Triangulaation mieli nuorten tutkimisessa

1. Triangulaation mieli nuorten tutkimisessa Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto 9.11.2011 leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi

2. KURSSIN SUORITTAMINENPÄIVITETTY VERSIO • Yksilötyö: 2-4 sivun kirjoitus, jossa tarkastellaan itse valittua ajankohtaista nuorisoilmiötä tiedonintressien näkökulmasta. Kirjoitus muotoillaan tutkimussuunnitelmaksi. • Palautus 14.12 mennessä kurssin vetäjille. • Ryhmätyö: Noin 2 sivun kirjoitus, jossa ryhmä kuvaa ja arvioi yhden valitsemansa kirjan, erityisesti kirjassa sovelletun tietokäsityksen ja/tai metodologisten valintojen näkökulmasta. • 1) Tutkimuksen nuoria ja/tai tutkittavaa aihepiiriä koskevat taustaoletukset? • 2) Tutkimuksessa esiin tulevat tiedonintressit? Huomiota voi kiinnittää myös väitteiden perustelemiseen (argumentaatiot) ja / tai metodologisten valintojen perusteluihin • 3) Tutkimuksen seuraukset (implikaatiot) tulevien tutkimusten ja nuorten parissa tehtävän työn kannalta • Palautus 5.12 mennessä kurssin vetäjille. • Sovitaan erikseen, mitkä kirjoitukset julkaistaan Kommentti-verkkokanavalla • Teosten kirjoittajat vastaavat opiskelijoille Kommentti-kanavalla joulukuun aikana • Elina Pekkarinen: Lastensuojelun tieto ja tutkimus (ilmestyy 27.10)Anne-Mari Souto: Arkipäivän rasismi koulussa (väitöskirja, ilmestynyt huhtikuussa 2011)Petri Paju: Koulua on käytävä (väitöskirja, ilmestyy 28.10)Sami Myllyniemi: Nuorisobarometri 2010 (ilmestynyt joulukuussa 2010)

3. Nuoret ja nuoruus tutkimuskohteena - triangulaation monimieliset taustat Nuorten luokittelun erityinen tarve • Kategoriat ymmärtämisen, kontrollin ja hallinnan, hoivan ja suojelun, voimaannuttamisen välineenä Ikämäärittelyt • Biologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, institutionaalinen, juridinen ikä Tutkimuksen ja julkisen keskustelun näkökulmia nuoriin ja nuoruuteen • Yksilö, sosiaalinen ryhmä, nuorisokulttuurin jäsen, elämänkulun vaihe, politiikan ja hallinnan kohde, mediarepresentaatio, asiakas, ammattikunnan omistama ongelma, itseisarvo… Kiistanalaisia kategorisointeja • uhka – uhri – sankari • haavoittuva toimenpiteiden kohde – autonominen toimija

4. Nuorisotutkimuksen rajankäyntejä • Nuorisotutkimuksen suhde lapsuuden- ja perhetutkimukseen • Nuorisotutkimuksen suhde ikäkausi- ja elämänkulkututkimukseen • Nuorisotutkimuksen suhde sukupolvitutkimukseen *** • Sosiologinen hegemonia nuorisotutkimuksessa • näennäistä monitieteisyyttä vai rajoja koettelevaa poikkitieteisyyttä? • Sosiologisen nuorisotutkimuksen lyhyt historia • alakulttuuritutkimus -> diskurssien tutkimus -> yksilöllistyvän nuoruuden tutkimus -> uusien (luokka)jakojen ja eriarvoisuuksien tutkimus • Nuorisotutkimuksen traditio • nuorten tutkiminen instituutioiden ulkopuolella/ liepeillä (autonomisen nuoruuden ja nuorisotoiminnan & -kulttuurien korostukset) vs. instituutio- ja järjestelmänäkökulman perinne lapsuuden tutkimuksessa (lastensuojelu ja lapsuuden suojelu)

5. Triangulaatio: luotettavuutta vai monipuolisuutta? • Käsite epäselvä ja kaikkialle avautuva. Mantra, jota toistetaan mutta harvemmin käsitteellisesti tarkennetaan tai käytännössä toteutetaan • Tavanomaisesti kytkeytyy nimenomaan tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseen • Perinteiset tavat lähestyä triangulaation kysymystä: • Aineistotriangulaatio – yhdessä tutkimuksessa käytetään useita eri aineistoja tai eri tiedon kohteita • Tutkijatriangulaatio – useampi tutkija on mukana joko osassa tutkimusta tai koko tutkimusprosessissa • Teoriatriangulaatio – tutkimusaineiston tulkinnassa hyödynnetään useita teoreettisia näkökulmia, käsitteellisiä raameja ja aineiston lukutapoja • Menetelmätriangulaatio – tutkimusaineiston hankinnassa käytetään useita tiedonhankintamenetelmiä

6. Triangulaation ulottuvuuksia nuorisotutkimuksessa • Paradigmatriangulaatio • perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen rajankäynti • tiedonintressit ja tutkimuskohteen ymmärtämisen tavat • tieteellinen realismi – konstruktionismi • universalismi – radikaali kontekstualismi • Tieteenalatriangulaatio • lähtökohdat, käsitteet, tieteenalakohtaiset traditiot; metodologiset ja tutkimuseettiset lähestymistavat nuoriin ja nuoruuteen… • Tiedon triangluaatio • asiantuntijuuden määrittely ja tietokäsitys: tiukka asiantuntija- ja arkitiedon erottelu vs. dialoginen tietokäsitys • pluralistinen tieto-oppi, jossa tiedon lähteiksi hyväksytään myös aikaisemmat tutkimusten tulokset, tutkittavien ja tutkijan omat näkemykset tutkittavasta asiasta sekä tutkijan yleinen asiantuntijuus tutkimusaiheesta • tiedon jatkokäyttö • Roolien triangulaatio • tutkija kentän toimijana ja kentän toimijoiden tutkiva työote; vaihtuvat roolit tutkimusprosessin kuluessa; valitut ja pakotetut roolit • Äänen triangulaatio • moniäänisyyden tavoittelun merkitykset ja sudenkuopat, mm. sukupolvien ohipuhuminen; kanssatutkijuuden rajat -

7. Nuorisotutkimuksen triangulaatioita, case I Nuorisotutkimus tieteellisenä, yhteiskunnallisena ja käytännön toimintana • Nuorisotutkimuksen lähtökohtien, kysymysten ja kohteen muotoileminen kiistanalaisena – trianguloivana – prosessina tiedeyhteisön keskustelut, inspiraatiot ja normit? yhteiskunnallinen tilanne, ilmapiiri ja odotukset? julkisen (media)keskustelun diskurssit? tutkijan käsitykset ja arkikokemukset? rahoituksen tuottamat reunaehdot? yksin vai yhdessä tekemistä? • Tiedon ja toiminnan suhde? • Perustutkimuksellinen tieto: tiede ensisijainen toimintaan nähden vs. välineellinen rationaalisuus: tutkimus etsii keinoja käytännön tavoitteiden toteuttamiseksi vs. (emansipatorinen) toimintatutkimuksellinen eetos: tutkimus etsii keinoja yhteiskunnallisten/ nuorten arjen epäkohtien korjaamiseksi • Mitkä vapaudet ja vastuu eri toimijoilla on hyödyntää tietoa omissa ympäristöissään?

8. Tutkimuksen ja hallinnon triangulaatio esimerkkinä nuorten syrjäytyminen • Milloin syrjäytymisvaara muodostuu yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi? Entä tutkimuksen ongelmaksi? • Miten syrjäytyminen tutkimuskohteena muotoillaan? • Syrjäytyminen rakenteena / rakenteellisen muutoksen näkökulmasta vs. syrjäytymisen arki ja merkitykset • Mistä lasten ja nuorten oletetaan syrjäytyvän? • yhteiskunnan tiedonkeruujärjestelmistä vai yhteiskunnasta; palvelujärjestelmästä vai arkisista sosiaalisista yhteisöistä; koetusta hyvästä elämästä vai objektiivisin mittarein osoitetusta hyvinvoinnista? • Entä miten toimenpiteiden onnistumista tutkitaan? • Käynneillä; kestolla; euroilla; subjektiivisilla kokemuksilla; kyselyillä; rakenteellisilla muutoksilla; asiassa osallisten toimijoiden välisen dialogin avulla? • Nuorten kokemusten ja käsitysten & aikuislähtöisen hyvinvointiohjauksen välinen jännite luonteeltaan myös tiedonpoliittinen • koettu – laskettu • liikkuva prosessi ja suhde – pysyvä tila ja asema • arki – järjestelmä • asiakas – toimija • yksilö – ryhmä/yhteisö • valinta – pakotettu • normaalius vs. poikkeavuus: yksiäänisyys vs. moniäänisyys • hetki – elämänkulku, ylisukupolvisuus • kvalitatiivinen – kvantitatiivinen • paikallinen – kansainvälinen

9. Nuorisotutkimuksen triangulaatio, case IItutkimusetiikka • Nuorisotutkijan epäsymmetrinen suhde nuoriin: valta-, sukupolvi- ja kasvatussuhde • Yksilöllistä vai rakenteellista haavoittuvuutta? Lasten ja nuorten ontologinen erityisyys vs. lasten ja nuorten yhteiskunnallinen aseman erityisyys • Äänen antaminen: kuka on oikeutettu ja pätevä antamaan suostumuksen tutkimuksen tekemiselle? • Tieto- ja sopimusyhteiskunnan lupaviidakot • Lupasäädökset ja -normit eivät aukottomia: kontekstisidonnainen harkinta välttämätöntä • Tutkimuksen portinvartijat: Vanhempien suostumus ei ole aina tutkimuseettisesti tarkoituksenmukaista • etnografinen kenttätutkimus; arkaluontoiset aiheet; vanhempien vaihteleva kiinnostus tutkimukseen • tutkijan monet , joskus ristikkäiset lojaliteetit • Yksityisyys, luottamuksellisuus, puuttumattomuus eettisinä periaatteijna. Entä käytännössä? • Liiallinen pyrkimys lasten ja nuorten suojelemiseen voi rajata tutkimuksen kehyksiä • Hyvää tarkoittavan suojelun nimissä rajataan alaikäisiä osallistumisen ja vaikuttamisen ulkopuolelle • Osallisuus- ja suojelunäkökulmien yhdistyminen: esimerkkinä uhritutkimus (Pösö & Ellonen) • vaikeat aiheet saatetaan sivuuttaa tutkimuksesta -> lasten ja nuorten suojelua vai vaientamista?

10. Nuorisotutkimuksen triangulaatio, case IItutkimusetiikka • Nuoret kanssatutkijoina: vahvistuva, joskin kiistanalainen trendi • Kuulemisen vahvistuvat velvoitteet ja ongelmat (tutkimuksessa ja käytännössä) • Nuorten kohtaamispaikka ei ole metodologis-eettisesti viaton tai merkityksetön • Toimijuuden illuusio vs. tosiasialliset mahdollisuudet ja resurssit kanssatutkijuuteen • Tutkimustiedon jatkokäyttö • Kuka omistaa aineistot? Soveltavan tutkimuksen kohdalla erityisen tärkeä kysymys • Nykyaineiston muuttuminen arkistoaineistoksi -> tutkijan välillinen suhde kenttään ja aineistosta tehtävien päätelmien rajattomuus

11. Valittuja paloja Nuorisotutkimusverkoston kirjallisuudesta luennon aihepiiriin liittyen Annettu, otettu, itse tehty. Nuorten vapaa-aika tänään (toim. Määttä & Tolonen), 2010. Kultainen nuoruus. Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen (toim. Wilska & Lähteenmaa), 2006. Lasten ja nuorten tutkimisen etiikka (toim. Lagström, Pösö, Rutanen, Vehkalahti), 2010. Nuoria koskeva syrjäytymistieto. Avauksia tietämisen politiikkaan (Suurpää ym.), 2009. Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista (Raitakari & Virokannas), 2009. Tutkijat ja nuorisotyö liikkeessä (Honkasalo, Kiilakoski, Kivijärvi), ilmestyy marraskuussa 2011.