1 / 82

OPPIMISEN NEUROTAUSTA I

OPPIMISEN NEUROTAUSTA I. Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus. Kehitys ja oppiminen. Yksilön kehitys on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa tapahtuva aktiivinen adaptaatioprosessi Se jatkuu koko elämänkaaren ajan ja sitä ohjaavat

claire
Télécharger la présentation

OPPIMISEN NEUROTAUSTA I

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. OPPIMISEN NEUROTAUSTA I Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  2. Kehitys ja oppiminen • Yksilön kehitys on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa tapahtuva aktiivinen adaptaatioprosessi • Se jatkuu koko elämänkaaren ajan ja sitä ohjaavat • Resurssien saatavuus (turvallisuus, suoja ja ravinto) • Sosiaalinen vuorovaikutus • Itsenäistyminen vanhemmista

  3. Kehityksen lainalaisuudet • Kaaos ja kompleksisuus • Vallitseva tila pyrkii vakiinnuttamaan itseään • Herkkyys pienille alkuarvojen eroille • Kehityksen kausaalisuus • Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä • Kehitys ei ole determinismiä

  4. Kehityksen ja oppimisen tausta • Supermuovautuvat aivot • Aivot välittävät kasvattamisen ja opettamisen vaikutuksia • Oppiminen on elinikäinen prosessi • Oppimisen neuraalisen taustan ymmärtäminen • Oppimisen edellytykset • Neuromyytit

  5. Aivojen potentiaali • Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua • Jokainen voi muodostaa noin 10 000 erilaista kytkentää • Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien “ratojen” pituus on 3,5 miljoonaa km • Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia

  6. Aivojen tietoliikenneyhteydet • Ärsykkeet sytyttävät virran aivojen hermoverkkoihin • Sähköiset hermoimpulssit siirtyvät kemiallisesti synaptisen kuilun läpi toiseen hermosoluun • Toistaminen vahvistaa tietoliikenneyhteyksiä • Informaatioimpulssit alkavat kulkea totuttuja reittejä lähes itsestään • Hyvin harjoitetut yhteydet jäävät eloon • Muut yhteydet karsiutuvat – valikoiva solutuho • Tavat ja tottumukset

  7. Kehitys on oppimista • Oppimisen tavat • Havaitseminen, muisti, tarkkaavaisuus, kieli • Oppivat hermoverkot • Rinnakkainen prosessointi, temporaalinen prosessointi, integrointi • Hermoverkot oppivat luokittelemalla • Samanaikaisuus, samankaltaisuus, ajallinen yhteys

  8. Oppimisen tausta • Neurobiologiset taipumukset, havaintovalmiudet • Maailma opitaan näkemään tietyllä tavalla • Tiettyä käyttäytymisiä opitaan toisten kustannuksella • Tavoitteena mukautuminen ympäristöön • Elämän hallinta on yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä toiminnan alueita • Elämän hallinnan taito ja reaktioiden joustavuus

  9. Itsesäätely: esimerkki ameebasta • Tavoite: elimistön mukauttaminen ärsykeympäristöön • Taito pitää sisäisen ympäristön kemiallinen profiili tasapainossa samalla kun ulkoisessa ympäristössä on helvetti valloillaan

  10. Reaktiivisuus • Sisäisten tilojen säätely liittyy yksilön biologiseen reaktiivisuuteen • Yksilölliset erot reaktiivisuudessa määräytyvät • Varhaisesta vuorovaikutuksesta • Geenien ja kokemusten interaktiosta

  11. Reaktiivisuus • Reaktiivisuus on ominaisuus, joka vaikuttaa tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa • Kuinka herkästi virittäydytään ja kiihdytään • Kuinka herkästi tyynnytään • Säätelyn avulla pyritään mukauttamaan (kalibroimaan) reaktiivisuus ympäristöön sopivaksi • Sisäisen tilan ylläpitäminen hallittavalla alueella • Säätelyn perimmäisenä pyrkimyksenä on säilyttää elimistön sisäinen tasapino lähellä vakiota

  12. Välillä elämän prosessit joutuvat tavoittelemaan tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta • Reaktiivisuus liittyy herkkyyteen elämän prosessien säädössä • Elämän prosessien säätö on monimutkainen neurobiologinen tapahtumaketju • Hermosoluverkkojen aktivoitumisen muodot • Välittäjäaineiden ja hormoneiden merkitys

  13. GENOMI – Tietovarasto • DNA:n emäsjärjestyksen ja monimuotoisten taitojen välillä on tilastollinen yhteys • Biologian tasolla ei kuitenkaan ole älykkyyden, depression, musikaalisuuden tms. geenejä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  14. EPIGENEESI • Geenien toimintaan vaikuttavat, emäsjärjestyksen ulkopuoliset säätelytekijät – miten geenit toimivat - miten geeniä luetaan • Geenit aktivoituvat tuottamaan proteiineja suhteessa elimistön kemiallisiin muutoksiin (välittäjäaineet, hormonit…) • Muutokset DNA:n metylaatiossa (estää - avaa) • Vuorovaikutussuhteet ovat tärkeä osa ulkopuolisia säätelytekijöitä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  15. Epigeneettinen ohjelmointi • Evoluutio on muovannut jälkeläiset sopeutumaan ympäristöön vanhempien välittämillä signaaleilla • Ympäristön signaloituminen - ennuste ympäristön laadusta • Liittyy puolustautumisvalmiuteen • Suurimmalle osalle lajeista ei ole olemassa yksittäistä, optimaalista fenotyyppiä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  16. Epigeneesi

  17. /tmp/PreviewPasteboardItems/Michael Meaney, Maternal care and Gene (vedetty) 3.pdf

  18. Vuorovaikutuksen taika Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  19. Yleistä kehityksestä • Ihminen on biologinen olento • Evoluutiohistoria, mielen ”kehollisuus” • Ihminen on sosiaalisin kaikista lajeista • Kiinnostus toisten välisiin suhteisiin • Synnynnäinen tieto, että toista kuuluu auttaa • Ihmislajille kehittyneet ”uudet” aistit • Intuitio-aisti, toiseen asennoitumisen aisti, isojen ryhmien, systeemien, havaitsemisen aisti

  20. Ihminen on yhdessä kannatetun kasvatuksen laji • Jokapäiväisestä kanssakäymisestä syntyy psyykkisiä rakenteita • Koti, päiväkoti, sukulaiset, ystävät • Jokainen ihminen on potentiaalisesti tärkeä koko elämänkaaren ajan • Kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti • Lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta • Hoitavan aikuisen valmius kuulla lasta on keskeinen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  21. Synnynnäinen ainutkertaisuus • Temperamentti ja muu perinnöllinen erityisyys • Ensi hetkistä lähtevä vuorovaikutus ympäristön kanssa • Resonanssin ja samantahtisuuden kokemus • Minuus on toisen mielessä ja kädessä • Terve minuus on pysyvästi dynaaminen • Minuuden jatkuvuuden kokemus vaatii jatkuvaa sisäisen tilan säätelyä • Itseä säätelevä toinen

  22. Varhaisten kokemusten voima • Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin tai sen puutteeseen • Henkinen tai fyysinen pahoinpitely • Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus • Emotionaalinen laiminlyönti • Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa: • Depressiot ja ahdistushäiriöt • Päihteiden väärinkäyttö • Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino

  23. Miksi varhaiset kokemukset vaikuttavat: • Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin hermostollisessa ja hormonaalisessa stressivasteessa • Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa seuraavissa • Depressiot ja ahdistushäiriöt • Päihteiden väärinkäyttö • Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino

  24. Poikkeava stressivaste • Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on taustalla ainakin seuraavissa: • Tarkkaavaisuushäiriöt • Käytöshäiriöt • Ahdistushäiriöt • Masennus • Kasvuhäiriöt

  25. Miksi stressi on tärkeää • Stressi on elimistön biologinen valpastumisjärjestelmä • Biologinen vaste kun fysiologisessa tasapainossa tapahtuu muutos – itseään suojaava käyttäytyminen aktivoituu, turvaa hakeva käyttäytyminen aktivoituu • Stressijärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa • Uhka on poikkeama tavanomaisessa ärsykeympäristössä • Uhka vaihtelee todellisesta vaarasta potentiaalisesti positiiviseen oppimiskokemukseen

  26. Stressin säätelyn tärkeys • Hippokampuksen toiminta vaimenee ellei ole tarpeeksi kortisolia • Kestostressi pitää kortisolitason korkeana • Krooninen haitta oppimiselle • Univaje riittää pitämään kortisolitason korkeana • Olojen sietämisen oppiminen • Mukavuusalueella toimiminen

  27. Stressisysteemin aktivoituminen • Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin • Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) saavat hippokampuksen ”virkistymään” ja toimimaan aktiivisesti • Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) heräävät kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana • Palautejärjestelmä

  28. Stressisysteemin aktivoituminen • Emotionaalisesti (biologisesti) merkittävä ärsyke • Adrenaliini-nimisen stressihormonin välttyminen ja leviäminen verenkierron mukana kaikkialle elimistöön • SAM - systeemin aktivoituminen • Taistele – pakene, snergian mobilisointi • Kortisoli-nimisen stressihormonin välittyminen • Kortisolilla on suoria aivovaikutuksia

  29. AIVOJEN ÄRSYKEVIRTA Säätelyn pettäminen – liioitteleva käyttäytyminen Stressin säätelyn lähikehitysen vyöhyke KANNATTELUN TARVE Mukavuusalue TASAPAINOINEN JA ITSENÄINEN STRESSIN SÄÄTELY Alivireyden ja kapeutuneen toiminnan alue TURVALLISEN ROHKAISUN TARVE YMPÄRISTÖN KUORMITTAVUUS – STRSSITEKIJÖIDEN MÄÄRÄ

  30. Stressin säätely ja aivojen kehitys • Keskushermoston kemiallinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi aivojen kehitykseen • Kortisolilla on vahvoja aivovaikutuksia • Liian suuret kortisolimäärät vahingoittavat aivojen kehitystä oppimista, muista ja ajattelua säätelevillä alueilla: • Etuotsalohkon toimintaa säätelevät alueet • Emootioita säätelevät alueet • Muistitoimintoja säätelevät alueet

  31. Biologinen tilanneherkkyys (Ellis, Boyce, 2005) • Evoluutiossa kehittynyt taipumus mukauttaa säätelyjärjestelmät ympäristöön sopiviksi • Epigeneesi • Korkea reaktiivisuus herkistää ympäristövaikutuksille • Ärsykkeitä herkästi läpäisevä ”porttijärjestelmä” • Srtessijärjestelmän aktivoituminen

