UusiKunta –hanke - ajankohtaiskatsaus

1. UusiKunta –hanke - ajankohtaiskatsaus Henkilöstötyöryhmä 01.10.2009 kehitysjohtaja José Valanta – Lahden kaupunki José Valanta

2. José Valanta

3. Liitosselvitystyöstä José Valanta

4. Miksi päijäthämäläisten tulisi olla innostuneita Uudesta Kunnasta? • Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet • Lisäperusteita kuntarajojen purkuun Päijät-Hämeessä • Maakunnan kokoisen kunnan perusteet • Maakunnan kokoisen kunnan toimintapoja • Ainutlaatuisen avauksen paikka José Valanta

5. 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet • Suomen ikärakennemuutos edellyttää uudenlaisia palvelurakenteita, jotta palvelut voidaan turvata • Paras-laki: ”tavoitteena elinvoimaiset kunnat, jotka muodostuvat työssäkäyntialueista …” • Työssäkäyntialueen sisällä kulkevat palvelutuotantorajat ovat ongelma palvelutuotannolle ja erityisesti asukkaille • Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka vaatii työssäkäyntialueen yhteistä toimintaa • Kehitys menee suuntaan, jossa nykyisessä kuntarakenteessa palvelutuotantoa ja toimintaa vaaditaan siirrettäväksi ylikunnallisiin puitteisiin samalla, kun ylikunnallisten palveluiden alueet laajenevat (aluekehittäminen, erikoissairaanhoito, sote-alueet, amk) • Tässä kehityksessä voi olla ajopuuna tai ottaa aloitteen omiin käsiin José Valanta

6. 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun Päijät-Hämeessa • Työssäkäyntialueen ytimen pirstovat palvelutuotantorajat ovat asukkaiden kannalta hankalia ja palvelutuotannon kannalta epätarkoituksenmukaisia – samalla rahalla voi saada enemmän palveluita, kun toiminnat ovat kokonaisuutena • Alueen kilpailuasetelma metropolialueella ja naapureiden suuntaan antaa menestyksen mahdollisuudet, mutta voimien kokoaminen yhdeksi kunnaksi parantaisi onnistumisen edellytyksiä • Alueen markkinointi ja elinkeinopolitiikka kärsivät nyt alueen sisäisestä kissanhännänvedosta – voimia kokoamalla lisätään tuloja • Kuntien ikä- ja asukasrakenteet vääristyvät ja verotulojen/kulujen suhde vinoutuu sisäisen muuttoliikkeen takia • Nykytilanteen jatkuminen ei ole muutoinkaan mahdollinen vaihtoehto: kuntiin kohdistuu moninainen paine ja pakko yhdistää palvelutuotantoaan ja toimintaansa naapurien kanssa ja siirtää toimintaa ylikunnallisiin organisaatioihin José Valanta

7. 3. Maakunnan kokoisen kunnan perusteet • Nykyisen 200 000 asukkaan maakunnan yhteistyörakenteet eivät kestä nykyisellään vaan asioita (esh, aluekehitys, amk, …) siirtyy laajempiin puitteisiin • Merkittäviin toiminnallisiin uudelleenjärjestelyihin ja päällekkäisyyksien purkuihin ja päästään, jos yhtymärakenteet voidaan järjestää uudelleen – yhtymien hyvät toiminnalliset ja hallinnolliset kokemukset pitää saada laajemmin hyödyksi maakunnan kuntatoiminnassa • Viisaat Uuden Kunnan päättäjät voivat ottaa alueen eri osien palvelutarpeet paremmin ja tasapainoisemmin huomioon kuin nykyinen hajanainen järjestelmä (kirjastot, vanhustenhuolto, päivystykset, koulut, …) • Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan arvioida prosessit ja työnjaot kokonaan uudelleen • Maakunnan kokoinen kunta voisi ottaa vastuulleen sairaanhoitopiirin ja maakuntaliiton tehtäviä • Uusi Kunta olisi vahvassa asemassa siinä vaiheessa, kun toimintojen uusia valtakunnallisia uudelleenjärjestelyjä mm. terveydenhuollossa (sote-alueet?) ja aluehallinnossa viedään eteenpäin José Valanta

