1 / 99

Terveystiedon didaktiikka

Eila Jeronen FT, dosentti Oulun yliopisto Lapin yliopisto Helsingin yliopisto. Terveystiedon didaktiikka. Kurssin suoritus ja kirjallisuus. Laajuus: 3 op (26 h kontaktia, 52 h etätyötä) Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen; oppimispäiväkirja

nuwa
Télécharger la présentation

Terveystiedon didaktiikka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Eila Jeronen FT, dosentti Oulun yliopisto Lapin yliopisto Helsingin yliopisto Terveystiedon didaktiikka

  2. Kurssin suoritus ja kirjallisuus Laajuus: 3 op (26 h kontaktia, 52 h etätyötä) Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen; oppimispäiväkirja Arviointi: hyväksytty/täydennettävä/hylätty - Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (terveystiedon osalta) www.oph.fi - Jeronen,E.Välimaa,R.,Tyrväinen,H. & Maijala,H.2009(toim.).Terveystietoaoppimaanjaopettamaan. Jyväskylä:PSkustannus. - Kannas, L. & Tyrväinen, H. (toim.) 2005. Virikkeitä terveystiedon opetukseen. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Domus-Offset. - Peltonen, H. & Kannas, L. 2004. Terveystieto tutuksi. Tervettä tietoa opetuksen tueksi. Helsinki. Opetushallitus.

  3. Kurssin tavoitteet Osa 1: Opiskelijaymmärtääterveystiedon roolinosanaympäristö-ja luonnontiedonopetusta, jossa tavoitteenaonedistääoppilaiden terveyttä,hyvinvointiajaturvallisuutta koskeviatietoja,taitoja,asenteitaja käyttäytymistä.     Opiskelija ymmärtää terveystiedon monitieteisen tietoperustan sekä sen merkitykseen terveystiedon opetuksessa ja oppimisessa. Osa 2:   Opiskelijallaonvalmiuksiasuunnitella, toteuttaajaarvioidaterveystiedon opetusta,opiskeluajaoppimista opetussuunnitelmanperusteiden suuntaisesti.   Opiskelijaharjaantuukäyttämäänterveystiedonopetukselleolennaisiatyö-jatoimintatapoja. Opiskelijaymmärtääopettajanvastuunterveellistenelämäntapojenesilletuomisessasekäterveyskasvatuksenedistämisessä. Opiskelijallaonvalmiuksiaseuratajaedistääoppilaanterveystietoonliittyvääoppimistajaajatteluasekätutkiajakehittääomaatyötäänterveyskasvattajana.

  4. Oppimispäiväkirja 1/2 Kuva 1. Tietoisuuden kehä (Alasilta-Hagmann Seppänen-Järvelän 2004, 45 mukaan; Jeronen & Kaikkonen 2001, 35–39)

  5. Oppimis-päiväkirja 2/3

  6. Oppimispäiväkirja 3/3 Oppimispäiväkirjapohja - Mieti ja kuvaa muutamalla sanalla, mitä opit. - Mikä sai sinut oppimaan/oivaltamaan näitä asioita? Miten opettelit? - Mikä tuntui vaikealta? Miksi? Mitä et vielä oivaltanut? - Paljonko käytit aikaa näiden asioiden opiskeluun? - Miten voisit soveltaa oppimiasi asioita? - Mitä uusia asioita sinulle tulee mieleen? (Silander, 2003, 131, teoksessa: P. Silander & H. Koli. Verkko-opetuksen työkalupakki – oppimisaihioista oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura.)

  7. 3. Elintavat • Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät - Terveyden ulottuvuudet - Lähteet 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet • Kehityshaasteet ja -tehtävät • Käyttäytymisen muutosmallit Lähteet 5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen terveys Maslowin tarvehierarkia Seikkailukasvatus Lähteet Kurssin sisältö, osa 1: Opiskelijaperehtyyterveystiedonmonitieteisentiedonalanluonteeseen,jossaterveysymmärretäänfyysiseksi,psyykkiseksijasosiaaliseksitoimintakyvyksi. • Johdanto • Terveystiedon opetussuunnitelman lähtökohdat • Terveystiedon valtakunnallinen opetussuunnitelma • Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) • Lähteet 2. Terveystiedon perusteet • Terveys käsitteenä • Sairaus käsitteenä • Terveys ja sairaus – yhteenveto • Terveyskasvatuksen päämäärä • Työtapojen valinta • Resurssikriteerit • Terveysosaamisen mittaaminen • Lähteet