  32. Rotista… • Michael Meaney: • Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa • Paljon hoivaa ja huolenpitoa – kestävämpi ja sopeutuvampi rotta – mukautuvampi stressireaktio Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  33. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  34. Telomeerit – Elizabeth Blackburn • Telomeerit – silmukka, laastari kormosomin päässä • Estää kromosomien päitä ripsaantumasta ja tarrautumasta toisiinsa • Ilman telomeereja perintöainekset sekaantuvat • Yhteys vanhenemiseen, sairastavuuteen ja syöpään Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  35. KIINTYMYSSUHDEKEMIAA Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  36. OKSITOSIINI • Aivojen välittäjäaine, jota vapautuu sosiaalisessa kontaktissa • Ihokontakti erityisen merkittävä • Oksitosiinireseptoreiden määrä lisääntyy voimakkaasti raskauden loppuvaiheessa • Synnytyksen aikana oksitosiinireseptorien määrässä huima kasvu, sekä äidillä että lapsella Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  37. OKSITOSIINI ja LAPSET • Lapset, joilla on paljon oksitosiinireseptoreita, ovat • Uteliata • Halukkaita solmimaan vertaissuhteita • Vähemmän ahdistuneita kohdatessaan vieraita ihmisiä ja uusia tilanteita • Sitoutuvat nopeasti • Oksitosiini lisää emotionaalista kestävyyttä, stressin sietoa ja vähentää impulsiivisuutta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  38. HYMY JA OKSITOSIINI (L. Strathearn) • Turvallisessa ja turvattomassa kiintymyssuhteessa äideillä erilaiset vasteet vauvojen valokuville • Turvallisen kiintymyssuhteen äideillä voimakasta aktivaatiota aivojen palkitsemisjärjestelmässä vasteena sekä hymyileville että surullisille kasvoille • Turvattoman kiintymyssuhteen äideillä aktivaatiota vain vasteena hymyileville kasvoille • Surulliset kasvot aktivoivat inhon ja kivun alueita Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  39. DOPAMIINI JA PALKITSEMINEN • Dopamiini on pakitsemiskemikaali • Eritys voimakasta uusissa tilanteissa • Uteliaisuus, luovuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  40. PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ • Ventaalinen tegmentum, nucleus accumbes, ventraalinen pallidum, raphen tumake • Dopamiinisuihku vahvistaa mielihyvää • Oksitosiinin yhteydessä dopamiini virittää aivot kokemaan vuorovaikutuksen palkitsevana ja positiivisena Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  41. TAAS ROTISTA …. Toistuvat separaatiokokemukset poikasilla muuttavat dopamiinijärjestelmän toimintaa koko elämänkaaren ajan (Meaney, Brake and Gratton, 2002), mutta suuri määrä hoivaa ja huolenpitoa lisää dopamiinireseptoreita (Champagne et al, 2004). Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  42. OPIAATIT • Opiaatit ovat mielihyvähormoneita, jotka vähentävät tietoisuutta kivusta ja tuottavat riemun kokmeuksia • Hoivakokemukset vahvistavat opiaattijärkestelmää lapsen aivoissa • Pettymyksen, surun, pelästymisen sietokyky kasvaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  43. ADRENALIINI • Vuorovaikutuskessa virtaa myös adrenaliinia • Energisoiva, valpastava vaikutus vuorovaikutussuhteessa • Loistokombinaatio yhdistyneenä mielihyvään! • Adrenaliini vahvistaa stressinsäätelyä • Edistää kontekstuaalista oppimisrta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

  44. Lapsi tarvitsee aikuista • Aivoissa on hälytin suojan ulkopuolelle joutumista varten • Synnynnäinen varojärjestelmä - mantelitumake • Lapsi pakenee suojan suuntaan • Hälytys menee pois päältä • Liian varhainen itsenäisyyden ja omatoimisuuden korostaminen altistaa stressille

  45. Biologinen tilanneherkkyys ja kehitykselliset polut • Hyvä hoiva ja huolenpito, johdonmukainen ja tukeva lapsuuden kasvuympäristö • Korkea reaktiivisuus • Lapset herkistyvät vastaanottamaan ympäristön kannustavia ja turvaa tuottavia signaaleita • Kohtalaisesti ja jossakin määrin jatkuvasti stressiä aiheuttava lapsuuden kasvuympäristö • Matala reaktiivisuus • ”porttijärjestelmä” suodattaa ärsykkeitä ja suojaa • Liian suuri tai liian vähäinen stressin määrä – välinpitämättömyys, epäsensitiivisyys

  46. Säätelyn kehittyminen • Kiinnittyminen on valikoiva vuorovaikutussuhde, joka parantaa lapsen elonjäämisen mahdollisuuksia • Muodostuu ensimmäisten kuukausien aikana lasta hoivaaviin aikuisiin • Muovautuu myöhemmissä kokemuksissa • Toistuvat kokemukset yhteisestä tunnesäätelystä yleistyvät oletusmalleiksi • Hoidon sensitiivisyys tai häiritsevyys keskeistä

  47. Luottavainen kiinnittyminen • Sensitiivisesti vastaava hoito • Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen ja positiivisten voimistaminen • Uteliaisuuden, aloitteellisuuden tukeminen • Johtaa laajaan asteikkoon hallittavissa olevia tunteita (itsesäätelykyky) • Johtaa jaetun tarkkaavuuden vahvistumiseen (kielenkehityksen pohja) • Ristiriidaton, yhtenevä kommunikaatio • Omaelämänkerrallinen muisti

  48. Johtaa eheään minäkuvaan • Kokemus itsestä aktiivisena omien tunteiden ja ajatusten tuottajana • Joustavat reaktiot • Empatiakyky • Aivoissa on simulaattori: peilisolut

More Related