8. 4. Maakunnan kokoisen kunnan sisältöä • Maakuntakunta tarjoaisi maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ainutlaatuisen selkeät edellytykset • Tarvittavat järjestelyt asukasvaikuttamisen ja elinvoiman turvaamiseksi alueen eri osissa voisivat olla paljon joustavampia ja edullisempia kuin nykyisten erillisten kuntien rakenne • Uuden Kunnan asukkaiden suoraan valitsema valtuusto olisi selkeästi strategisessa kokonaisvastuussa sekä alueen kehityksestä että palveluista • Yhteinen kehittämis-, elinkeino- ja osaamispolitiikka antaisi aivan uutta iskukykyä alueelle • Tavoitteena on parempi hyvinvointi koko Päijät-Hämeen alueella. José Valanta

9. 5. Ainutlaatuisen avauksen paikka • Maassa tarvitaan uudenlaisia avauksia (Kuntaliiton UusiKunta2017, sote-alueet ym.) • Päijät-Hämeen UusiKunta voisi saada erityisen aseman suhteessa valtionhallintoon (vrt. Kainuu) • Kestävä ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen • Kunnan, taajamien ja ”pitäjien” uusi suhde, sisäinen aluehallinto, alueellinen vaikuttaminen ja elinvoima • Maakunnallisten kuntayhtymien hyvien kokemusten (toiminta, hallinto) hyödyntäminen laajemmin maakunnan kuntatoiminnassa • UusiKunta-idean täsmentyminen (mm. kuntayhtymien toimintatapa, kun valtaosa asukkaista on keskuskunnassa, sisäinen aluehallinto) antaa toistaiseksi kielteisesti suhtautuneille kunnille perusteet arvioida kantaansa uudelleen • Juuri nyt valtion linjaukset ovat poikkeuksellisella tavalla auki, ja Päijät-Hämeessä on edellytykset toteuttaa oma, juuri tänne sopiva malli, jos vain on uskallusta ja yksituumaisuutta. José Valanta

10. Selvitystyössä valmistellaan kunnille esitys, jossa • arvioidaan yhdistymisen vaikutukset kuntatalouteen, • selvitetään uusia käytäntöjä, joilla voidaan tukea paikallisdemokratian toteutumista uudessa kunnassa, • etsitään uusia ratkaisuja asukas- ja asiakasvaikuttamiseen sekä alueellisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen, • määritellään uuden kunnan eri alueiden palvelutarpeet ja -tasot, • turvataan nykyisten hyvien käytäntöjen jatkuminen ja selvitetään uusia, niitä täydentäviä vaihtoehtoisia palvelutuotantotapoja, José Valanta

11. Selvitystyössä valmistellaan kunnille esitys, jossa • määritellään keinot, joilla turvataan ja vahvistetaan uuden kunnan eri alueiden paikallisen identiteetin ja elinvoiman säilyminen, • määritellään uuden kunnan vetovoima- ja elinkeinostrategia ja siihen käytettävät voimavarat ja –keinot (ml. maankäytön suunnittelun tavoitteet), • määritellään uuden kunnan henkilöstöstrategian sisältö (resurssi- ja osaamiskartoitus, johtamisjärjestelmä, koulutustarpeet sekä muutosvalmennus), • selvitetään yhdistymisen vaikutukset kuntayhtymiin ja muihin kuntien omistamiin yhteisöihin. José Valanta

12. José Valanta

13. José Valanta

14. Kuntien ja UusiKunta-hankkeen rooli • Kuntien kuulemisia edellytetään ennen ministeriön toimeksiantoselvityksen käynnistämistä • Selvityksellä ei ole muodollista yhteyttä UusiKunta-hankkeeseen eikä ministeriö ole sidottu UusiKunta-hankkeen kantoihin tai rajauksiin • Selvityksen lähtökohtana ovat maakunnan Paras-hanke, UusiKunta-esiselvitys ja UusiKunta-hankkeen käynnistyspäätökset José Valanta

