1 / 24

Nuoret, koulu ja kulutus

Nuoret, koulu ja kulutus. Terhi-Anna Wilska Opettajailta Hamina 09.12.2008 . Lasten ja nuorten kulutusresurssit ja niiden kohdistuminen? Lasten ja nuorten kulutusasenteet? Lasten ja nuorten rooli perheen yhteisessä kulutuksessa? Lapset, nuoret ja kuluttajakasvatus?

catherine-beasley
Télécharger la présentation

Nuoret, koulu ja kulutus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Nuoret, koulu ja kulutus Terhi-Anna Wilska Opettajailta Hamina 09.12.2008

  2. Lasten ja nuorten kulutusresurssit ja niiden kohdistuminen? • Lasten ja nuorten kulutusasenteet? • Lasten ja nuorten rooli perheen yhteisessä kulutuksessa? • Lapset, nuoret ja kuluttajakasvatus? • Millaista mediakasvatusta nykylapset tarvitsevat?

  3. Lasten ja nuorten kulutusresurssit ja niiden kohdistuminen?

  4. 12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien käyttörahat/vko 1977-2003 Lähde: Nuorten terveystapatutkimus

  5. 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien käyttörahat/vko 1977-2003 Lähde: Nuorten terveystapatutkimus

  6. 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien käyttörahat/vko 1977-2003 Lähde: Nuorten terveystapatutkimus

  7. Lasten ja nuorten viikkorahat: • 10- 13 v. 4,6 eur • 14-17 v. 10,7 eur • Kaikenkaikkiaan käytössä/vko • 10- 13 v. 6,2 eur • 14-17 v. 16,7 eur • 14-17 –vuotiailla sukupuoli vaikuttaa: pojilla enemmän omaa rahaa • Vanhempien tuloilla tai sosioekonomisella asemalla ei vaikutusta lasten oman rahan määrään • Vajaalla puolella lapsista rahaa jää useimmiten säästöön kulutuksen jälkeen

  8. Tyttöjen ja poikien (10-13 v.) rahankäyttö • Tytöt: • Karkit, herkut • Pukeutuminen • Säästäminen • Pikkutavarat, lahjat, lelut • Koulutarvikkeet • Kirjat, lehdet • Korut, kosmetiikka • Pojat: • Karkit, herkut • Harrastukset ja • harr. välineet • Säästäminen • Pelit • Pukeutuminen • Musiikki • Kirjat, lehdet

  9. Tytöt: Karkit, limsat, herkut Vaatteet Matkapuhelin Ulkona käyminen, kahvilat yms. Harrastukset Pikkutavarat Liikenne Alkoholi, tupakka Pojat Karkit, limsat, herkut Matkapuhelin Tietokonepelit Muut harrastukset Liikenne Ulkona käyminen, kahvilat yms. Vaatteet Alkoholi, tupakka Alle 18-vuotiaiden nuorten tärkeimmät kulutuskohteet Lähde: Caring and Sharing? –kyselytutkimus, 2006

  10. Lasten ja nuorten rooli perheenyhteisessä kulutuksessa

  11. Peruskoulu Ammattikoulu Keskiasteen oppilaitos Yliopisto Samaa mieltä 57 55 50 23 Ei samaa eikä eri mieltä 7 18 8 0 Eri mieltä 36 27 42 76 Vanhempi: “Vaeltelemme lapseni/lasteni kanssa usein ostoskeskuksissa, myös ilman aikomusta ostaa”, % äidin koulutustason mukaan..”

  12. Lasten ja nuorten vaikutusvalta perheen yhteiseen kulutukseen 1. Ruoka ja päivittäistavarat suuri 2. Kaupallinen vapaa-aika suuri 3. Matkailu suuri 4. Tietokoneet ja elektroniikka kohtalainen 5. Sisustus ja huonekalut kohtalainen 6. Moottoriajoneuvot pieni 7. Asunto, mökki hyvin pieni

  13. Lasten päätösvaltaan vaikuttavia tekijöitä 11-17 -vuotiailla • Teknologia (tietokoneet, musiikkilaitteet, AV-laitteet) sekä muut isot hankinnat (ajoneuvot, kodinkoneet) • Sukupuoli (poika), ikä (14-17), oma subj.taloudell.asema hyvä, ei sisaruksia, perhe keskituloinen, isän koulutus keskiaste • Asunto ja sisustaminen • Sukupuoli (tyttö), ikä (14-17), oma subj.taloudell.asema hyvä, perhe keski- tai hyvätuloinen