  8. Kurssin sisältö, osa 2: Opiskelijaperehtyyterveystiedon keskeisiin aiheisiin terveystiedolle ominaistentyö-jatoimintatapojen avulla Laajuus: 3 op (26 h kontaktia, 52 h etätyötä) Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen; oppimispäiväkirja Arviointi: hyväksytty/täydennettävä/hylätty 10 ryhmää 3 henk./ryhmä 60 min/ryhmä Aiheet: 1) Ihmisenelämänkaari 2) Kasvujakehitys: lapsuus 3) Kasvujakehitys: nuoruus 4) Kasvujakehitys: aikuisuus 5) Terveellisetelämäntavat 6) Vastuullisuus omasta terveydestä 7) Vastuullisuustoistenterveydestä 8) Hyvinvointi 9) Vastuullisuus hyvinvoinnista 10) Vastuullisuus turvallisuudesta

  9. 1. Johdanto Terveystiedon opetussuunnitelman lähtökohdat 1/2 Kouluterveys (2002). Stakes.

  10. 1. Johdanto Terveystiedon opetussuunnitelman lähtökohdat 2/2 Kouluterveys (2002). Stakes.

  11. 1. JOHDANTO Terveystiedon valtakunnallinen opetussuunnitelma http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf Ympäristö- ja luonnontieto • VUOSILUOKAT 1-4 • Ympäristö- ja luonnontieto onbiologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. • Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004), 113, 114.

  12. 1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 1/3 Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative learning) on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteet • sitoutetaan oppilaat osallistumaan oppimisprosessiin aktiivisesti,  • ohjataan heitä kantamaan vastuuta sekä omasta että toisten oppilaiden oppimisesta, • kannustetaan oppilaita yhdessäoppimisen toimintakultuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun sijaan, • kehitetään oppilaiden yhteistyö-, sosiaalisten-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä asenteita, • Kohotetaan oppilaiden itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota • pyritään kaikkien oppilaiden laadullisesti ja määrällisesti parempaan oppimiseen. Vrt. Collin, Korhonen, Penttinen & Vakiala, (2003)

  13. 1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 1/3 Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative learning) on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteet • sitoutetaan oppilaat osallistumaan oppimisprosessiin aktiivisesti,  • ohjataan heitä kantamaan vastuuta sekä omasta että toisten oppilaiden oppimisesta, • kannustetaan oppilaita yhdessäoppimisen toimintakultuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun sijaan, • kehitetään oppilaiden yhteistyö-, sosiaalisten-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä asenteita, • Kohotetaan oppilaiden itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota • pyritään kaikkien oppilaiden laadullisesti ja määrällisesti parempaan oppimiseen. Vrt. Collin, Korhonen, Penttinen & Vakiala, (2003)

  14. 1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 2/3 • Periaatteet • Myönteinen riippuvuus (positive interdepence) • Sitoutuneisuus ja tilivelvollisuus (accountability as a group member) • Vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot (social skills) • Viestintä (communication) • Luottamus (trust) • Johtajuus (leadership) • Päätöksenteko (decision-making) • Yhteisen työskentelyn arviointi (assessment of collaborative efforts) • Vuorovaikutus (face-to-face interaction) Johnson & Johnson, (1991); Vrt. Sahlberg & Leppilampi, (1994)

  15. Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 3/3 1. Työn suunnittelu • Kerrataan oppimisen tarkoitus ja se, miten ryhmissä työskennellään. • Nimetään kotiryhmän jäsenet (esim. 1, 2 ,3, 4). 2. Työskentely opiskeluryhmässä • Hankitaan ja jäsennetään tietoa • Laaditaan tiedosta yhdessä neuvottelemalla kuva, kertomus tms. • Jokainen ryhmän jäsen pirtää/kirjoittaa itselleen saman neuvottelussa syntyneen tuotoksen. Sen avulla hän opettaa asian myöhemmin oman kotiryhmänsä jäsenille. 3. Opetus ja oppiminen kotiryhmässä • Kun tiedot on koottu ja opiskeltu, palataan takaisin kotiryhmiin. • Kukin vuorollaan opettaa muille kotiryhmän jäsenille oman vastuualueensa asiat. 4. Arviointi • Lopuksi kotiryhmä/koko luokka arvioi työskentelyä sekä tuotoksia. Vrt. Lavonen & Meisalo ym.