15. Kohteena olevat kunnat • VM nimeää selvityksen kohdealueen, mutta selvittäjä voi esittää toimenpiteitä pienemmälle kuntajoukolle tai ottaa esitykseen mukaan ulkopuolisia kuntia • UusiKunta-hanke etenee kuntien päättämällä tavalla ja kuntien päättämässä kokoonpanossa • UusiKunta-hanke on selvittäjän/selvittäjien tärkein keskustelukumppani, tukiorganisaatio ja sihteeristö • Pienehköt erot selvityksen nimetyn kohdealueen ja UusiKunta-hankkeen osallistujajoukon välillä eivät ole ongelma • Esim. Asikkala voi päättää pyrkiä mukaan UusiKunta-hankkeeseen tai päättää pysyä ulkona, vaikka se tahtoen tai tahtomattaan olisi selvittäjän ensisijaista kohdealuetta • Minkään kunnan valtuuston oikeutta päättää itsenäisesti mahdollisessa yhdistymisessä mukanaolosta ei voi etukäteen rajoittaa José Valanta

16. Lahti osana suurkaupunkiverkkoa • Arvioiden mukaan Suomeen jää vain 5-7 elinvoimaista suurta kaup.seutua (n. 2025) • Lahti haluaa kuulua tulevaisuuden menestyjien joukkoon ja tavoiteltava rakennemuutos palvelee tätä pyrkimystä • Tarvitaan suurkaupunkipolitiikkaa vahvistamaan suurimpien kaupunkiseutujen kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen eheyttä ja ehkäistään niiden sosiaalista ja alueellista eriytymistä • Keskeinen kysymys on 2. ketjun suuret kaupunkiseudut. Miten huolehditaan niiden elinvoimasta. • Toiminnallisen kaupunkiseutuun perustuva kunta- ja palvelurakenne toteuttaa myös PARAS-hankkeen tavoitteita • siksi se edellyttäisi metropolipolitiikan tyyppisten erityistoimien ulottamisen myös Tampereelle, Turkuun, Lahteen, Ouluun, Kuopioon ja Jyväskylään José Valanta

17. Selvitystyön rahoituksesta Päärahoitusvaihtoehdot ovat seuraavat: • Kunnat maksavat selvitystyön kustannukset omista varoistaan per capita –periaatteella • Selvitystyön kustannuksia katetaan PAKETTI –hankkeen korista 3: Rakenteet ja kuntayhteistyö – tuen osuus 70% aiheutuneista kustannuksista • Selvitystyön laatiminen VM:n asettamana erityisenä selvityksenä – tuen osuus 100% aiheutuneista kustannuksista • Selvitystyön rahoittaminen VM:n kuntaliitosesiselvitys rahoituksesta – tuen osuus 70% aiheutuneista kustannuksista 30.000 euroon asti. José Valanta

18. UusiKunta – Lahden seudun kuntarakenneselvitys Hankkeen organisoituminen José Valanta

19. Selvittäjät Valtiovarainministeriö asettaa selvittäjät lokakuussa • Päävastuinen selvittäjä • Kunnat ehdottavat Osmo Soininvaaraa • Vastaa selvityksen kokonaisuudesta • Sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisselvittäjä • Kunnat ehdottavat Markku lehtoa • Vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden selvittämisestä José Valanta

20. SELVITTÄJÄ SOTE-SELVITTÄJÄ HENKILÖSTÖRYHMÄ José Valanta

21. Työryhmät • Johtoryhmä • vastaa poliittisesta ohjauksesta • Koostuu kunkin kunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajasta • Kokoontuu kuukausittain • Hyväksyy selvitystyön • Sihteeristö • Vastaa sisällöllisestä valmistelusta yhdessä kuntajohtajien kanssa • Toimii esittelijänä johtoryhmässä ja kuntajohtajakokouksessa • Koostuu kuudesta viranhaltijasta • Kokoontuu viikoittain • Kuntajohtajakokous • vastaa hankkeen virkamiesvalmistelusta • Tekee esitykset johtoryhmälle • Kokoontuu kuukausittain José Valanta

22. Työryhmät (2) • Valtuustoryhmien puheenjohtajakokous • Turvaa poliittisen seurannan kattavuuden • voi tehdä aloitteita ja esityksiä kuntajohtajakokoukselle • Koostuu jokaisen kunnan valtuustoryhmien puheenjohtajista • Henkilöstöryhmä • Seuraa valmistelutyötä • Ryhmässä on edustus kaikista pääsopijajärjestöistä ja Tehystä • kuntien henkilöstöasioista vastaavat viranhaltijat kuuluvat ryhmään José Valanta