  14. Lapset, nuoret ja kuluttajakasvatus

  15. 11- 17-vuotiaiden lasten/nuorten kulutusasenteita, täysin tai jokseenkin samaa mieltä: • Ostaminen auttaa, jos minulla on paha mieli 20% • Uskoisin olevani onnellisempi, jos perheellämme olisi paljon enemmän rahaa 33% • Minun on helppo saada vanhempani suostumaan uutuustuotteiden, (mm. merkkivaatteet, teknologia) ostamiseen 20% • Vanhempani palkitsevat minut usein ostamalla tavaroita 13% • Koen eläväni säästäväisesti 49% • Olen saanut vanhemmiltani paljon neuvoja raha-asioissa 53% • Saan koulusta riittävästi tietoa kulutukseen liittyvistä asioista 32% Lähde: Caring and Sharing? –kyselytutkimus, 2006

  16. Lasten ja nuorten kulutuspäätöksiin vaikuttavat sosiaalistajat Lähde: Caring and Sharing? –kyselytutkimus, 2006

  17. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lapsen kuluttajuuden kehittyminen noin puolet omaksutuista asenteista ja opeista jää pysyviksi brändi- ja tuotemerkkien tunnistus kuluttajiksi kehittyminen alkaa Ikä ensimmäiset ostopyynnöt ensimmäiset omat hankinnat ja osto-tapahtumat (autetut) ensimmäiset täysin itsenäiset ostotapahtumat (Lähde: McNeal, J. 1999)

  18. Mainosten vaikutus eri-ikäisiin lapsiin • 3-4-vuotias erottaa mainoksen muusta ohjelmasta, mitä nuorempi lapsi, sitä enemmän mainokset kiehtovat • 8-9 -vuotiaat ymmärtävät mainosten vaikutusfunktion, viihteellisyys ja hauskuus mainoksen tärkein elementti. • 10-12-vuotiailla tärkeintä mainoksen todenmukaisuus, uskottavuus ja loogisuus • 13-15 -vuotiaille tärkeää mainosten informatiivisuus ja ”idea”, mikä tuottaa ajattelemisen aihetta • 16-18 -vuotiaille tärkeintä (jälleen) viihteellisyys ja vauhdikkuus mutta ”hyvä tarina” on ehdoton

  19. Millaista kuluttajakasvatusta tarvitaan? • Mainonnan yleiset säädökset lapsiin ja nuoriin kohdistuen tiedettävä • Suoramarkkinointi • Ostokehotukset • Lapsen kautta vaikuttaminen vanhempiin • Nettimainonta • Kylkiäiset • Informaatio ja mekanismien ymmärtäminen tärkeämpää kuin suojaaminen markkinoinnilta ja mainonnalta • Onko nykyisessä kuluttajakasvatuksessa tärkeintä perinteinen kuluttajan suojeleminen, hintatietoisuus ja oikeuksien korostaminen, vai kyvykäs kuluttajuus markkinayhteiskunnassa?

  20. Millaista mediakasvatusta nykylapset ja –nuoret tarvitsevat?

  21. ”Kuumia” aiheita • Nettimainonta • Sosiaalinen media ja sen riskit (mm. kiusaaminen, hyväksikäyttö, kyseenalaiset yhteisöt) • Kännykkä multimediana • Mediakonvergenssi • Online- ja muut pelit • Televisio-ohjelmat

  22. Miltä lapsia pitäisi suojata ja miten? • Yksinäisyydeltä • Tietokone ja TV EI alle 15 v. lapsen omaan huoneeseen • Toden ja fiktion sekoittamiselta • Lasten opittava analysoimaan fiktiota ja faktaa (esim. tosi-tv, virtuaalimaailmat ja pelit)! • Liialta television katselulta • TV yhteydessä suurimpaan osaan lasten ja nuorten ongelmista • Ennakkoluuloilta ja kauhistelulta • Vanhempien ja opettajien hankittava netin perustiedot sekä otettava huomioon uuden ja vanhan median positiiviset puolet • Tietämättömyydeltä • Median ja markkinoinnin mekanismit tunnettava • Liialta informaatiolta • Pitääkö lasten kuulla kaikista maailman kauheuksista? Oliko esim. Kauhajoen yms. pohtiminen tarpeellista alakouluissa?

  23. Summa summarum • Media on osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää ja sosiaalisia suhteita. • Itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote suojaavat median riskeiltä paremmin kuin sensuuri, kauhistelu tai tekniset kontrollikeinot. • Lapsi ja nuori tarvitsevat tukea median mallien kyseenalaistamiseen. • Aikuisen kannattaa käyttää nettiä yhdessä lapsen ja nuoren kanssa. • Tekijänoikeuksien loukkaaminen ja piratismi ovat rikosoikeudellisesti rangaistavia tekoja. • Netin käytöstä ja pelaamisesta on hyvä olla pelisäännöt. Eri ikäisille lapsille säännöt ovat erilaiset.

  24. Kiitos. Terhi-Anna Wilska p. 050-3049159 terhi-anna.wilska@tse.fi

More Related