Aina kannattaa yritt

1. Suomen Yritt�j�t 2009 Aina kannattaa yritt��!

2. Yritt�jyys on ajattelu- ja toimintatapa sek� suhtautumistapa ty�ntekoon. Yritt�jyytt� tarvitaan ty�skennelt�ess� omassa yrityksess�, mutta my�s ty�ntekij�n� toisen palveluksessa. Yritt�j� hankkii toimeentulonsa yritystoiminnalla ja useimmiten ty�skentelee omassa yrityksess��n. Yritys tuottaa tavaroita ja palveluja, joita k�ytt�v�t kuluttajat, toiset yritykset sek� julkisyhteiset (kunnat, seurakunnat, valtion laitokset). Yritt�minen on mielenkiintoinen vaihtoehto hankkia toimeentulo. Useissa ammateissa ty� tehd��n yritt�j�n�. Yritt�miseen liittyy usein mahdollisuus itsens� toteuttamiseen mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu. Yritt�jyys on ajattelu- ja toimintatapa sek� suhtautumistapa ty�ntekoon. Yritt�jyytt� tarvitaan ty�skennelt�ess� omassa yrityksess�, mutta my�s ty�ntekij�n� toisen palveluksessa. Yritt�j� hankkii toimeentulonsa yritystoiminnalla ja useimmiten ty�skentelee omassa yrityksess��n. Yritys tuottaa tavaroita ja palveluja, joita k�ytt�v�t kuluttajat, toiset yritykset sek� julkisyhteiset (kunnat, seurakunnat, valtion laitokset). Yritt�minen on mielenkiintoinen vaihtoehto hankkia toimeentulo. Useissa ammateissa ty� tehd��n yritt�j�n�. Yritt�miseen liittyy usein mahdollisuus itsens� toteuttamiseen mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu.

3. Yritt�miseen liittyy usein: mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu mahdollisuus itsens� toteuttamiseen Mit� yritt�minen on? Yritt�jyys on ajattelu- ja toimintatapa sek� suhtautumistapa ty�ntekoon. Yritt�jyytt� tarvitaan ty�skennelt�ess� omassa yrityksess�, mutta my�s ty�ntekij�n� toisen palveluksessa. Yritt�j� hankkii toimeentulonsa yritystoiminnalla ja useimmiten ty�skentelee omassa yrityksess��n. Yritys tuottaa tavaroita ja palveluja, joita k�ytt�v�t kuluttajat, toiset yritykset sek� julkisyhteiset (kunnat, seurakunnat, valtion laitokset). Yritt�minen on mielenkiintoinen vaihtoehto hankkia toimeentulo. Useissa ammateissa ty� tehd��n yritt�j�n�. Yritt�miseen liittyy usein mahdollisuus itsens� toteuttamiseen mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu. Yritt�jyys on ajattelu- ja toimintatapa sek� suhtautumistapa ty�ntekoon. Yritt�jyytt� tarvitaan ty�skennelt�ess� omassa yrityksess�, mutta my�s ty�ntekij�n� toisen palveluksessa. Yritt�j� hankkii toimeentulonsa yritystoiminnalla ja useimmiten ty�skentelee omassa yrityksess��n. Yritys tuottaa tavaroita ja palveluja, joita k�ytt�v�t kuluttajat, toiset yritykset sek� julkisyhteiset (kunnat, seurakunnat, valtion laitokset). Yritt�minen on mielenkiintoinen vaihtoehto hankkia toimeentulo. Useissa ammateissa ty� tehd��n yritt�j�n�. Yritt�miseen liittyy usein mahdollisuus itsens� toteuttamiseen mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu.

4. Yritt�misess� tarvitaan samoja valmiuksia kuin ty�el�m�ss�, opiskelussa tai vaikkapa harrastuksissa. N�it� ovat esimerkiksi Millaisia valmiuksia yritt�misess� tarvitaan? 1/2

5. Millaisia valmiuksia yritt�misess� tarvitaan? 2/2 Menestyv�ll� yritt�j�ll� on my�s hyv� ammattitaito halu itsen�iseen ty�skentelyyn halu ottaa vastuuta ja riskej� kyky tehd� tuloksellista ty�t� kyky hakeutua hy�dyllisiin verkostosuhteisiin perheen tuki.

6. