Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri

1. Jouni Tuomisto, THL, Kuopio Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri

2. Sisältö • Kokonaisarkkitehtuurin (KA) taustatekijät • Megatrendit ja kolme kriteeriä: Avoimuus, kritisoitavuus, jatkokäytettävyys • Kytkennät Tekaisu-hankkeeseen • Kytkennät YHTI-hankkeeseen • Organisoituminen: ohjausryhmät, kytkentä • Synergia muiden KA:ien kanssa: THL:n, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen, ympäristöterveydenhuollon kansallinen

3. Kokonaisarkkitehtuurin perusrakenne

4. Kokonaisarkkitehtuurin ydinviesti • Tavoitteena on tehokas ja vaikuttava TOIMINTA • Tätä tukemaan tarvitaan TIETOA • Tämän organisoimiseen tarvitaan TIETOJÄRJESTELMIÄ • Näiden toteuttamiseen tarvitaan TEKNOLOGIOITA

5. Sen lisäksi, että tarkastelemme nykyisiä toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä, meidän on välttämättä tarkasteltava myös sitä tulevaisuuden toimintaa, jonka haluamme tehdä mahdolliseksi.

6. KA-projektin vaiheet (JHS179) ja tilanne YTH:n osalta • Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen (kuvaukset) • Kehittämiskohteiden tunnistaminen • Esiselvitys • Vaatimusmäärittely • Hankinta • Ympäristöterveyden alalla olemme jo pitkällä kehittämiskohteiden tunnistamisessa, koska toiminnan ja tiedon suhdetta on THL/YMTOssa tutkittu 6 vuotta.

7. Tilanne ympäristöterveydenhuollossa • THL/YMTO on ympäristöterveyden alalla tutkinut • tiedon ja toiminnan yhteyttä • päätöksenteon tukemista ja • vaikutusarviointien kehittämistä. • Kehittämiskohteet on jo tunnistettu muuta kautta kuin kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kartoituksella: • State of the art of benefit-risk assessment: Environmental health (Pohjola et al., Food and Chemical Toxicology 2012)

8. Kehittämiskohteet (Pohjola et al., 2012) • Painetta ja pyrkimystä on kehittää vaikutusarviointeja • Osallistavammiksi ja avoimemmiksi • Laajemmin eri näkökulmia huomioonottaviksi • Arvioinnin ja päätöksenteon yhteyttä parantaviksi • Monenlaisia arvoja ja tietoa paremmin huomioonottaviksi ja yhdistäviksi. • Ympäristöterveydenhuolto on mitä suurimmassa määrin vaikutusten arviointia ja huomiointia päätöksenteossa. • Kokonaisarkkitehtuurin tulisi tukea näitä kehityssuuntia.

9. Megatrendejä, jotka vaikuttavat kokonaisarkkitehturiin • Avoin data ja avoimuus • Kritisoitavuus ja osallistuminen • Jatkokäytettävyys

10. Avoin data ja avoimuus • Vaatimus tiedon avoimuudesta on radikaalisti lisääntynyt 1-3 vuoden aikana ja on tullut jäädäkseen. • Vaikka kaikki tieto ei tietenkään voi olla avointa, merkittävä osa voi olla. • Tietojärjestelmien ja käytäntöjen on siis pystyttävä vastaamaan avoimuuden vaatimukseen perinteisten eheyden ja suojattavuuden lisäksi.

11. Kritisoitavuus ja osallistuminen • Asiantuntijuuden roolissa on tapahtunut iso muutos: • Asiantuntijuuden erityisasema on heikentynyt. • Kansalaisten oma koulutustaso ja luottamus omiin tietoihin on lisääntynyt. • Vaatimus osallistumismahdollisuuksista on lisääntynyt. • Jos jokin menee pieleen, suurin kritiikki tulee siitä että on pimitetty tietoa tai estetty osallistumista tai ettei kuunnella. • On tehtävä mahdolliseksi se, että tarvittaessa asiantuntijatyötä ja sen perustana olevaa tietoa pääsee kritisoimaan. •  Käytäntöjen ja tietojärjestelmien on tuettava tätä.

12. Jatkokäytettävyys • Asiantuntemustiedon jäsentäminen sidosryhmittäin on vaikeaa, koska käyttökohteita on paljon, eivätkä ne kaikki ole asiantuntijaorganisaation tiedossa. • Järjestelmät on rakennettava siten, että tiedosta saadaan lisähyötyä mahdollistamalla sen käyttö ennakoimattomiin tarkoituksiin.