23. Toimikunnat Toimikunnat avustavat selvittäjiä antamalla paikallista asiantuntija-apua ja tekemällä toimenpide-ehdotuksia työskentelyyn. Toimikuntiin kuuluu yksi luottamushenkilöjäsen kustakin kunnasta. Lisäksi johtoryhmä nimeää ryhmiin viranhaltijajäseniä.  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimikunta • Kuntatalouden toimikunta • Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta • Sivistyspalveluiden toimikunta • Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta • Teknisten ja ympäristöpalveluiden toimikunta José Valanta

24. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimikunta Toimikunta käsittelee ainakin seuraavia asioita: • palvelutarve- ja palvelutasomäärittely uuden kunnan eri osissa • lähipalvelut, uuden kunnan alueella tuotetut palvelut ja laajaa väestövastuualuetta edellyttävät palvelut • kuntien yhdistymisen vaikutukset nykyisiin kuntayhtymärakenteisiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin • nykyisten toimintamallien parhaat käytännöt jatkotyöskentelyn pohjana • sähköisen asioinnin hyödyntämisen mahdollisuudet palvelutuotannon tehostamisessa • toimialan organisoitumismalli ja poliittinen ohjaus José Valanta

25. Kuntatalouden toimikunta Toimikunta käsittelee ainakin seuraavia asioita: • vuosikohtaisia talousennusteita mm. verotus-, valtionosuus- ja kustannuslaskelmia • kuntatalouteen kohdistuvia, yhdistymisen dynamiikkaan liittyviä asioita kuten palkkojen harmonisointi, investointien kohdentuminen, taksojen ja maksujen tasot • vuosikohtaisia tulo-, kiinteistö- ja yhteisöveroennusteita José Valanta

26. Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta Toimikunta käsittelee ainakin seuraavia asioita: • luottamushenkilötyöskentelyn tehostamistavat ja tiedonsaannin lisäämismuodot • koko- tai osa-aikaisuuden käyttöönottomahdollisuudet johtavien luottamushenkilöiden työskentelyssä • kuntalaissa mainittujen kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismuotojen soveltamistavat uudessa kunnassa • keinot, joilla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista hyödynnetään asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa José Valanta

27. Sivistyspalveluiden toimikunta Toimikunta käsittelee ainakin seuraavia asioita: • palvelutarve- ja palvelutasomäärittely uuden kunnan eri osissa • lähipalvelut, uuden kunnan alueella tuotetut palvelut ja laajaa väestövastuualuetta edellyttävät palvelut • kuntien yhdistymisen vaikutukset nykyisiin kuntayhtymärakenteisiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin • nykyisten toimintamallien parhaat käytännöt jatkotyöskentelyn pohjana • sähköisen asioinnin hyödyntämisen mahdollisuudet palvelutuotannon tehostamisessa • toimialan organisoitumismalli ja poliittinen ohjaus José Valanta

28. Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Toimikunta käsittelee ainakin seuraavia asioita: • päällekkäiset kehittämislinjaukset ja toiminnot sekä suunnitelma niiden karsimiseksi • esitys siirtymisestä kunta- ja kehittämisorganisaatiokohtaisista strategioista UusiKunta-strategiaan • kansallinen edunvalvontarooli ja sen tavoitteet sekä em. tehtäväkokonaisuuden osalta työnjako maakuntaliiton kanssa • yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa käytettävien suunnitelmien laajuudet ja aikataulut • yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet José Valanta

29. Teknisten ja ympäristöpalveluiden toimikunta Toimikunta käsittelee ainakin seuraavia asioita: • palvelutarve- ja palvelutasomäärittely uuden kunnan eri osissa • lähipalvelut, uuden kunnan alueella tuotetut palvelut ja laajaa väestövastuualuetta edellyttävät palvelut • kuntien yhdistymisen vaikutukset nykyisiin kuntayhtymärakenteisiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin • nykyisten toimintamallien parhaat käytännöt jatkotyöskentelyn pohjana • sähköisen asioinnin hyödyntämisen mahdollisuudet palvelutuotannon tehostamisessa • toimialan organisoitumismalli ja poliittinen ohjaus José Valanta