Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisopinnot Kvantitatiiviset tutkimusmenetelm t

1. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisopinnotKvantitatiiviset tutkimusmenetelm�t 4.2.2005

2. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Tutkimusaineiston hankinta Tutkimuskysymykset m��r��v�ss� asemassa mietitt�ess� tutkimusasetelmaa ja tutkimusaineistoa. Laadullinen vai kvantitatiivinen? Poikkileikkaus, aikasarja vai paneeli? Valmiin aineiston sekundaarianalyysi vai itse ker�tty aineisto Tutkimuksen kohde (havaintoyksikk�)? yksi vai useita? Riitt��k� yksi aineisto vai k�ytet��nk� useita eri typpisi� aineistoja? Aineiston hankinnan kustannukset vs. k�yt�ss� olevat resurssit

3. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Valmiita aineistoja tilastot (mm. Tilastokeskus, EU, YK, OECD) henkil�kohtaiset dokumentit organisaatioiden dokumentit kulttuurituotteet rekisteriaineistot: http://www.ktl.fi/portal/suomi/yhteistyoprojektit/retki/ aikaisempien tutkimusten aineistot: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/

4. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Itse ker�tt�vi� aineistoja havainnointi: osallistuva havainnointi kentt�ty�ss� �ulkopuolinen� havainnointi: esim. vuorovaikutuksen kokeellinen tutkimus kysely- tai haastattelututkimus (survey) lomakekysely vai haastattelu? strukturoidut vai avoimet kysymykset?

5. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Tutkimusasetelmien luokittelua (L�hde: FSD:n menetelm�opetuksen tietovaranto)

6. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Otostutkimus Jos tutkimus kohdistuu laajaan joukkoon (esimerkiksi �suomalaiset�) ei yleens� ole mahdollista tutkia koko joukkoa. Tutkitaan tutkimuksen kohdejoukosta poimittua satunnaista otosta tai n�ytett�, jonka ajatellaan edustavan kaikkia tutkimuksen kohteita. Otostutkimukseen sis�ltyy aina riski, ett� otokseen valitut ovat jotenkin poikkeuksellisia, eiv�tk� edusta koko joukkoa josta heid�t (ne) on poimittu. Satunnaiseen otokseen perustuvassa tutkimuksessa riski voidaan matemaattisesti arvioida. Kun otos on satunnainen ja edustava voidaan sen perusteella tietyll� todenn�k�isyydell� tehd� p��telmi� perusjoukosta.

7. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Empiirisen tutkimusaineiston luotettavuus ja edustavuus Sis�inen luotettavuus: Miten hyvin ker�tyt tiedot kuvaavat niit� asioita joita halutaan tutkia? aineiston reliabiliteetti ja validiteetti Ulkoinen luotettavuus: Voidaanko ker�ttyjen tietojen pohjalta tehd� yleisempi� p��telmi�? aineiston edustavuus: Edustava aineisto on pienoiskuva tutkittavasta joukosta. Eri ominaisuudet ja tyypit esiintyv�t siin� samassa suhteessa kuin tutkimuksen kohteena olevassa joukossa (ik�, sukupuoli, ammatti jne.) Puutteellinen edustavuus ? aineiston harhaisuus.

8. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Otannan perusk�sitteit�

9. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Otantatutkimuksen perusk�sitteit� Perusjoukko (population) Kokonaistutkimus Otantakehys (sampling frame) Otos ja n�yte (probability & non-probability sample) Edustavuus (representativeness) Otantavirhe (sampling error) Kato (non-response) ja harhaisuus (bias)

10. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Otantatyyppej� Yksinkertainen satunnaisotanta (simple random sampling) Systemaattinen (tasav�linen) otanta (systematic sampling) Ositettu otanta (stratified sampling) Ryv�sotanta (clustered sampling) Harkinnanvarainen otos eli n�yte (non-probability sampling) My�s n�iden yhdistelm�t mahdollisia, esim. �monivaiheinen ositettu ryv�sotanta�

11. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Tasav�lisen otannan toteuttaminen M��ritell��n tutkimukseen perusjoukko. Hankitaan / muodostetaan otantakehikko, josta varsinainen otos suoritetaan. M��ritet��n tarvittavan otoksen suuruus ottaen huomioon mahdollinen kato (esim. 2000 henke�). Lasketaan suhteellinen otoskoko = otos / otantakehikko, esim. 2000 / 200 000 = 1 / 100. Poimitaan otantakehikosta esim. joka sadas tapaus, l�ht�kohta voidaan arpoa. Perusteellinen otantamenetelmien kuvaaminen ja katoanalyysi kuuluu hyv��n tutkimusk�yt�nt��n

12. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Otoksen suuruuden m��r��minen L�ht�kohtana tavoiteltu mittaamisen tarkkuus: keskiarvon laskemiseen riitt�� pienempi otos kuin jakaumaprosenttien tarkasteluun kuvailevaan analyysiin riitt�� pienempi otos kuin selitt�v��n Otantavirheen todenn�k�isyys on pienill� aineistoilla suuri: suurempi otos antaa luotettavampia tuloksia. Esimerkki: ristiintaulukoinnissa muuttujien ja niiden luokkien m��r� Otoksen suuruuden arvioinnissa on otettava huomioon oletettavissa oleva kato, esim. postikyselyiss� usein l�helle 50%. Perusjoukon koko ei vaikuta siihen mink� kokoinen otos tarvitaan!

13. Postikyselyaineiston toteuttaminen Kvantitatiiviset tutkimus-menetelm�t 4.2.2005

14. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Kysely vai haastattelu? survey-tutkimuksen periaatteena valmiiksi laadittuihin kysymyksiin vastaaminen p��osin valmiiden vastausvaihtoehtojen pohjalta (strukturoitu tiedonkeruutapa) suureen joukko-otokseen perustuva ns. survey-aineisto voidaan ker�t� joko haastatteluin tai lomakekyselyn� tai n�iden yhdistelm�n� (esim. kontrolloitu kysely) sek� kysely- ett� haastattelumenetelm�ll� on hyv�t ja huonot puolensa:

16. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Postikyselytutkimus kyselylomakkeen huolellinen suunnittelu ensiarvoisen t�rke��! teoreettisten k�sitteiden operationalisointi konkreettisiksi kysymyksiksi aiemman tutkimuksen ja mahdollisen esitutkimuksen pohjalta tutkimusasetelman mukaisesti laaditaan alustava kyselylomake testataan kyselylomaketta ja tehd��n sen pohjalta mahdollisia korjauksia m��ritet��n perusjoukko ja poimitaan tarvittava otos laaditaan kyselylomakkeen saate saatteen, kyselylomakkeiden, kirjekuorien (ja palautuskuorien) painatus ja postitus muutaman viikon kuluttua muistutus (karhu) vastaamatta j��neille, mahdollinen 2. ja 3. karhu palautettujen lomakkeiden tarkistus ja muuttujien koodaus tallennus tilasto-ohjelmalle => analyysi

17. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Kyselylomakkeen laatiminen 1:muuttujien operationalisointi K�sitteiden ja luokittelujen abstraktisuus Operationalisointi = teoreettisten k�sitteiden sis�ll�n m��rittely ja muotoilu mitattavissa oleviksi muuttujiksi Moniulotteiset k�sitteet operationalisoidaan moneksi muuttujaksi. N�ist� voidaan analyysivaiheessa muodostaa summamuuttujia joka toimii koko k�sitteen empiirisen� mittarina.

18. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Operationalisoinnin vaiheet K�sitteen yleinen hahmottaminen ja m��ritt�minen K�sitteen osa-alueiden m��ritteleminen Siirtyminen teoreettisesta kielest� konkreettiseen arkikieleen ja indikaattoreihin Operationalisoinnin tarkka kuvaaminen (sek� perusteet ett� itse prosessi)

19. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Mittarin reliabiliteetti ja validiteetti Validiteetti = mittarin/muuttujan p�tevyys eli kyky mitata juuri sit� mit� sen on ajateltu mittaavan (teoreettisen ja operationaalisen m��ritelm�n yht�pit�vyys) Reliabiliteetti = mittarin/muuttujan �k�ytt�varmuus�, johdonmukaisuus. stabiliteetti = mittarin pysyvyys ajassa konsistenssi = mittarin sis�inen yhten�isyys Mittari voi olla hyvin reliaabeli olematta lainkaan validi!

20. Kvantitatiiviset menetelm�t Tero Mamia Postikyselyn saate Mik� kysely/tutkimus? Tutkimuksen tekij�t ja teett�j�t (jos teett�j�). Keihin kysely kohdistuu? Tutkimuksen tarpeellisuuden perustelu. Maininta tutkimustulosten ja -aineiston k�yt�st� sek� vastaajien anonymiteetin s�ilymisest� . Jokaisen vastaajan vastausten tarpeellisuus tutkimuksen onnistumiseksi! Milloin lomake on viimeist��n palautettava takaisin (Vastausohjeet) Etuk�teiskiitokset vastauksista/yhteisty�st� Tekij�n ja teett�j�n edustajan nimet ja allekirjoitukset (opinn�ytteiss� k�ytet��n teett�j�n edustajana usein ty�n ohjaajan nime�) Osoitel�hde

21. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisopinnotKvantitatiiviset tutkimusmenetelm�t 4.2.2005