Nuorisotutkimuksen tieto jne.- luennot, 3. kerta

1. Nuorisotutkimuksen tieto jne.- luennot, 3. kerta Jaana L�hteenmaa

2. Kahden tutkimussuuntauksen t�h�nastinen "elinkaari" suomessa 1. Birminghamin koulukunnan (CCCSn) alakulttuuritutkimus: sen synty Englannissa, vaiheet ja kritiikki Suomessa -) ja mit� j�lki� se suomalaiseen nuorisotutkimukseen j�tti 2. tytt�tutkimus: sen juuret Englannissa, nousu Pohjoismaissa sek� sen Suomessa saamat muodot sek� muodonmuutokset � ja nykyvaihe molempien tarkastelu MY�S tiedonintressi-, presuppositio- ja implikaatio- n�k�kulmista (vrt. ty�ryhm�ty�nne kysysymyksen asettelut )

3. Birminghamin koulukunnan teoria nuorten alakulttuureista Suomessa kutsuttu my�s termeill� "CCCSn teoria (Center for Contemporary Cultural Studies- syntysijansa mukaan); "(ala)kulturalismi"; "birminghamilaisuus" ... 70-luvun puoliv�liss� syntynyt teoria � j tapa katsoa nuorten alakulttuureita �oli aikoinan MULLISTAVA; nuoret n�htiin (haluttiin n�hd�) omien (ala) kulttuuristen k�yt�nt�jens� aktiivisina luojina, toimijoina � eik� vain passiivisina kuluttajina ja/tai "pahatapaisina nuorina", jotka ohjattava kunnollisten harrastusten pariin (vrt. 50-70-luvun alun nuorisotutkimukset, l�hinn� survey- pohjaiset, muutamin poikkeuksin...)

4. "Birmiksen" alakulttuuriteorian l�h-t�kohtaolettamukset (presuppositiot) taustaa (niille): "Birmiksen" teoria nuorten alakulttuureista nojautui vahvasti kahteen TEORIAPERINTEESEEN: MARXILAISUUTEEN & SEMIOTIIKKAAN (R. Barthesin merkityksen rakentumisen teoriaan) tiedonintressi: pyrki olemaan emansipatorinen (vrt. marxilaisuus) ja hermeneuttinen (semiotiikka) taustalla oli my�s eksplikoitu inspiroituneisuus Cohenin kadunkulmakulttuuritutkimuksista (... joiden otteesta kuitenkin ajauduttiin kauas...) n�ill� oli inspiroiva mutta my�s kahlitseva vaikutus.. "Jokainen teoria on l�ht�kohtiensa vanki" (sosiologi Arto Noro)

5. "Birmiksen" 3 p��oletusta alakulttuurien syntylogiikasta kaksoisartikulaatio-oletus alakulttuurit syntyv�t ns. emokulttuurin ja ns. hegemonisen kulttuurin ristipaineessa huom. t�ss� taustaoletus: on "emokulttuureita" ja on "hegemoninen valtakulttuuri" & ett� niiden v�lill� ristiriitaa.. ajatus siit�, ett� nuoret alakulttuureissaan IMAGINAARISESTI RATKAISEVAT RITIRIITOJA JA J�NNITTEIT� emokulttuurinsa arvojen vs. valtakulttuurin arvojen v�lill�

6. HOMOLOGIA-OLETUS Tarkoittaa: oletus rakenteellisista vastaavuuksista oletus siit�, ett� alakulttuurisen ryhm�n TYYLI ns. vastaa (rakenteellisesti) ryhm�n EETOSTA (sis�ist� "henke�", arvomaailmaa jne.) esim. Paul Willis: alakulttuurin kuuntelema musiikki, joka miehist�, aggressiivista, jne., vastaa hengelt��n ryhm�n miehist� kulttuuria... (latteaa? kyll�...) John Clarcke et al. kehitteliv�t pidemm�lle: my�s ulkoinen tyyli "vastaa" eetosta --) josta johdettiin oletus: ko. tyylist� voi p��tell� eetoksen ongelmallista: "eetos synnytt�� tyylin"- oletus, vaikka antropologien ja folkloristien mukaan kulttuuri jatkuvaa vuorovaikutusta ulkoisen ja sis�isen (eetoksen) v�lill�; t�llaista oletusta eetoksen ensisijaisuudesta ei voi oikein tehd�... -sek�: miksi tehd� moinen p��telm�; eik� eetosta voi menn� KYSYM��N tms.; miksi se p��telt�v� tyylist�? Ylenkatse tutkittavia kohtaan .(-eiv�tk� pysty verbalisoimaan mit��n.?)

7. bricolage- oletus - termi ja ajatus per�isin R. Barthesilta ajatus: kulttuurista ilmiasua (vaikka alakulttuurista tyyli�) rakennetaan elementeist� � ja niill� sek� denotatiivinen ett� konnotatiivinen taso (konnotaatio = uudessa kontekstissa syntyv� "uusi" merkitys; vrt. punkkarin hakaneula) "Birmisl�isten" teesi: rakentamalla tyylej�, joissa tietyt valtakulttuurista "napatut" elementit saavat uusia merkityksi� (konnotaatioiden kautta) alakulttuurinuoret k�yv�t "semioottista sissisotaa" (!) huom. piilossa oleva oletus: alakulttuureissa ehdottomasti vastustetaan valtakulttuuria...

8. loppup��telm� "semioottisen sissisodan" tuloksista... semioottinen sissisota (joka ilmenee alakulttuurisena tyylin�) on ns. imagin��rinen ratkaisuyritys ristiriitaiseen paineeseen, jossa ko. nuoret (emokulttuurinsa ja valtakulttuurin puristuksessa) el�v�t lopulta se ei tule muuttaneeksi yhteiskunnan rakenteita eik� edes ko. nuorten tulevaisuushorisonttia... alakulttuureissaan nuoret ty�st�v�t ko. ristiriitaa mutta eiv�t tule ratkaisseeksi sit� --) siksi ratkaisu(yritys) on "imagin��rinen"

9. kriittisi� kysymyksi�... oliko johtop��t�s tehty jo ennen "tutkimusta"? huom. se tekiv�tk� muut birminghamilaiset empiirist� tutkimusta kuin Paul Willis on j��nyt h�m�r�n peittoon... tulkinta on lopulta melko FUNKTIONALISTINEN: sen mukaan alakulttuurinuoret lopulta SOEPUTUVAT yhteiskuntaan eiv�tk� muuta sit� alakulttuuriensa my�t� huom. funktionalismi (a la T. Parsons) on suuntaus, jota marxilaiset periaatteessa vastustavat (!!) eli: tiedonintressi oli (ehk�) emansipatorinen, mutta lopputulos, implikaatio, pikemminkin konservatiivinen (!!) ks. tarkemmin: L�hteenma 1995; sama 2000

10. ... JA MIT� SITTEN TAPAHTUI (eli tutkimukselliset implikaatiot)? Englanissa CCCS- koulukunnan ty�skentely hiipui (M: Thatcher lakkautti koko tutkimuskeskuksen ja 90- luvulla brittiseminaareissa sivuttiin asiaa pohtimalla, oliko CCCSn teorioissa MIT��N j�rke�; -my�hemmin my�s analyyttisempaa kirjoittelua aiheesta ...) Sen sijaan SUOMESSA (ja muutamissa muissa pohjoismaissa) koulukunnan teoriat saivat innostuneen vastaanoton 1980-luvun alkupuolella: tehtiin ainakin 4 empiirist� tutkimusta sen innoittamana, lis�ksi muu kirjoittelu aiheesta..

11. II Birminghamin teorian soveltamisen vaiheet suomessa alkuvaihe: innostuneita katsaustyyppisi� esittelyj�... soveltamisyritykset: Heiskanen & Mitchell 1985) : "L�tt�hatuista punkkareihin" ----ongelmat: kyselyaineisto (miten tutkia merkityksi� sellaisella??); kiinnostava l�yd�s, joku horjutti teorian soveltamismahdollisuuksia : "alakulttuurinuorten" sekalaiset luokkataustat (ongelma sivuutettiin.

12. Kvalitatiiviset empiiriset sovellusyritykset ... Tommi Hoikkala---)(mm..1991) johtop��t�s: "teoria ei toimi Suomessa" (nuorten sekalaiset luokkataustat ja sukkulointi useissa eri ryhmiss�) Jari Ehrnrooth: (1988) yritys tutkia "hevareita" birminghamilaisittain---) johtop��t�s: teoria ei juurikaan toimi Suomessa ( "ehk� bricolage- oletus post- modernilal tavalla...) J. L�hteenmaa: (1989) yritys soveltaa tytt�kulttuuriin birmingham. feministist� "teoriaa"--) ei toiminut ollenkaan (Ks. tuonnempana) --) sen sijaan "alakulttuurit imagin��risin� ratkaisuyrityksin� YHTEISKUNNAN muutoksiin--- toimiva sovellus sittenkin ?(J. L: 1991; 1996; 2000) --- ) esim. skinit ja hiphopparit vs. kansainv�listyminen ; toisaalta ongelmia (ryhmi� joita ei voinut tulkita t�st� n�k�kulmasta...)

13. tytt�tutkimus suomessa ja sen juuret ja kytk�kset ns. tytt�tutkimus sai alkunsa ko. Birminghamin koulukunnan piiriss� (Angela McRobbie et al. 1970-luvulla) - tulkinta tyt�jen "bed room" culturesta ja kaksois-alisteisesta asemasta (sek� patriarkaatti ett� kapitalismi; huom. olivat feministej� mutta my�s marxilaisia) - hyvin synkk� kuva tytt�jen kulttuurisesta liikkumatilasta ja "luovuudesta" (jota tulkinnan mukaan tyt�ill� ei juuri ollut) -- julistus: tytt�jen pit�isi ruveta toimimaan enemm�n poikien lailla! (ns. tasa-arvofeminismi�)

14. Suomalainen ja pohjoismainen "vastaanotto"... ep�ilev� mutta innostunut...- "girl research" oli jotain aivan uutta, mutta tulkinta.... Suomessa: P�ivi Topo (1988) ja J. L�hteenmaa (1989): johtop��t�s molemmilla----) tytt�jen asema Suomessa ei niin alistueinen kuin (ehk�) Britanniassa, vahva tytt�jen sorto- ja marginalisaatio-oletus ei toimi oma tutkimukseni "Tyt�t ja rock" --) l�ht�kohtana alisteisuus- oletus, empiiriset tulokset kertoivat osin muuta, lopputuloksena h�mmennys

15. (muu) Pohjoismainen tytt�tutkimus Ruotsissa ja Tanskassa 1980-luvulla: niin ik��n birminghamilaisen oletuksen hylk��minen sen sijaan tyt�ille kehittyvien hoiva- ja reproduktio- kompetenssien "hehkuttaminen" (liittyi osin ns. olemus-feminismiin; nais-erityisyyden esiin nostamiseen) ongelmallista? Pohjoismaissa naisilla muutkin kyvyt relevantteja kuin pelk�t hoiva-kompetenssit....

16. Suomalainen tytt�jen my�h�ismodernien kompetenssien esiinnostaminen N�re & L�hteenmaa (toim.; 1992): "Letit liehumaan" kirjan kirjoittajien n�k�kulmana se, ett� tytt�kulttuurissa kehittyy tietynlaisia kykyj� --) monet niist� hy�dyllisi� my�s aikuisyhteiskunnassa (jos vain naiset p��sev�t k�ytt�m��n niit�) - kutsuimme niit� my�h�is-moderneiksi kyvyiksi Mihin feminismin oppisuuntaan t�m� liittyi? � tietoisesti ei mihink��n, puolitietoisesti nais-erityisyyden ja jopa ylemmyyden korostamiseen (osin provokatiivisesti) tiedonintressi l�hinn� emansipatorinen, tietyll� tavalla: pyrkimys nostaa tytt�jen arvostusta

17. Sittemmin kent�n tietty pirstoutuminen (ei yht� paradigmaa) kirja " Tulkintoja tyt�ist�" (2001) � ei yht� punaista lankaa... monen laisista l�ht�kohdista tehty� tutkimus kirjassa oma tekstini: "Tytt�j� pelastamassa � mist� ja miksi?" --) teesi tytt�tutkijoiden emotionaalisista presuppositioista nyttemmin "Letit liehumaan"- kirjan n�k�kulma on analysoitu FUNKTIONALISTISEKSI kirjassa " Ent�s tyt�t?" (2011) --- emme (JL & N�re) hyv�ksy tulkintaa - emotionaalisista presuppositiosta: "ehk� niit� oli joskus ei ole en��..." � v�ite nyk. tytt�tutkimus ei nojaa en yhteen paradigmaan tahi feminismin tiettyyn oppisuuntaan

18. L�hteit� Birminghamin koulukunnan teoria ja sen sovellukset Suomessa: ks. L�hteenmaa 1989; 1991; 1995 , 2000. Lis�ksi toimitetut artikkelikokoelmat tytt�tutkimukseen liittyen: �Letit liehumaan� (SKS; 1992) : �Tulkintoja tyt�ist� (SKS; 2002) �Ent�s tyt�t� (Vastapaino; 2011)