ryhmäpäällikkö Janne Antikainen TEM/Alueiden kehittämisyksikkö/Ohjelmaryhmä 10.3.2008

1. Alueellisen maaseutuosion käynnistyminen ja maaseudun kehittyminen osana uutta koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa ryhmäpäällikkö Janne Antikainen TEM/Alueiden kehittämisyksikkö/Ohjelmaryhmä 10.3.2008

2. Alueellisen maaseutuosion (AMOn) käynnistyminen • 22 ohjelma-aluetta, vuosittain noin miljoona euroa maakunnan kehittämisrahaa • Nuori konsepti (käynnistynyt 2007): fokusoitumista tapahtunut, mutta abstraktisuus vielä leimallista • KOKO tarjoaa vahvemman pohjan kehittämiselle, koheesio –politiikkaa painotettu nykyisen ohjelman valmistelussa • Edellytykset vuorovaikutuspolitiikalle elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa paremmat • Vastinpari –ajattelu parantumassa, huom. Vastinparit sekä strategisessa kehittämisessä että ruohonjuuritason työssä • Teemat AMO-työssä tähän mennessä: kulttuuri, matkailu – erityisesti luontomatkailu, työvoiman saatavuuden turvaaminen, vierasperäisen työvoiman edistäminen, palveluyrittäjyys ja maaseutuasumisen edistäminen. • Tulevaisuudessa ei yksittäisiä kuntia (ellei kuntaliitos taustalla) • Valmisteluryhmän varajäsenen nimeäminen

3. Kehittämisen logiikka ennen ja nyt Visio 1 Strategia 1 Toteuttamis- suunnitelma 1 • + Systemaattisuus, selvät lokerot • + ”marssijärjestys” selvä • Jäykkä, immuuni muutoksille • byrokratia, paperinmakuisuus - Logiikaltaan ”sumea” - Siedettävä epävarmuutta + Reagoi muutoksiin + ”toimintaa”, ei paperia

4. Uuden kehittämisen logiikka • Sumea: visio ja strategia voivat muuttua matkan varrella -> ohjelmaesitys on raamit tekemiselle, tekeminen täsmentyy • Tarjottava kestävä ja pysyvä alusta pitkäjänteiselle kehittämiselle ja kokeiluille: aluekehittäminen vaatii aikaa, perustasolla turvattava jatkuvuus pitkillekin projekteille, vuosittaista palkintorahaa motivoimaan • Innovatiivinen ja kokeileva: siemenrahoitusta ja ”riskirahoitusta”, uskallettava tehdä asioita toisin (testattava ja koeponnistettava konsepteja) • Siedettävä epävarmuutta ja myös epäonnistumista: kaikki hankkeet eivät ole menestystarinoita, myös epäonnistumisista opitaan, yksi epäonnistunut hanke ei saa kaataa hankesalkkua (JAVA –skripti logiikka)

5. Kehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita + voimakas tahto yksinkertaistamiseen aluekehittämisessä + halu suurempiin kokonaisuuksiin kehittämisessä + parempi ymmärrys kokonaiskuvasta (”kyläpolitikoinnista kohti talousaluepolitikointia”) • Kuntatalouden kehitys: pienentynyt vastinrahoitus kehittämiseen • Luottamus: negatiiviset kokemukset seudullisessa yhteistyössä esimerkiksi yhteistoiminta-alueiden muodostumisessa on johtanut vaikeuksiin myös sellaisilla osa-alueilla, joissa on tehty hyvää yhteistyötä • Tulos tai ulos: kriittisempi pohdinta mitä tehdään itse ja mitä yhdessä (seudullisesti, maakunnallisesti ja kansallisesti)

6. Suurin oppimisen paikka: miten rakentaa ideoista konsepteja JOHTAMINEN KONSEPTIT IDEAT Mukaillut lähteet: Nurmio (taivaan isä), Himanen (filosofi)

7. Konteksti – toimittava muuttuvassa ympäristössä • Kunta- ja palvelurakenneuudistus • Aluehallinnon uudistaminen • Ministeriöiden aluestrategiat • Aluekehittämisen strategia 2020 • EU-ohjelmien uudistaminen • Korkeakouluverkon uudistaminen • Seutujaon muutokset • Kuntien ja seutujen strategiat päivittyvät syksyllä 2009 • Maaseutupoliittinen selonteko ja maaseudun kokonaisohjelman päivitys • Alueellistaminen • Äkilliset rakennemuutokset

8. Kokonaisuuden koordinointia ja räätälöityä kehittämistä • KOKOn avulla hahmotetaan kokonaisuus ja ymmärretään tekemisen konteksti • Vaikuttava kehittäminen vaatii eriyttämistä alueelliset erityispiirteet huomioiden • KOKOn sisällä tarvitaan eriytettyä kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikkaa (kaikilla alueilla ei kuitenkaan tehdä välttämättä kaikkea politiikkaa) • Jotkut argumentoineet vauhtikaista (fast track) –menettelyn puolesta (esim. suuret kaupungit ja äkilliset rakennemuutosalueet)

9. Havaintoja ohjelmaperusteisesta kehittämisestä (kokonaisarvioinnin tuloksia) • Lukkarinrakkaus omaa tekemistä kohtaan, heikohko tietämys muiden tekemisestä • Ohjelmissa myös toimivia elementtejä, OSKE kerää kehuja • Kokonaisuus on epäselvä - strategisuus katoaa • Byrokratia on raskasta • Panokset hajoavat

10. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman valmistelu • Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan: • ”Ohjelmaperusteista aluekehitystyötä jatketaan. Kansallista ohjelmajärjestelmää yksinkertaistetaan ja ohjelmien määrää vähennetään”. • Valtioneuvosto päätti 20.12.2007 aluekehittämisen valtakunnallisista tavoitteista vuosille 2007-2011. Tavoitteiden mukaan: • ”Laaditaan alueellisen kilpailukyvyn kehittämisohjelma, jolla kansallista ohjelmatyötä ja - politiikkaa kootaan yhteen seudullisiin ja strategisiin ja monimuotoisiin verkostoihin perustuen ja päällekkäisyyksiä poistaen”. • Lisäksi tavoitepäätöksessä todetaan: • ”Kaupunkiseutujen ja maaseudun seutujen strategista kehittämisotetta vahvistetaan kansallisilla kehittämisohjelmilla siten, että kaikki seudut laativat omat innovaatio-, työllisyys- ja elinkeinostrategiat valtion, maakunnan liiton ja seutujen kumppanuudella.”

11. Kansallinen väline jäsentyy maakunnittain • Ohjelma on väline tavoitepäätöksessä määriteltyjen valtakunnallisten kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi • Ohjelma jäsentyy maakunnittain ja se toimii keskeisenä osana maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää • Paikallinen taso: operatiivinen taso, toimijoiden kumppanuus ja kehittämisen kyvykkyyksien parantaminen • Alueellinen, maakunnallinen taso: strateginen taso, kansanvaltainen ohjaus • Tuotettava kansallista lisäarvoa: yhteistyö kansallisella tasolla toimijoiden (ministeriöiden ja muiden kansallisten toimijoiden) välillä, rakentaa kansallisia ja kansaivälisiä verkostoja sekä seutu- että maakuntatason toimijoille

12. EU - taso Kansallinen Koheesio- ja Kilpailukykyohjelma Kilpailukyky Alueellinen Koheesio Paikallinen s a a r i s t o Erittäin haasteelliset alueet Pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut maakuntaveturit Maaseutumaiset alueet

13. Ohjelmarakenteen uudistamisen lähtökohdat • Yksinkertainen • yksi ohjelma • selkeät puitteet • Tehokas • kevyt ohjelmabyrokratia • sopimusperusteinen • suuremmat kehittämisen kokonaisuudet - parantaa valmiuksia strategiseen kehittämiseen • Vaikuttava • aluelähtöinen - tunnistaa erilaiset toimijat ja verkostot • synkronoitu muihin aluekehittämisen prosesseihin • kattaa kaikki alueet, vahvistaa vuorovaikutusta alueiden välillä

14. Nykyisten ohjelmien toimivat osat otetaan mukaan KOKO –ohjelmaan ja synkronoidaan ohjelma relevantteihin muihin prosesseihin 2009 Ohjelmakausi 2013 Synkronointi muihin relevantteihin kehittämisprosesseihin: erityisesti kunta- ja palvelurakenne sekä aluehallinnon uudistaminen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Synkronointi kuntien ja seutujen strategioihin, jotka päivitetään 2009 syksyllä Aluekeskusohjelma ja kaupunkiohjelmat Toimivat osat Maaseutuohjelma (AMO) Toimivat osat Saaristo-ohjelma Toimivat osat Osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää sekä TE-keskusten ohjausta Synkronointi EU –ohjelmien kanssa, yhteinen valmistelu uuteen kauteen 2013-

15. Valmisteluryhmä Kokoonpano • Liikenne- ja viestintäministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö • Opetusministeriö • Sosiaali- ja terveysministeriö • Valtiovarainministeriö/kuntaosasto • Ympäristöministeriö • Työ- ja elinkeinoministeriö/työllisyys- ja yrittäjyysosasto/innovaatio-osasto • Maakunnan liitot / Suuralueittain / Keski-Suomen liitto (pj.) • TE-keskukset / Kainuun TE-keskus (pj.) • Aluekeskusohjelman edustus • Alueellisen maaseutuosion edustus • Saaristo-ohjelman edustus • Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä • Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä • Saaristoasiain neuvottelukunta • Suomen Kuntaliitto • Kehittämisyhtiöt (SEKES) Asiantuntijat: Kavonius, Välinoro, Holmroos Kokoukset: 13.3, 10.4, 29.4

16. Arviointi ja alueiden mielipiteiden kuuleminen • AKO ja kaupunkiohjelmien arvioinnista vastaa Net Effect Oy • Aluekeskusvierailut maalis-toukokuussa: syventävä tarkastelu suhteessa muutosvalmiuksiin ja tarpeisiin • Ministeriöiden ja sidosryhmien näkemys AKOn tuloksista ja vaikutuksista sekä tarpeista uuden KOKO –ohjelman osalta ministeriöiden aluestrategioihin liittyen • Muutosten ennakoinnin ja ohjelmajohtamisen työpajat kesä-marraskuussa • AKO:n ”tarinan” kertominen • Lisäksi esim. koko-ohjelman suunnitelmien laadinnan tuki, suunnitelmien laadinta syksyllä 2008 • Maaseutupolitiikan (AMO) ja saaristopolitiikan konsultointi ja arviointi Efeko (FCG) • Neljä alueellista tilaisuutta huhtikuussa • 1. Pohjoinen, Oulu, 1.-2.4 • 2. Etelä, Lahti 8.-9.4 • 3. Länsi, Tampere, 15.-16.4. • 4. Itä, Kuopio, 22.-23.4. • Kaksipäiväinen ”lounaasta lounaaseen” • Keskustelussa • Koheesio- ja kilpailukykyohjelma • Aluekehittämisen strategia 2020 ja ministeriöiden aluestrategiat • Ulkopuoliset konsultit (Net Effect ja Efeko) juoksuttavat tilaisuuksissa työpajat (2-3 h)

17. Aikataulu Maalis-huhtikuussa myös sidosryhmäkuulemisia 31.3. maakunnista ohjelmatyöstä vastaavat 24.4. asiantuntijat ja muut sidosryhmät - Ministeriöt vielä erikseen ? 10.1 Ideointi ja keskustelutilaisuus ohjelmarakenteen uudistamisesta Nimeämispäätös VN Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 14.2. VN / Perusrahoituspäätöksen yhteydessä maininta KOKO –ohjelman valmistelusta Ilmoittautuminen / Haku Ohjelma-asiakirja Käsittely HALKE 8.5 / 12.6 Käsittely VN tämän jälkeen Kansallinen valmistelun alkupaukku (webcasting) 13.3. klo 10 budjettiesitys 15.5. Ohjelman keskeisten periaatteiden, tavoitteiden ja puitteiden määrittely Käsittely eduskunnassa budjettilakina / aluekehityslain lakitekniset muutokset Hakemusten / ilmoittautumisten käsittely TEMissä KOKO –ohjelman aluetilaisuudet ja osallistava valmistelu tavoitteet sisältö kohde ja toimijat resurssit Alueellisten KOKO –ohjelmien valmistelu Lausuntokierros

18. Mitä haetaan sisällöksi - mitä tarkoittaa koheesio ja kilpailukyky? • Valtioneuvoston päätöksen aluekehittämisen valtakunnallisista tavoitteista vuosille 2007-2011 mukaan: ”Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan kaikkia niitä alueen ominaisuuksia, jotka tekevät sen houkuttelevaksi ja kehittyväksi ympäristöksi taloudelliselle toimeliaisuudelle ja työvoiman sijoittumiselle. Kilpailukykyä kasvattavat erityisesti vahva osaamisperusta, hyvät edellytykset yrittäjyydelle ja verkostoitumiselle, toimivat innovaatio-, rahoitus- ja tukijärjestelmät sekä työmarkkinoiden ja infrastruktuurin toimivuus ja asumis- ja elinympäristön viihtyvyys. Kulttuuri, hyvä koulutustarjonta, turvallisuus ja palvelut ovat myös tekijöitä, joilla on suuri merkitys alueiden kilpailukyvyn kannalta.” • Koheesio –käsitteeseen viitataan mm. seuraavilla tavoilla: • ”…voimavaroja suunnataan entistä enemmän erityisesti heikoimpien alueiden elinkeinotoiminnan perustan vahvistamiseen, palvelumallien kehittämiseen ja alueiden tarpeita vastaavan infrastruktuurin rakentamiseen…. Alueiden sisäisen koheesion, vuorovaikutuksen ja verkottumisen luominen otetaan maakuntien aluekehittämistyön selkeäksi painopistealueeksi.”

19. Maakunnallisesta aluekehittämistyöstä nousevia teemoja 1. Kilpailukykyiset klusterit: elinkeinot ja kilpailukyky, liike-elämän tietointensiiviset palvelut 2. Innovaatio: osaaminen ja koulutus 3. Hyvinvointi: hyvinvointipalvelut ja -elinkeinot 4. ”Villit ja vapaat”: kulttuuri, vapaa-aika, taito- ja kokemusintensiiviset elinkeinot ja palvelut 5. Vetovoimaisuus ja tehokkuus: vetovoimainen ympäristö, MAL, energia, ilmastonmuutos, aluerakenne 6. ”Me ja meidän tyyli”: identiteetti ja tavat toimia, verkostot ja yhteistyö, yhteenkuuluvuus, osallisuus Poikittaiset teemat ja työkalut, esim: - kansainvälistyminen, ennakointi

20. Keväällä rakennetaan kansallinen ohjelma-asiakirja ja määritellään sen teemat • Kevään kenttäkierros on aidosti erilaisten toimijoiden kuulemista uuden ohjelman sisällöksi jo valmisteluvaiheessa – mitään esitystä ohjelma-asiakirjaksi ei vielä ole tehty • Kerätään tietoa nykyisestä suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmästä sekä kansallisten ohjelmien toimivista käytännöistä ja kokemuksista sekä kehittämistarpeista • Sisältö hahmottunee erilaiseksi teemoiksi (~ 3-6 kappaletta), jotka perustuvat sekä kansalliseen tavoitepäätökseen että maakuntien ja seutujen tärkeäksi katsomiin teemoihin

21. Rahoitus ja sen riittävyys • Rahoitus alueelliseen koordinointiin ja ohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin, ”käynnistys- ja siemenrahaa” • Millä paukuilla ja kuinka paksuilla porkkanoilla uutta ohjelmaa toteutetaan? • Nykyisessä kansallisessa ohjelmatyössä (AKO + AMO + Saaristo) ohjelmatyöhön suunnattu n. 11 miljoonaa euroa maakunnan kehittämisrahaa • Maakunnan kehittämisrahan 50/50 vastinrahoituksen kautta AKO ja AMO n. 10 miljoonaa euroa kunnilta • Kokonaisvolyymi yhteensä noin 21 miljoonaa euroa • Onko riittävä, halutaanko suurempi rahoitus KOKOon? • Alueet: vastinrahoitus tällä hetkellä jo lähes maksimitasolla monilla alueilla, mikä on alueiden tahto? • TEM: kehyksen ylittävillä esityksillä kiire, VM esittää leikkausta maakunnan kehittämisrahaan

22. Palkitsevuus ja houkuttelevuus – eräs idea (?) Erittäin hyvät hankkeet ”palkintorahoitus” ministeriöpotista (käytännössä ~90/10?) Huippuhankkeet, korkean profiilin näkyvyys Kriteerit / raati, valinta ja rahanjako valtakunnallisesti Hyvää kehittämistyötä tekevät alueet 70 / 30 rahoitus Eri tyyppisiä seutuja, kehittämistyön innovatiivisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus Kriteerit / raati, valinta ja rahanjako maakunnallisesti Kaikki alueet pääsevät tälle tasolle automaattisesti 50/50 rahoitus Panostukset ”perustekemiseen” ja kyvykkyyden parantamiseen

23. Ohjelma vai sopimus? • Maassa vakava ohjelmaväsymys, joka on kääntymässä ohjelma-allergiaksi • Olisiko syytä puhua kansallisesta ohjelmasta ja alueellisista koheesio- ja kilpailukyky-/kasvusopimuksista? • Räätälöinti alueellisesti • Sopijoina eri toimijat (seudut, maakunnat, valtio)? • Hyviä malleja esim. Irlanti, Ruotsi • Miten turvataan aito sopimusvapaus ja sitoutuminen?

24. Maakuntiin n + n + n malli (?) • Maakunnissa seutukuntien määrittely kolmeen tasoon • Maakuntaveturi • Pienet ja keskikokoiset kaupunkiseudut • Maaseutumaiset alueet • Maakuntaveturit: maakuntakeskukset (suuret kaupungit) • Pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut: aluekeskusohjelmassa mukana olleet kaupunkiseudut, jotka eivät ole maakuntavetureita • Maaseutumaiset seudut: voimavarojen kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi (esimerkiksi Keski-Suomen AMO) • Mallina Pohjois-Pohjanmaan 1+3 • Miten suuret kaupunkiseudut motivoituvat mallista - miten kaupungit noteerataan maakunnallisessa kehittämisessä?

25. Aluetason pohdintaa • Alueellinen ohjelma tulee valmistella operatiivisella tasolla (~seutu), koordinointi maakunnallisella tasolla • Omaehtoisuus ja toiminnallisuus (työssäkäyntialueet, seuraava slaidi) lähtökohtana aluetason määrittelyssä, halutaan välttää kununjako -syndroomaa • Seudullinen ohjelma, hakijoina esim. seudulliset kehittämisyhtiöt. Huom. seudun määrittely eri yhteyksissä ja muutospaineet seutukuntajaossa • Ohjelman hyväksyminen kuntien valtuustoissa • Maaseudulla suuremmat kokonaisuudet voimavarojen kokoamiseksi, Keski-Suomen AMO hyvä konsepti • Reuna-alueilla katveesta ”kuuluvuusaluelogiikkaan”, jonka perusteella alue voi hankkeissa olla mukana useamman kuin yhden alueen hankkeissa (kompensointi, joten kokonaiskustannukset eivät x 2)?

26. Työssäkäyntialueet 2005e • Yritysten ja ihmisten arki toiminnallisen kaupunkiseudun tasolla (työssäkäyntialue) • Työssäkäyntialueet laajenevat ja kaksisuuntaistuvat • Maaseudun seudut eivät muodosta työssäkäyntiin perustuvia toiminnallisia kokonaisuuksia, tämä ei kuitenkaan poista yhteistyön tarvetta strategisessa kehittämisessä ja voimavarojen kokoamisessa

27. Keskeisiä pohdinnan paikkoja • Alue- ja toimijalähtöisyys - erilaiset alueet, tarveperusteinen eriytetty kehittäminen • Vahvuuksien vahvistaminen – omat vahvuudet ja osaamiseen perustuva erikoistuminen • Verkostot – yhteistyö alueen sisällä ja alueiden välillä • Jatkuvuuden ja uusien ideoiden ristipölytys • Miten saadaan kehittäjät innostumaan, mikä motivoi uuteen ohjelmatyöhön?

28. Yhteenveto • Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa valmistellaan siten, että uusi ohjelma käynnistyy vuoden 2009 alusta • Valmistelu käynnistetty hallitusohjelman ja tavoitepäätöksen mukaisesti • Osallistava kansallisen ohjelma-asiakirjan valmistelu keväällä, valmistelun alkupaukku 13.3. (webcasting), aluekierrokset huhtikuussa, tärkeintä löytää teemat kansalliseen ohjelmaan • Alueellisten osioiden teko syksyllä • Tarkoituksena kansallisen ohjelmaperusteisen kehittämisen yksinkertaistaminen ja tehostaminen • Osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää, tuo tehostetun koordinaation kautta kansallista lisäarvoa • Kattaa kaikki alueet, ottaa alueiden erityispiirteet huomioon • Ohjelman resurssikysymys vielä auki • Lisätiedot: www.tem.fi/koko

29. keskustelu AMO –toimijoiden näkemyksiä

30. keskustelua • Nykyinen rahoitus ei ole riittävä houkutin, ohjelmallista rahoitusta tarvitaan alkupään rahoitukseen, mutta kytkentä ”isoihin” lompakkoihin tarvitaan • Miten maaseutupolitiikka ja KOKO koordinoidaan? – miten KOKO otetaan esille maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelussa ja miten KOKO huomioi toimintaryhmien työn, otetaanko MMM esittelyt huhtikuun aluetilaisuuksiin vakiona? Miten kytketään MYR-jaostot, miten huomioidaan YTR:n tutkimustoiminta yms. • Ohjeistusta liitoille seudullisten strategioiden valmistelusta (esim. Pirkanmaan liiton alueella päivitykset toukokuussa) – KOKO samaan vuosikiertoon maakuntien toteuttamisohjelman valmistelun kanssa, käytännössä alueiden esitykset syyskuun loppuun, maakuntien TOTSUt lokakuussa, neuvottelut marraskuussa • AMO –alueet ihmettelevät miksi AMO laitettiin liikkeelle ja miksi ei käynnistetty suoraan KOKO –ohjelma.

31. Keskustelu jatkuu • Piiskaa ja porkkanaa tarvitaan, kaikki kunnat eivät välttämättä halua lähteä ohjelmaan. Mitä jos alueet eivät halua mukaan, miten reagoidaan? • Jos on kilpailtavaa rahaa, pääseekö kaikki mukaan? • Valmisteluprosessi vaatii alueilla aikaa, kiireelliseen aikatauluun suhtauduttiin kriittisesti • Monitoimijallisuus – sopimuksellisuus: mitä enemmän toimijoita sitä suurempi rahoitus. Ei vain juhlallista sitoutumista vaan konkreettisesti euroja, työtunteja tai muuta sitoutumista toimintaan • Supistuvatko AKOt maantieteellisesti, millaiseksi muodostuvat AMO –alueet? AMOt vieroksuvat suuria alueita, sillä kun alue kasvaa kunnat kokevat tekemisen etäisemmäksi • Mikä on suhde PARAS –hankkeesen, miten palvelut huomioidaan KOKOssa • AMO toimijat pelkäävät jäävänsä alakynteen huhtikuun keskustelussa: AKO toiminta vakiintunutta, pelko siitä että vakiintuneet teemat ovat vahvoja keskustelussa ja ei olla varmoja ovat maakuntien keskusten teemat kiinnostavia AMO –alueiden näkökulmasta • AMO –alueet yrittävät ylittää maakuntarajoja • Kulttuuriklusterin esittelyssä mainittiin halu hakeutua kohti OSKEa

32. Teema-aihioiden hahmottelua • Teemat (Jannen johtopäätökset työryhmien työskentelyn pohjalta) • Elinkeinot • Työvoima • Osaaminen • Infra • Palvelut • Yhteistyö • Keskustelussa nostettiin esille • Asuminen • Maankäyttö • Kulttuuri ja matkailu • Uusiutuvat energiat osana infraa • Hyvinvointi - turvallisuus • Mikä on TEMin kenttä, miten suhtaudutaan niihin aloihin, joissa TEM on yhteistyökumppani, mutta joka kuuluu jonkun muun ministeriön vastuulle?

33. Teemojen valinta - jatkopohdintaa • Valitaanko seuraavat sisällölliset teemat kehitettäväksi • Elinkeinot • Työvoima • Muissa teemoissa, kuten osaaminen, infra, palvelut, asuminen, maankäyttö, energia, KOKO –ohjelma on yhteistyökumppanina ja informaatio-ohjauksen kautta vaikuttajana, jolloin välineellisenä teemana kehittämisessä • Yhteistyö ja toimintatapojen kehittäminen, sopimukset

34. Välineet • Vähemmän byrokratiaa (ei hakemuksia ministeriöön ja liittoon), ei välttämättä joka vuosi hakua, pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta • Kehityskäytävät • Vuorovaikutuspolitiikkaa vahvistettava • Seurantaan ja arviointiin halutaan panostusta • Selkeät säännöt ja ohjeet toiminnalle, jotka eivät muutu (nyt erilaiset erilaisissa ohjelmissa) • Ohjelma-alueet voivat olla erilaisia eri teemoissa, yksittäinen kunta voi olla mukana jossakin teemassa • Halutaanko innovatiivisuutta vai toteuttamisohjelma, KOKOn tulee painottua innovatiivisuuteen, , KOKO –rahoituksella on lupa etsiä uutta, kokeilla ja myös epäonnistua • Tukea kansainvälistymiselle ja työperäisen maahanmuuton edistämiselle • Eräs ehdotus hakijasta: maakuntien liitto voisi olla hakija, byrokratia liitossa ja toiminta alueilla (onko ongelma valvonnan ja toiminnan sekoittumisesta?)

35. Viestintä ja muut ideat • Kuinka hyvin kunnat ovat perillä uudistuksesta? AMOon paikoitellen heikkoon liikkeelle lähtöön on vaikuttanut tietämättömyys ohjelman olemassaolosta • Miten luodaan KOKO brändi – miten viestitetään? Vie aikaa ja maksaa, juuri saatu AKO ja AMO ”brändättyä” • Muita ideoita: erittäin houkutteleva henkilökierto ohjelmassa (alueiden toimijat keikkahommissa kansallisella tasolla, kansalliset toimijat alueille oppimaan)

36. Työryhmien raakamateriaali

37. Ryhmä 1 Yhteiset nimittäjät • Miten saadaan sopimaan yhteen Manner-Suomen ohjelma ja maaseutuosio • Aluelähtöisyys katoaa • Ylhäältä ohjautuvaksi, pitäisi olla • Leader ei ole • Oman EMR:N käyttö • Ohjataan ESR:n ja EAKR:n käyttö

38. Ryhmä 1 1.Maaseutupalvelujen tila ja saatavuus; pystytäänkö säilyttämään palvelut lähellä • Kunnat voisivat ottaa hoitaakseen kustannusperusteisesti palveluja • Asuminen • Lähidemokratia katoaa? 2. Elinkeinojen kehittäminen: aluerakenne • Hyvinvointipalvelut • Vanhenevan väestön • Logistiikka • Alueen käytön suunnittelu • Teollisuus • Verkosto, koordinointi • Vierastyövoiman merkitys yritystoiminnalle

39. Ryhmä 1 3. Tiiviin yhteiskuntarakenteen haavoittuminen • Vastaisku keskittämiselle • Koko-hakijat? Toivotaan useita seutuja hakijoiksi esim. Etelä-Pohjanmaa 3 kpl, toimintaryhmät: luottamus • Kuntakontaktien vahvistaminen kuntiin -> ohjaa toimintaryhmien rahoitusta • Vuorovaikutus • Onko tehtävän luoda ohjelma jolla toteutetaan innovatiivista ohjelmaa? Vai toteuttamisohjelmaa? • AMO, AKO, Saaristo-ohjelma – lisääntyykö rahoitus? Mistä kuntarahoitus? • Voiko olla hankevalmisteluun ja miten ohjataan KOKOon? • Uusien toimijoiden rooli ja mahdollisuudet alueella – uusia toimintamalleja, maaseutupuolen neuvonta • Kehityskäytävä, paikallissuunnitelmat

40. Ryhmä 1 Yhteistyö • Ei paljon todellista yhteistyötä AKOjen kanssa • K-S alueella ollut kiinnostusta • Kaupunki- maaseutu-asetelmaa ei ole kaikkialla • Oppilaitokset – kaikkialla ei ole Mitä toiveita • Aluelähtöisyys, myös hakijat • Seutukunnallisuus • Toimintaryhmät tunnettuja ja luotettuja • Paikallisuus • Resurssien määrä

41. Ryhmä 2 • Teemat huhtikuun aluekierrokseen • Ohjelmabyrokratian yksinkertaistaminen • AMO alueet versus AKO alueet +(saaristo-ohjelma). Miten ohjelmarahoitus ja kriteerit, alueiden ja ohjelmien tasapuolinen kohtelu. AKO:lla kokemusta ohjelmatyöstä, AMO:lla ei. • Onko syytä kilpailuttaa ja jakaa KOKO määräraha harvemmille hakijoille (kilpailuttaa) jos ei rahoitusmääräraha saada nostettua merkittävälle tasolle. Voiko nykyisellä rahoitustasolla puhua edes siemenrahoituksesta? • Seudulliset kehittämissopimukset kytkettäisiin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin vahvemmin (rahoitusmahdollisuudet).

42. Ryhmä 3 • Maaseutuasuminen (vapaa-ajan asuminen, kuntakeskittymät, kylät, paikalliskulttuuri) • Kulttuuri- ja matkailu maaseudun kehittäjänä • Infrastruktuuri maaseudulla (julkinen liikenne, tiestö, vesi- ja viemäriverkosto) • Maaseutuyritystoiminnan monipuolistaminen Teemojen aihiot • AKO-kulttuuriverkosto • Toimivat AKO-verkot (miten verkostoituvat) • Maahanmuuttajat • Julkinen liikenne (kaupungit)

43. Ryhmä 3 Odotuksia • Ohjelmien tasapuolinen pysyminen • Ettei Aluekeskusohjelma jyrää • Jatkuvuutta nykyisiin hankkeisiin

44. Ryhmä 4 Maaseudun KOKO:n toimintalinjoja • Kehittämisverkostot ja kansainvälistyminen  Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen  Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi • Ympäristöasiat / ympäristöteknologian hyödyntäminen • Asumis- ja palvelurakenteen kehittäminen  Maankäyttö  Houkuttelevuus, matkailu  Paras-hanke ja palvelut?

45. Ryhmä 4 • Työvoiman saatavuus ja osaaminen  Osaava työvoima, työperäinen maahanmuutto  Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen  Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen • Yhteisöosaaminen ja verkostot, maaseudun tutkimus

46. Ryhmä 5 Kärkiteemat • Maaseutualueiden infran kehittäminen Perusta kehittymiselle - Yliopistoyhteistyö tietyllä tasolla - Käytännönläheisyys • Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen Bioenergia-nimi, uusiutuviksi energialähteiksi - Toimitusketjussa toimijat - Energian loppukäyttäjät - Asutuskeskukset loppukäyttäjinä

47. Ryhmä 5 Kommentit • Instituutiovapaat toimintamallit • Vaikuttavuusarviointi, ”Menestystekijämittariston periaatteilla”

48. Ryhmätyön yhteenveto: maaseudun teema-aihiot • Elinkeinot • Työvoima • Osaaminen • Infra (uusiutuva energia) • Palvelut • Yhteistyö ja verkostoituminen • Asuminen • Maankäyttö • Kulttuuri • Hyvinvointi, turvallisuus