  16. Tehtävä Vertaa, miten terveystiedon lähtökohdat toteutuvat valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa: • Ryhmä 1: Aihekokonaisuuksien “Ihmisenä kasvaminen” ja “Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys” tavoitteet ja sisällöt (ss. 38-39) • Ryhmä 2: Aihekokonaisuuksien “Viestintä ja mediataito”ja“Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys” tavoitteet ja sisällöt (ss. 39-41) • Ryhmä 3:“Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta”, “Turvallisuus ja liikenne” ja “Ihminen ja teknologia“ tavoitteet ja sisällöt (ss. 41-43) • Ryhmä 4: Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 1-4 (ss. 170-172) • Ryhmä 5: Arviointi: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä (ss. 172-174) • Ryhmä 6: Biologian ja maantiedon tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 5-6 (ss. 176-177) • Ryhmä 7: Arviointi: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä (ss. 178-179) • Ryhmä 8: Terveystiedon tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 (ss. 200-201) • Ryhmä 9: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 (ss. 201-202).

  17. Opetusorientaatiot 1/2 Vanhem- mat OPS Oppija OPS Oppija OPS Oppija Transmissio Transaktio Transformaatio Kuva 1. Kolme opetusorientaatiota (Sahlberg & Leppilampi, 1994, 156-161)

  18. Luonnontieteet Terveys Ympäristö Opetusorientaatiot 2/2 Kestävä kehitys Elintavat (Taylor, Quinn, Littledyke, & Coll, (eds.), 2012).

  19. 1. Lähteet - Collin, J., Korhonen, K., Penttinen, L. & Vakiala, V. (2003). Yhteistoiminnallinen oppiminen. http://www.tutkiva.edu.hel.fi/yhteisto.html (Luettu 12.11.2013). - Johnson, D.W. & Johnson, F. P. (1991). Joining Together: group theory and group skills. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall, 219–250. - Kouluterveys (2002). Stakes. - Lavonen, J., Meisalo, V. ym. Yhteistoiminnalliset työtavat. http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto_vanhat/yto_vanha/main.htm (Luettu 12-11-2013). - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004), Ympäristö- ja luonnontieto. 113, 114. - Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino. - Taylor, N., Quinn, F., Littledyke. M., & Coll, R.K. (eds.) (2012). Health Education in Context. Rotterdam: Sense Publishers.

  20. Arvokasvatusmenetelmät 1. Arvojen siirtäminen (Indoktrinaatio) • Palkkiot ja rangaistukset 2. Arvoneutraalisuus • Arvoja ei saa opettaa • Tavoitteena objektiivisuus 3. Huomaavaisuuteen kasvattaminen • Eläytyminen toisen osaan • Tavoitteena sosiaalinen tietoisuus 4. Moraalin kehittäminen • Perustuu Piagetin ja Kohlbergin moraalin kehitysteorioihin • Tuetaan kasvua seuraavalle kehitystsolle 5. Toimintaoppiminen -ongelmanratkaisua tosielämaän tilanteissa 6. Arvojen selkiytys - Tavoitteena arvottamistaidon kehittyminen ja itsetuntemus

  21. TehtäväKäsitteiden selkiyttäminen • Laadi käsitekartta tai ajatussikermä pienryhmäsi jäsenten kanssa käyttäen seuraavia näkökulmia: • Mitä tarkoitetaan käsitteillä terveys ja sairaus? • Miten määrittelette ne? • Miten k.o. käsitteet liittyvät terveystietoon ja -kasvatukseen?

  22. Käsitekartta (concept map) (https://cmap.helsinki.fi/rid=1211529573206_196580051_2252/K%C3%A4sitekartta%20-%20AINE.cmap)

  23. 2. Terveystiedon perusteetTerveys käsitteenä (1/4) • The Constitution of the World Health Organization (WHO, 1946): ”Health is a state of complete physical, mental and social well-being and not merely the absence of disease or infirmity.” (WHO, 1996). • ”Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista.” • Itä-Suomessa tehty koululaistutkimus: ”Peruskouluikäiset ymmärtävät terveyden sairaudettomuutena, esteettömyytenä, koettuna hyvinvoinnin tilana, täysipainoisena elämänä ja itsestä huolehtimisena.” (Jakonen 2005, 104,117.)

  24. 2. Terveystiedon perusteetTerveys käsitteenä (2/4) Myönteisen terveyden tunnuspiirteet: 1) elämänasenne, johon sisältyvät mm. elämänilo ja onnellisuus 2) fyysiset voimavarat, johon sisältyvät fyysinen kunto ja energisyys ym. 3) hallinnan tunne, johon kuuluvat mm. itseluottamus ja myönteinen minäkuva 4) sosiaalinen tuki, johon kuuluvat mm. rakkaus ja luotettavuus. Täydellinen terveys on utopistinen olotila. Sen voidaan sanoa olevan saavuttamaton, mutta toivottu mahdollisuus. (Välimaa, 2005, 38; Eskola, Kannas, Mustajoki & Räsänen, 2005, 8–19)

  25. 2. Terveystiedon perusteetSairaus käsitteenä (3/4) Terveyden/sairauden kolme mallia • I Biolääketieteellinen malli • ”Tauti”, ”disease” • Lääkäri, ammattilainen • II Sosiaalinen/funktionaalinen malli • ”Sairaus”, ”toimintakyky”, ”sickness” • Ympäristö, instituutiot • III Psykologinen/subjektiivinen malli • ”Sairaus”, ”illness” • Yksilö (Lahelma, 2006)

  26. 2. Terveystiedon perusteet Terveys ja sairaus – yhteenveto (4/4) • Terveyden ja sairauden moniulotteisuus • Myönteinen ja kielteinen käsite • Biologinen, psykologinen ja sosiaalinen taso • Jatkumo ja kahtiajako (dikotomia): Terveys – sairaus (– tauti – kuolema) • Oireet, kipu • Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky • Terveyskäyttäytyminen • Sairauskäyttäytyminen Vrt. Lahelma, (2006)

  27. 2. Terveystiedon perusteet Terveyskasvatuksen päämäärä Terveyden lukutaito terveysosaaminen Oppilaan omakohtainen terveyskokemus Oppilas soveltaa terveys- kokemuksiaan ja -tietojaan, uudet omakohtaiset terveyskokemukset Terveyskokemusten pohdinta vanhempien, kavereiden, opettajien ja kouluterveydenhoitajan kanssa Oppilas jäsentelee, perustelee, käsitteellistää sekä oppii terveystietoja ja -taitoja (Jakonen, 2005, 16)

  28. Ajatussikermä l. ajatuskartta (mind map) (kilta.sovelto.fi)

  29. 2. Työtapojen valinta 1/2 (Ewles & Simnett, 1995)

  30. 2. Työtapojen valinta 2/2 (Ewles & Simnett, 1995)

  31. 2. Resurssikriteerit • Kieli - Onko kieli oppilaiden ikä- ja kykytasoon sopivaa? - Tukeeko kieli oppilaan lukutaidon kehittymistä? - Tukeeko kieli oppilaan kielitaidon kehittymistä? • Tasa-arvo - Tukevatko kuvat ja teksti tasa-arvokasvatusta? - Vahvistavatko resurssit ja niiden käyttötavat stereotypioita? • Oppilaiden sitoutuminen - Nauttivatko oppilaat resurssien käytöstä? - Tukevatko resurssit oppilaiden aktiivista ja omatoimista työskentelyä? - Kehittävätkö resurssit tutkivan oppimisen tavoitteiden mukaista ajattelua ja toimintaa? Pääkysymys: • Tukevatko resurssit oppilaan ymmärryksen kehittymistä siitä, mitä terveystieto on? Muita kysymyksiä: • Sisältö • Onko sisältö asiaan kuuluvaa, täsmällistä ja ajanmukaista? • Miten sisältö tukee oppilaan tiedon hankintaa? • Entä käsitteiden ymmärtämistä ja käyttöä ja taitojen kehittymistä? • Ulkoasu • Onko materiaali selkeästi jäsennetty? • Miten luovaa ja omaperäistä materiaali on? • Kiinnostaako materiaali oppilaita? • Ovatko kuvat ja tekstit selkeitä ja toisiaan tukevia? • Oppilaan tarpeet • Ovatko tekstit, kuvat sekä muut materiaalit ja välineet oppilaan tarpeisiin sopivia? • Ovatko resurssit oppilaiden ikä- ja kykytasoon sopivia?

