Nuorisoon kohdistuva kiinnostus ja nuorisotutkimuksen tiedonintressit

1. Nuorisoon kohdistuva kiinnostus ja nuorisotutkimuksen tiedonintressit • Nuorisotutkimuksen tieto (jne.) – kurssin luento 26.10.11/ J.Lähteenmaa

2. Nuoriso tutkimus-kohteena varsin LATAUTUNUT. • - ”nuorisoon” kohdistuu yhteis-kunnan, ns. aikuisväestön ja (aika-ajoin) myös medioiden suuri huomio Tutkija joutuu usein asian kanssa tekemisiin, halusipa tai ei esimerkkejä...

3. NUORET KIINNOSTAVAT, koska… • Nuoret ovat aikuisten ”projektiopinta” niin hyvässä kuin pahassa (Juha Siltala) • ”nuorisossa on” –ajattelu; kansallisen hyvinvoinnin kannalta nuoret ovat ”sosiaalinen investointi” (Kirsi Eräranta) • Nuoret ovat (myös) ”eksoottisia” (Tommi Hoikkala)

4. Nuorisotutkijoilla on tiedonintressinsä • …kuten lähes kaikilla ihmis- ja yhteiskuntatieteellisillä tutkijoilla. • nuorisotutkimuksen piirissä hanakasti myös kommentoidaan, kritisoidaankin ”toisten” tiedonintressejä. Tämä ymmärrettävää osin edellä kuvaillun valossa -> kun aihe kovin latautunut, vaikeata pysyä kokonaan sivussa intressi-keskusteluista ja/tai – kiistoista

5. Habermasin perusjaottelu tiedonintresseistä • Tekninen (eli hallintaan pyrkivä) • Hermeneuttinen (eli ymmärtämään pyrkivä) • Emansipatorinen (eli tutkittavat vapauttamaan pyrkivä) - esim. psykoanalyysi; marxilainen ja/tai feministinen tiede…

6. Jaottelu on toimiva ja järkevä, mutta… • Sitä on käytetty, ja käytetään, yhteiskuntatieteissä ja varsinkin nuorisotutkimuksessa myös ”lyömäaseena” • - koska ”vapauttaminen” ja ”ymmärtäminen” vaikuttavat moraalisesti korkeammilta tavoitteilta kuin ”hallintaan pyrkiminen”, se on (ollut) houkuttelevaa…

7. Ns. teknistä tiedonintressiä suhteessa nuoriin pidetty ”pahana”… • Kun taas emansipatorista ja hermeneuttista pidetty ”hyvinä” nuorisotutkimuksen kenttätaisteluissa. • Kulttuuritutkimuksen nousun myötä 1970-80-lukujen vaihteessa suomalaisessa nuorisotutkimuksessa kritisoitiin 1950-60- lukujen (pääosin kvantitatiivista) nuorisotutkimusta ”teknisestä tiedonintressistä” ja nuorten ”hallinnointipyrkimyksistä”

8. 1980-luvun nuorisoKULTTUURItutkijat… • Suomessa (ja mm. Britanniassa ja Ruotsissa ) halusivat edustaa hermeneuttista ei YMMÄRTÄVÄÄ tai jopa emansipatorista eli VAPAUTTAVAA tiedonintressiä tutkiessaan nuoria • Tätä tutkimusta ei tehty ”suoraan” valtiolle tai kunnille, hallinnoinnin tarpeisiin, eikä se tarjonnut tuloksia LUKUINA vaan ”tulkintoja” • Toisaalta Helsingin kaupunkikin teetti tarpeisiinsa kvalitatiivisen nuorisokulttuuritutkimuksen, jossa oli ”ymmärtävä ote (Lähteenmaa 1989- 1991)

9. Nuorisotutkimuksen emansipatoriset pyrinnöt…. • Emansipoivan tutkimusotteen ydinajatuksena on, että alistetut pitää auttaa vapautumaan • TAI AINAKIN alistavat rakenteet pyritään näyttämään, ”paljastamaan” • Paul Willisin ”Koulunpenkiltä palkkatyöhön” – klassikko pyrki paljastamaan luokkarakenteen uusiutumisen logiikan koulu-instituutiossa • (Willis ei kuitenkaan tarjonnut ”vapautumisohjelmaa” …)

10. 1970-luvun feministinen tyttötutkimus emansipoijana? • … Britanniassa pyrki tarjoamaan myös sorrettujen tyttöjen ”vapautumisohjelman” (McRobbie et al. 1976): tyttöjen pitäisi alkaa toimia enemmän poikien tapaan mm. katukulttuurissa • Tämä vaikutti pohjoismaisessa katsannossa ylimieliseltä ja tyttöjä vähättelevältä(ks. Topo 1988; Lähteenmaa 1989; 1992; 2000), eikä tällä tavoin tyttöjä ”emansipoivaa” tutkimusta alettu Suomessa (tai muualla Pohjoismaissa) tekemäänkään

11. Hermeneuttinen ote nuorisokulttuuritutkimuksessa • Varsinkin nuorten ns. omia kulttuurisia käytäntöjä tutkittaessa – niin Suomessa kuin muuallakin – ns. ymmärtävä, nuorten omia merkityksenantoja tulkitseva ote ollut tyypillisin/ainakin pyrkimyksenä 80-luvun lopulta 2000-luvun alkuun… • MUTTA: vaikka tutkimuksessa olisi ko. tiedonintressi, sitä voidaan käyttää myös hallinnointiin tai (medioissa) nuorten leimaamiseenkin • VÄLIJOHTOPÄÄTÖS: jokaisessa tiedonintressissä on ongelmansa, ei voi ”pyhittää” yhtä tiedonintressiä toista paremmaksi – vai voiko? (KESKUSTELUA)