13. YHTI-hanke (Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä) • Kerää kunnista olennaista tietoa tupakka-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja kemikaalitoimialalta. • Tietosisällöt on vastikään määritelty. • Tietojärjestelmän toteutus ja sisäänajo kunnissa on parhaillaan alkamassa. • Automaattiset rajapinnat kuntien omiin järjestelmiin (Tarkastaja, TerveKuu) tehty tai tekeillä. • Varsinainen käyttöönotto 2013-2014. • Kytkentöjä elintarvikevalvonnan KUTI-hankkeeseen. • Vastuuhenkilö Kaisa Mäntynen/Valvira

14. Yhteydet YHTIn ja YTH-kokonaisarkkitehtuurin välillä • Kansallisena tietojärjestelmänä YHTI on olennainen osa YTH-KA:ta. • YHTI tarkoitettu toiminnan seurannan ja tilastoinnin välineeksi. • Kuitenkin sitä voisi ehkä käyttää myös toiminnan kehittämisen välineenä – tätä potentiaalia ei ole järjestelmällisesti arvioitu. • Ehdotus: YHTI väliarvioidaan KA:n ja toiminnan tukemisen näkökulmasta kesällä/syksyllä 2012 osana Tekaisu-hanketta. • Evaluointi tuo tuoretta tietoa • Konkreettisista haasteista KA-työn tekemisessä, kun peilataan käytäntöön. • Tärkeän tietojärjestelmän toimivuudesta YTH-alueella. • Evaluointi mahdollistaa toteutuksen loppuvaiheen • paremman kytkemisen strategiseen ja KA-johtamiseen, jos siihen ilmenee tarvetta. • Esimerkiksi avoimuuden, kritisoitavuuden ja jatkokäytettävyyden arviointi. • On jo riittävän konkreettinen evaluoitavaksi mutta edelleen STM:n ohjattavissa jos parannettavaa ilmenee.

15. Tekaisu-hanke • Vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen ”Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa”. • Hankkeen kesto 2012 – 2015 (rahoitus 2013- on haussa). • Tukee päätöksentekoa kunnissa tutkimalla ja kehittämällä päätöksenteon tapoja ja tukemalla vaikutusarviointien tekoa ja käyttöä päätöksenteossa. • Vastuuhenkilö Jouni Tuomisto/THL.

16. Tekaisun yhteydet kokonaisarkkitehtuuriin • Tekaisun kohde (ympäristöterveydenhuollon alainen ja siihen liittyvä toiminta kunnissa) on juuri se, mitä YTH-KA-työlläkin pyritään parantamaan. • Tekaisu tuottaa tietoa kokonaisarkkitehtuurin osiin TOIMINTA ja TIETO. • Se myös tuottaa / jalkauttaa TIETOJÄRJESTELMIÄ. • Tekaisu tuo käytännön tietoa, jotta kansallinen KA saadaan johdonmukaiseksi ja toimivaksi osaksi kuntien käytäntöjä.

17. STM:n hallinnonalan hallintamalli P=päätöksenteko V= valmistelu P Kanslia-päällikkö STM-Jory P + tulos- ohjaus V konserni-johtoryhmä Hall.alan KA koord.ryhmä • Hallinnonalan strategian • painopisteet, strateginen hanke- • salkku, mittarit, vuosibudjetti • Hallinnonalan prosessit ja • palvelut P prosessit palvelut THL-jory TTL-Jory Valvira-Jory jne … STM:n arkk.ryhmä SH-piirit, Kela, Avit, Kunnat arkk. ryhmä arkk. ryhmä • Projektisalkku, mittarit, vuosibudjetti • Prosessien ja palveluiden kuvaukset • Toteutukset ja seuranta KOHDEALUE STM HALLINNONALA 17 5.9.2014 Tiina Pesonen, Klaus Halla

18. Tekaisun ohjausryhmät • Seurantaryhmä sopisi ohjaamaan myös YTH-KA-työtä.

19. Kokonaisarkkitehtuurin tasot esim: Sosiaali- ja terveydenhuolto -eSOTE- hanke KOHDEALUE*) Sosiaaliturva - Sos.vak. järj. - Työsuojelu Ympäristöterveydenhuolto - Kansal.terv.suoj.ohj • Ministeriö • THL - AVIt • TTL - SH- • Fimea piirit • Valvira - Kela • STUK - kunnat, • lautakunnat k-liitot • virastojen ja laitosten omat KA- omistajat ja -työryhmät STM:n HALLINNON-ALA ja TOIMIJAT • Ydinprosessit • säädösvalmistelu • tulosohjaus • kv-toiminta • toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta STM:n KA-omistaja ja -työryhmä sekä prosessin avustajat MINISTERIÖ Kohdealueen KA-rajaus ja KA-hankkeiden priorisointi Kohdealueen KA-työryhmä *) 19 5.9.2014 Tiina Pesonen, Klaus Halla

20. Eri kokonaisarkkitehtuuriprosessien yhteenkytkeminen • THL:ssä tekeillä kolme merkittävää arkkitehtuuria • Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon KA • Kansallinen ympäristöterveydenhuollon KA • THL:n oma KA • Näitä prosesseja on hyvä tehdä myös yhdessä tietoja jakaen. • YTH-KA voisi tarjota kuvattuja näkökulmia muillekin KA:ille.