  32. 2. Terveysosaamisen mittaaminen • Päämäärä: • Terveyssivistys • Oppilaan tavoitteet: • Peruskäsitteet • Elimistö-ympäristö-psyyke-vuorovaikutus • Ymmärrys terveyden muodostumisesta • Perustaidot ja –valmiudet • Tilanteiden arviointi • Soveltamistaidot • Terveysosaamisen hankinta- ja arviointitaidot • Elintapoihin ja niiden muutokseen vaikuttavien tekijöiden tuntemus • Terveydenhoidon henkilökohtainen etiikka • Tietoisuus terveysasioiden kulttuuris-yhteiskunnallis-kansainvälisistä yhteyksistä • Terveysosaamista edistävät asenteet (Laitakari, 2002)

  33. 2. Lähteet - Eskola, K., Kannas, L., Mustajoki, P. & Räsänen, P. (2005). Virtaa. Uuden sukupolven terveystieto. Jyväskylä: Atena Kustannus. Otavan kirjapaino. - Ewles, L. & Simnett, I. (1995). Terveyden edistämisen opas. SHKS. Keuruu: Otava. Teoksessa S. Jakonen ym. (2004). Terveys ja hyvinvointi kouluyhteisössä. Kiva koulu -kehittämishankkeen (1996-2000) toiminta ja arviointi. Itä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 47. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. - Jakonen, S. (2005).Terveyttä joka päivä. Itäsuomalaisen peruskoulun oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia terveyden oppimisesta. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 121. Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. http://wanda.uef.fi/uku-vaitokset/vaitokset/2005/isbn951-27-0360-2.pdf (Luettu 12.11.2013) - Käpylä, M. (1993). Ympäristökasvatuksen tutor-koulutus. Jyväskylän yliopisto. - Lahelma, E. (2006). Väestön terveys -kurssi sl 2006. Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos. www.kttl.helsinki.fi/readbinary.asp - Laitakari, A. (2002). Terveysosaamisen mittaaminen. Terveystiedon kouluttajien koulutus. Jyväskylän yliopisto. - Välimaa R. (2005). Terveysymmärrystä rakentamassa, 37–50. Teoksessa: L. Kannas & H. Tyrväinen (toim.) Virikkeitä terveystiedon opetukseen. Julkaisuja 3. Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Domus-Offset. - WHO. 1996. Ottawan asiakirja. (The Agenda of Ottawa.) http://www.who.int/about/en/index.html

  34. 3. ElintavatFyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät omahoito.espoo.fi/public/espoo-fi/ole%20omahy...

  35. 3. ElintavatFyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (1/5) • Terveyden ja fyysis-psyykkis-sosiaalisten muuttujien väliset suhteet • Stressi vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn ja kehittymiseen • Seuraavien tekijöiden väliset kytkennät • Keskushermosto säätelee kokonaisvaltaisesti elin- toimintoja ja käyttäytymistä • Sisäerityselimistö säätelee hormonaalisesti elintoimintoja • Immuunijärjestelmä huolehtii puolustusreaktioista sairauden aiheuttajia yms. tekijöitä vastaan Institute of Medicine (2001)

  36. 3. ElintavatFyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (2/5) • Nautinto- ja huumausaineet sekä eräät käyttäytymistavat • tupakointi • alkoholin kulutus • riittämätön lepo ja uni • riittämätön liikunta • eräät seksuaalikäyttäytymisen muodot • runsasrasvainen ja vähäkuituinen ravinto • Sosioekonominen tila ja terveys • Seuraavien tekijöiden vaikutukset • Sosiaaliset verkostot • Työllisyys/työttömyys • Yksilölliset uskomukset ja käsitykset Institute of Medicine (2001)

  37. 3. ElintavatFyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (3/5) Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin opettajankoulutukset. Peruskoululaisten mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011, Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura.

