Kari Leinamo Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit 27.9.2011

1. Kari LeinamoLähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit 27.9.2011

2. Lähidemokratian lähtökohdat Kuntalaki 1995/365 • 14 §: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. • 17 §: Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. • 18 §: Valtuusto voi päättää, että kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetetun toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä ja että jäsenten asuinpaikan tulee olla asianomaisella osa-alueella. Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

3. Lähidemokratian määrittelyä • Suoran tai edustuksellisen demokratian periaatteita noudattavaa asukkaiden osallistumista lähiympäristönsä ja paikallisyhteisönsä asioiden päättämiseen ja toteuttamiseen • Tavoitteena kansalaisten ja hallinnon yhteyksien parantaminen sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen • Kohteena kuntalaisten jokapäiväiseen elämään liittyvät asiat • Muotona yleiset asukaskokouksilla tai yleisillä vaaleilla valitut institutionaaliset toimielimet, joilla itsenäistä päätösvaltaa Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

4. Lähidemokratian varhaisia vaiheita Suomessa • Vuoden 1946 alueliitoksen jälkeinen esikaupunkitoimikunta Helsingissä, lakkautettiin 1950-luvun alussa • Vuoden 1977 kunnallislaki: osallistuvan demokratian lisääminen • Oulun kaupunginosavaltuustokokeilu 1978–1980, ei onnistunut • Helsingin aluetoimikuntakokeilu 1981–1984, ei onnistunut • Vapaakuntakokeilu 1989–1996: kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen • Useita kokeiluja ja erilaisia malleja vaihtelevalla menestyksellä Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

5. Yläkemijoen aluelautakunta, Rovaniemi • Perustettiin vapaakuntakokeilun myötä vuonna 1993 • Kaupunginvaltuusto nimittää yhdeksän jäsentä yleisten kyläkokousten ehdotuksista • Alueellinen monialalautakunta, oma 2,1 miljoonan euron talouskehys kaupungin budjetissa • Tilaa ja ostaa alueen palvelut, toimii paikallisena vaikuttajana • päivähoito, perusopetus, kulttuuri, kirjastot, nuoriso, vanhusten avopalvelut, terveysneuvonta ja kotipalvelut • Aiotaan lakkauttaa vuonna 2013 Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

6. Säynätsalon kaupunginosavaltuusto, Jyväskylä • Perustettiin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1993 • 11 jäsentä, valittiin kunnallisvaalien yhteydessä • Lausuntojen antaminen, ehdotukset porkkanarahojen käytöstä, palvelutason seuraaminen • Toimintamääräraha 10 % alueen verotulokertymästä • Muutettiin kaupunginosalautakunnaksi 2001, lakkautettiin 2008 Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

7. Toimielinten tehtäviä 2000-luvulla • Lausuntojen antaminen, aloitteiden tekeminen • Avustusten jakaminen yhdistyksille, koulun johtokuntana toimiminen • Kuntaliitossopimuksen toteutumisen seuraaminen, yhdistymisavustuksen käytön pohtiminen • Asuinalueiden välisen yhteydenpidon tukeminen, palvelujen heikkenemisen estäminen • Muutoksen seuraaminen, tehtyjen päätösten paheksuminen Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

8. Lähidemokratian kaksi vaihetta • Vaihe 1: Kunnanosahallinnon luominen – asukkailla mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin Paikallisen vaikutusvallan lisääminen, tiedonkulun vahvistaminen, asukkaiden ja päätöksenteon lähentäminen • Vaihe 2: Asukkaiden näkemysten ymmärtäminen, hyväksyminen ja huomioon ottaminen päätöksenteossa Jää tavallisesti toteutumatta Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

9. Jämsä: Kuoreveden alueneuvottelukunta Kangasala: Sahalahtitoimikunta Tohmajärvi: Värtsilälautakunta Ulvila: Kullaatoimikunta Kuopio: Vehmersalmen palvelujen seurantatoimikunta Äänekoski: Alueneuvottelukunta Jämsä/Orivesi: Längelmäen neuvottelukunnat Lakkautetut lähidemokratiamallit (perustettu 2001–2007) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

10. Mikkeli: Kylien neuvottelukunta Loimaa: Kylien neuvottelukunta Rovaniemi: Kylien neuvottelukunta Ii: Kuivaniemen ja Iin lähineuvostot Saarijärvi: Pylkönmäen asukastoimikunta Lappeenranta: Joutsenon alueraati Oulu: Ylikiimingin alueellinen yhteistyöryhmä Orimattila: Artjärven kyläjohtokunta Edelleen toimivat kevytrakenteiset lähidemokratiamallit (perustettu 2001–2011) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

11. Mikkeli: Anttolan aluejohtokunta, Haukivuoren aluejohtokunta Seinäjoki: Peräseinäjoen asukaslautakunta Sastamala: Suodenniemitoimikunta Savonlinna: Savonrannan aluejohtokunta Jyväskylä: Korpilahden aluelautakunta Eura: Kiukaisten aluetoimikunta Pori: Noormarkku-toimikunta Kangasala: Kuhmalahti-toimikunta Yksittäisliitosten edelleen toimivat lähidemokratiamallit (perustettu 2001–2011) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

12. Länsi-Turunmaa: Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön lähipalvelulautakunnat Kauhava: Kauhavan, Kortesjärven, Ylihärmän ja Alahärmän asukaslautakunnat Naantali: Saaristolautakunta Kokkola: Kälviän, Lohtajan ja Ullavan aluetoimikunta Seinäjoki: Nurmon ja Ylistaron asukaslautakunnat Hämeenlinna: Kalvola–Rengon ja Ydin-Hämeen aluetoimikunnat Salo: Helsingintien, Kiskontien, Perniöntien, Somerontien ja Turuntien aluetoimikunnat Kouvola: Kylien neuvottelukunta Monikuntaliitosten edelleen toimivat lähidemokratiamallit (perustettu 2009) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

13. Siirtyminen toimivaan lähidemokratiaan • Pienestä puuhastelusta todelliseen toimintaan • Yhteistyötä, kehittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia • Kauniiden puheiden sijaan painopiste palveluihin • Kuntalaiset osallisiksi päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa • Kunnanosahallinnon mallilla ja muodolla ei suurta merkitystä, kunhan lähidemokratian toinen vaihe toimii Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

14. Lähidemokratia voi onnistua hyvin tai huonosti • Oulun kaupungin yhteisötoiminta valittiin parhaaksi köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuoden käytännöksi. (Stop köyhyys! -teemavuosi palkitsi lähidemokratiaa 30.10.2010) • Meidän piti antaa lausuntoja ja olla alueen toimijoiden puuhamiehenä siinä kaupunginhallitukselle ja lautakunnille, mutta ei se ole oikeastaan ollenkaan toiminut. (Kalvola–Rengon aluetoimikunnan vpj:n näkemys Hämeenlinnan tilanteesta 1.4.2011) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit