Teorian ja käytännön kytkentä opetuksessa - työelämäorientaatio prosessina

1. Teorian ja käytännön kytkentä opetuksessa - työelämäorientaatio prosessina Teoria / käytäntö > Teoria / empiria > Tämän- / tuonpuoleinen Ville ViljanenYhdyskuntatieteiden laitos

2. Keskeisiä kysymyksiä - Miten menetelmäopintoja on saatu nivottua käytännön tutkimustyöhön yhdyskuntatieteiden laitoksella? > Miten työelämävalmiudet kehittyvät opintojen kuluessa? Lähtökohtia

3. Laitoksen työelämäorientaation yleisiä lähtökohtia - Tutkijakoulutus alkaa peruskurssilla ja jatkuu läpi oppimisprosessin. - Tutkijan taitoisuus on oikein sovellettuna osaamis- ja tietoyhteiskunnan johtajien ja asiantuntijoiden ammattitaidon perusta. - Opetus perustuu käynnissä oleviin tutkimusprojekteihin, joista opiskelijoille välittyy uusin julkaisematon tutkimustieto, tietoa työelämän kehityssuunnista ja osaamistarpeista sekä laaja erilaisten toimintamallien kirjo. - Mahdollisuus osallistua tutkimusprojekteihin pro gradu –vaiheessa. Lähtökohtia

4. AA1 “Alueteoria” “Kehittämis-orientaatio” “Teema-kurssit” “Tutkimus- valmiudet” AA3 AS1 AA2 AA4 AS2 AA10 AA7 AS3 AS5 AS5 AS5 AA5 AA6 AA8 AA9 AS4 AS6 1 2 3 4 5 Kurssit

5. Työelämäorientaatiota kehittävät kurssit - Substanssiopinnot - Menetelmäopinnot (tai ”tutkimusopinnot”) - Harjoittelu ja harjoitteluun liittyvät seminaarit - Työelämäorientaatiopäivät - Yhteistyö ulkopuolisten organisaatioiden kanssa - Työelämän simulointi - Pro gradu Kurssit

6. Menetelmäopinnot • Tavoitteet: opiskelija hankkii perusvalmiudet kvalitatiiviseen ja kvantitatiivisen tutkimusprosessiin • Sisältö: Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimustehtävän määritys, aineistonkeruu, analysointi ja tulosten raportointi • Vaadittavat opintosuoritukset: Tieteellisen tutkimuksen raportointi ja prosessin läpivienti ryhmätyönä Kurssit

7. Kurssit

8. Kurssit

9. Menetelmäopinnot - sisällönanalyysi- Perusmenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisen tutkimuksen perinteissä.- Useimmat eri laadulliset analyysimenetelmät perustuvat tavalla tai toisella sisällönanalyysiin.- Korostuu ns. fakta- tai ohut näkökulma (vrt. thin–thick). Kiinnostuneita siitä, mitä haastateltava sanoo– ei niinkään siitä, miten haastateltava sanoo, millaisessa yhteydessä sanoo, mitä ei sano.- Aineisto tiivistetään niin, että tutkittavia ilmiöitä voidaan lyhyesti ja yleistävästi kuvailla tai tutkittavien ilmiöiden väliset suhteet saadaan selkeinä selville. Kurssit

10. Esimerkki aineistolähtöisestä luokittelusta - millaista tukea nuoret ovat saaneet syömishäiriöstä selviytymisessä (Tuomi & Sarajärvi 2002): Kurssit

11. Kurssit

12. Kurssit

13. Kurssit

14. Luova kaupunkikehittäminen - Tavoitteet: Ymmärtää kaupunkien kehityksen ja kehittämisen teoriaa, peruslogiikkaa ja riippuvuuksia. Opiskelija perehtyy kurssilla kehittämisen dynamiikkaan, kaupunkien profilointiin, sidosryhmäsuhteiden huomioonottamiseen ja kansalaisten osallistamiseen. Tarjoaa opiskelijoille uudenlaisia oppimistilanteita. Pirkanmaan liitto saa uusia näkemyksiä maakuntasuunnittelun prosesseihin. - Suoritustapa: Yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Opiskelijat saivat tehtäväkseen analysoida Pirkanmaan kehittämisessä havaittavia mahdollisia katvealueita ja pohtia uudenlaisia lähestymistapoja alueen kehittämiseen. Haluttiin tavanomaisesta poikkeavia näkemyksiä: Nuorten aikuisten sisällölliset näkökulmat - Mitä läpileikkaavia näkökulmia maakuntasuunnittelusta ehkä uupuu, millaisia sisältöjä näistä näkökulmista tulisi maakunnan tason suunnitteluun upottaa? Kurssit

15. - Kurssilaisen palaute: ”Ensinnäkin tämä oli minun näkökulmastani suora reaktio opiskelijoiden esittämälle pyynnölle järjestää käytännönläheisempää opetusta. Suuri kiitos Markulle, jolla oli pokkaa viedä hommaa eteenpäin.” ”Projektiosaaminen: opimme toimimaan ryhmässä, jakamaan ajatuksiamme wikialustalla, tekemään haastatteluja ryhmässä jakamaan vastuita (visualisointi, haastattelujen sopiminen ja tiedottaminen, kirjoitustiimit...)” ”Haastattelimme muutamia Tampereen keskeisiä aluekehittäjiä joten meille muodostui mielestäni hahmotelma siitä, miten Pirkanmaan liitto ja innovaatiojärjestelmä täkäläisittäin toimii. Tällaista ymmärrystä ei ikinä voisi syntyä rajoittumalla Paavo Koli- saliin! Kurssit

16. Simulointi 1: Alue- ja ympäristötalouden perusteet - Lähtökohta: Nekalan alueen tulevaa kehittämistä koskeva suunnittelutyö on odottanut vuosikausia käynnistymistään. Kaupunginosa on vanhaa teollisuus- ja varastoaluetta. - Suoritusmuoto: Tutkivan oppimisen mukainen malli: - Ongelman esittäminen - Ongelman analysointi ja määritteleminen, olemassa olevan tiedon kartoittaminen - Jatkoselvittelyiden ja tiedonhankinnan tarpeen määrittely - Tiedon etsiminen ja muiden ryhmien konsultointi - Ratkaisuvaihtoehtojen hahmottelu - Loppupäätelmien ja analyysin teko sekä raportointi Kurssit

17. Simulointi 2: Roolipelit ryhmäopetuksen välineenä – esimerkkinä tapauskuvauksiin pohjautuva väittely - Tavoitteet: Selventää aluetaloudellisen ja ympäristötaloudellisen näkökulman eroja. - Suoritusmuoto: - Kurssille luotiin 7 tapauskuvausta. Aiheet vaihtelivat ydinvoimalan rakentamisesta musiikkifestivaalin järjestämiseen luonnonsuojelualueen läheisyydestä. - Jakauduttiin 4 hengen ryhmiin. Valmistellessaan väittämiään opiskelijoiden tuli hankkia dokumentteja, selvityksiä, lakipykäliä ja tietoa muista samantyyppisistä tapauksista. - Väittelytilanteeseen annettiin aikaa 30-45 min. Kurssit

18. Harjoittelu – erilaisten valmiuksien kehittyminen - opiskelujen selventyminen ja oman oppiaineen roolin selventyminen, teorian ja käytännön yhteys - työelämän selkeytyminen, käytännölliset tiedot ja taidot - sosiaalisuus - itsevarmuus, laveakatseisuus, epävarmuuden sieto - omien puutteiden tiedostaminen - verkostoituminen Kurssit

19. Työharjoittelun orientaatio- ja arviointiseminaari - Tavoite: Seminaarin tavoitteena saada opiskelijat aktiivisesti pohtimaan harjoittelutavoitteitaan - Työmuodot: aktivoivat opetusmenetelmät Kurssit

20. Bloomin taksonomia on tunnettu tapa jäsentää, millaiseen tiedon omaksumisen tasoon pyritään: - Taso 1: mieleenpalauttaminen, kyky muistaa asioita siinä muodossa kun ne on esitetty (listata, määritellä, tunnistaa..) - Taso 2: ymmärtäminen, kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa (luokitella, erotella, tehdä yhteenveto…) - Taso 3: soveltaminen, kyky käyttää tietoa oikeassa paikassa (soveltaa, laskea, muuttaa luokitella, rakentaa…) - Taso 4: analysoiminen: kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet (analysoida, yhdistää…) - Taso 5: syntetisoiminen, kyky luoda jotain uutta olemassa olevan tiedon pohjalta (luokitella, muuttaa suunnitella, kehittää, yleistää...) - Taso 6: arvioiminen, kyky arvioida ajatusten ja ratkaisujen arvoa (perustella, vertailla, selittää, tulkita suhteuttaa…) Valmiuksien kehittyminen

21. Gradu Metakognitiiviset, henkiset Harjoittelu Käytännön substanssi Erityiset Kognitiiviset, retoriset Tutkimus Tiedolliset, tiedonhaku, sosiaaliset Perusteet, teoria 1 2 3 4 5 Analyysi Synteesi Arviointi Laitostutkimus Valmiuksien kehittyminen