiskelijan arviointi ja osaamisen tunnustaminen) • Täydennys 18.6.2010 (ihmisoikeudet ja holokausti)

14. Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet • Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusteet annettiin 27.2.2004 ja niiden mukaiseen opetukseen tuli siirtyä viimeistään 1.8.2006 • Perusteisiin tehtiin muutoksia ja täydennyksiä • Muutos ja täydennys 20.5.2009 (suullinen kielitaito, opiskelijan arviointi ja osaamisen tunnustaminen) • Täydennys 1.3.2010 (Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet)

15. KEHITTÄMISEN SUUNTAA

16. Opetussuunnitelman perusteiden laadintaprosessi • Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen • Esiopetuksen ja perusopetuksen perusteet laaditaan rinnakkain • Lukion ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet sekä aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet laaditaan esi- ja perusopetuksen jälkeen • Tavoitteena on rakenteistaa perusteasiakirjat ja tuottaa ne sellaisessa sähköisessä muodossa, että ne mahdollisimman hyvin tukevat paikallista opetussuunnitelmien laadintatyötä

17. Perustetyön organisointi • OPH asettaa ohjausryhmän ja koordinaatioryhmän sekä perusteita valmistelevat ryhmät • Valmisteluryhmät luovat omat tukiverkostonsa • työskentely yhteisillä sähköisillä alustoilla • OPH toteuttaa kansalliset ohjaus- ja koulutustilaisuudet laadintatyön alussa ja lopussa • erityisesti opetustoimen johto, rehtorit, ops-vastuuhenkilöt • Alueelliset koulutus- ja ohjaustilaisuudet toteutetaan yhteistyössä avien ja harjoittelukoulujen kanssa • erityisesti ops-vastuuhenkilöt, rehtorit ja opettajat • Perusteita koskeva palaute pyydetään sähköisessä muodossa kaikilta opetuksen järjestäjiltä kaksi kertaa valmisteluprosessin aikana

18. Perusteiden uudistamisen suuntaviivoja • Vahvistetaan ja kehitetään nykyisiä vahvuuksia • Tuetaan esi- ja perusopetuksen välistä jatkumoa ja perusopetuksen yhtenäisyyttä • Otetaan kehittämisen lähtökohdaksi tulevaisuuden sivistys ja oppilaan tarvitsemat kansalaisen taidot (kompetenssit), tuetaan osaamisen ja taitojen kehittymistä nykyistä selvemmin ja vahvistetaan tavoitteiden merkitystä opetuksen suunnittelussa • Tuetaan opetuksen eheyttämistä ja vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä

19. Perusteiden uudistamisen suuntaviivoja • Uskalletaan keskittyä olennaiseen - ajan ja rauhan raivaaminen kasvulle • Suunnataan voimavaroja sen pohtimiseen, miten tehdään ja opitaan – oppimiskäsityksen ja pedagogisen ohjauksen vahvistaminen • Tuetaan oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheiden entistä parempaa huomioon ottamista

20. Perusteiden muotoon liittyviä haasteita • Perusteasiakirjan rakenteistaminen • toimivan jäsennyksen löytäminen • sisäisen rakenteen määrittely, eri osien väliset suhteet • indeksisanojen määrittely hakuja varten • Perusteiden sähköinen toteuttamismuoto • pedagogisen ohjauksen ja hyödynnettävyyden parantaminen • normiosuus, ohjaus- ja tukiosuudet, linkit • yhteys paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön, sekä prosessin että paikallisen opetussuunnitelman rakenteen tukeminen • suhde paikallisesti käytettyihin oppilashallinto-ohjelmiin ja muihin ohjelmiin (Wilma, Fronter, Primus jne.) • suhde valtionhallinnon Sade-työhön • suhde painettuun toteuttamismuotoon

21. Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista voisi olla… • Vahva tietoisuus omasta identiteetistä • Vuorovaikutus ja työskentely yhdessä toisten ihmisten kanssa • Verkostomaisissa sosiaalisissa ympäristöissä toimiminen, yhteistyökyky verkostoissa • Nopeasti kehittyvän teknologian omaksuminen • Sopeutuminen muuttuviin tieto- ja taitovaatimuksiin, joustavuus ja muutososaaminen • Tiedon ja informaation käsittely, tuottaminen, jäsentäminen ja kriittinen tulkinta • Erilaisten tapojen, kielten ja kulttuurien ymmärtäminen globalisoituvassa maailmassa • Kestävän kehityksen haasteiden ymmärtäminen ja vastuunotto tulevaisuudesta, globaali ymmärrys erilaisista yhteisöistä ja yhteiskunnista • Luovuuteen, mielikuvitukseen, kekseliäisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät valmiudet

22. Kompetenssi – kansalaisen taito? • Kompetenssi sisältää asiaan liittyvät • tiedot • taidot • arvot • asenteet • kyvyn toimia ja käyttää näitä elementtejä tilanteen edellyttämällä tavalla • Esimerkkinä hyvän vuorovaikutuksen kompetenssi.

23. Tulevaisuuden taidot Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Ajattelun taidot Työskentelyn ja vuorovaikutuksen Käden ja ilmaisun taidot Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot

25. Kansalaisen taidot yksilön kehityksen näkökulmasta Osallistuminen, vaikuttaminen, vastuullisuus Perustiedot ja taidot, työskentelyn ja ajattelun taidot Vuorovaikutus liittyminen ja yhdessä tekeminen Itsetuntemus, vastuullisuus ja itsensä ilmaiseminen

26. Esi- ja perusopetuksen tulevaisuus • Opettamisessa ja oppimisessa entistä tärkeämmiksi tulevat: • oppilaan ja opettajan kohtaamisen luonne - turvallisuus, selkeys, säännöllisyys, tunnetaidot, yhdessä olemisen pelisäännöt, vuorovaikutteisuus • oppijalähtöiset opetusjärjestelyt ja oppimista tukevat monipuoliset oppimisympäristöt • keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen • oppilaiden osallistuminen, oma pohdinta ja aktiivisuus, oppilaiden tiimityö ja yhteistoiminnalliset työtavat • opettajien tiimityö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, huoltajat ja asiantuntijat koulutyön tukena • oppiaineiden yhteistyö ja integraatio

27. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Arvot, toiminta-ajatus, tavoitteet Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Yhteistyö Aihekokonaisuudet Oppilaan ja koulun toiminnan arviointi Oppiaineet Oppiaineet Oppiaineet Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

28. Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet Opettajan työsuun- nitelma Vuosi- suunni- telma Oppimissuun-nitelma ja HOJKS Kunnan strategiat Arviointi Opetussuunnitelma Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu Esiopetus, toiset koulut Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit

29. OPH:n ja norssien yhteistyö • Keinot oppiaineiden välisen yhteistyön vahvistamiseen • Kompetenssien kuvaaminen ja yhteys oppiainekohtaiseen osaamiseen • Pedagogisen ohjauksen kehittäminen

30. KIITOS! • Opetusneuvos Irmeli Halinen • Opetussuunnitelmat –yksikön päällikkö • irmeli.halinen@oph.fi 040 348 7297 • Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta • Opetussuunnitelmat –yksikön päällikön sijainen, kielten opetuksen asiantuntija • anna-kaisa.mustaparta@oph.fi 040 348 7269