  38. 3. ElintavatFyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (4/5) Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin opettajankoulutukset. Peruskoululaisten mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011, Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura.

  39. 3. Elintavat 5/5 Terveyden ulottuvuudet Äänismaa (2007)

  40. Tehtävä • Etsi pienryhmäsi jäsenten kanssa aikakauslehdistä elintapoihin liittyviä kuvia. • Laatikaa niiden perusteella runo, joka kuvaa fyysis-psyykkis-sosiaalisen terveyden ulottuvuuksia.

  41. Runoja Haiku on japanilainen runomuoto, joka käsittää kolmesta viiteen riviin: Ensimmäisellä rivillä on viisi tavua, Toisella seitsemän ja Kolmannella jälleen viisi, Neljännellä seitsemän. Usein viimeisellä rivillä on kuusi tavua. Cinquain-runossa on viisi riviä. Ensimmäisellä rivillä on otsake, jossa on kaksi tavua. Toisella otsakkeen nelitavuinen kuvaus. Kolmannella rivillä on kuusitavuinen toimintakuvaus. Neljännellä kahdeksantavuinen tunnekuvaus ja Viimeisellä rivillä kaksitavuinen otsakkeeseen liittyvä sana. Piilosana-runon ensimmäisistä kirjaimista muodostuu jokin kasvin, eläimen tai ilmiön nimi tai jokin viesti. Unelma-runossa on jokin viisi riviä: Ensimmäinen alkaa sanalla Uneksin, Toinen sanalla olevani, Kolmas rivi ilmaisee missä, Neljäs toiminnan ja Viides miten. Kuva-runossa sanat muodostavat kuvan siitä, Mitä runossa tapahtuu. Timanttiruno on timantin muotoinen ja Käsittää seitsemän riviä.

  42. 3. Lähteet -Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin opettajankoulutukset. Peruskoululaisten mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011, Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura. - Mustonen, R. & Salo, A. (2002). Säteily ja solu 2. STUK. - Institute of Medicine (2001). - Äänismaa, P. (2007).

  43. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet ja tehtävät Maailmasuhteiden näkökulma • ihmisen suhde todellisuuteen asettaa haasteita psyykkiselle kehitykselle Oppimistehtävä (Latomaa, 2006.) esim. Martin & Halverson, (1981): the mastery of gender identity: gender identity requires the simple abilitytolabel oneself as a boy or girl and others as a boy, girl, man, or woman. Ihmisenä olemisen näkökulma • ihmisen maailmassa olemisen tapa asettaa haasteita psyykkiselle kehitykselle “elämäntilanteisuuden” haltuunottotehtävä (Latomaa, 2006.) esim. Slaby & Frey, (1975): gender stability is the recognition that gender remains constant over time. Kriisien näkökulma • erilaiset elämän tapahtumat asettavat haasteita psyykkiselle kehitykselle kriisien käsittelytehtävä (Latomaa, 2006.) esim.Slaby & Frey, (1975): gender consistency (about 6 years old): The child now possesses the added knowledge that gender is invariant despite changes in appearance, dress, or activity. Psyykkisten ongelmien ja häiriöiden näkökulma • erilaiset psyykkiset kysymykset asettavat haasteita psyykkiselle kehitykselle psyykkisten kysymysten työstämistehtävä (Latomaa, 2006.) esim. Bandura (1997, 1999): a multiple-self theory The selective engagement and disengagement of self-regulatory mechanisms by the same being predict variation in conduct, including contradictory styles of behavior.

  44. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 1/7 • Tiedon ristiriitamalli • Terveysuskomusmalli • Sosiaalisen oppimisen teoriamalli • Järkeilyyn perustuva käyttäytymismalli • Yrittämismalli • Suojelu-motivaatio -teoria (Festinger,1957 Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.)

  45. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 1/7 • Tiedon ristiriitamalli • Terveysuskomusmalli • Sosiaalisen oppimisen teoriamalli • Järkeilyyn perustuva käyttäytymismalli • Yrittämismalli • Suojelu-motivaatio -teoria (Festinger,1957 Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.)

  46. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 2/7 Tiedon ristiriita (Kognitiivinen dissonanssi) -malli • Pyrkimys välttää ristiriitaisia kokemuksia johtaa uskomuksen tai mielipiteen muuttamiseen • kehittämällä toimintatapaa selittäviä uusia uskomuksia • muuttamalla uskomuksen tärkeysarvoa (esim. Liikunta ei ole yhtä tärkeää kuin säännöllinen ruokailu.) • puolustelemalla toimintatapaa • jättämällä huomiotta epäedulliset seikat Festinger (1957) Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.

  47. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 3/7 Terveysuskomusmalli • Perustuu sosiaalipsykologi Kurt Lewinin ajatuksille • Ydinajatus: ihmisen käyttäytyminen riippuu siitä, miten hän ymmärtää maailmaa. • Terveysperusteinen käyttäytyminen riippuu siitä, • onko terveysasia uskottava. • onko terveysasiaan liittyvä uhka varteenotettava. • voiko käyttäytymisen muutoksella vähentää uhkaa. • Itseluottamus tärkeä • Usko siihen, että itse voi vaikuttaa terveydentilaansa Ikä, sukupuoli, persoonalisuus, sosio- Ekonomiset seikat, tieto Ymmärretyt hyödyt ja haitat käyttäytymis- muutoksen kannalta Halu muuttaa käyttäyty- mistä Sairaus- taipumuksen ymmärtäminen Sairaus- uhan ymmärtä-minen Toiminta- tekijät: Opiskelu, oireet, mediasta tietoa (Rosenstock, 1974, Eggerin ym. 2005, 35 mukaan.)

  48. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 4/7 Sosiaalisen oppimisen teoriamalli • Seuraavat odotukset ja tarkoitukset määräävät käyttäytymistä: • Ympäristötekijät (tekijöiden keskinäiset yhteydet ja syyt ja seuraukset) • Oman toiminnan seuraukset • Itseluottamus ja -kyky • Terveyskäyttäytymisen muutos riippuu uskosta, että • omalla elintavalla voi vaikuttaa terveydentilaan • käyttäytymisen muuttaminen vähentää sairastumisen uhkaa • kykenee omaksumaan uusia käyttäytymismuotoja (Bandura, 1977, Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.)

  49. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 5/7 Järkeilyyn perustuva käyttäytymismalli • Yksilön käyttäytymistä voidaan ennustaa hänen tarkoitustensa perusteella, sillä tarkoitus on asennepohjainen aikomus, johon vaikuttavat ystävien, työtovereiden ja sukulaisten asenteet (sosiaalinen normisto). • Huom. Yksilön käyttäytymistä ohjaa kuitenkin viime kädessä toisten yksilöön kohdistama kontrolli (Ajzen 1988) Käyttäytymisen seurausta koskevat uskomukset Seurausten arviointi Asenne X Tarkoitukset Käyttäy- tyminen Muiden käyttäytymistä koskevat uskomukset Yksilöllinen normi Samoin käyttäytäyty- misen motivaatio X Fisbein & Ajzen (1975) Eggerin ym. 2005, 36-38 mukaan.

  50. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteetKäyttäytymisen muutosmallit 6/7 Yrittämismalli • Perustuu Fishbeinin malliin • Yksilölliset tavoitteet ja yritys saavuttaa tavoitteet ovat eri asioita. • Keskeistä ihmisten asennoituminen yrittämiseen, menestymiseen ja epäonnis-tumisiin sekä niiden seurauksiin. Yrittämismalli • Perustuu Fishbeinin malliin • Yksilölliset tavoitteet ja yritys saavuttaa tavoitteet ovat eri asioita. • Keskeistä ihmisten asennoituminen yrittämiseen, menestymiseen ja epäonnis-tumisiin sekä niiden seurauksiin. Asennoitu- minen menestykseen Menestyksen toden- näköisyys Äskettäiset yritykset Aikaisempien yritysten määrä X Asenne yrittämistä kohtaan Yrittämisen aikomus Yritys Asenne tekemiseen Sosiaaliset normit Epä- onnistumisen toden- näköisyys Asennoitu- minen epä- onnistumiseen X

More Related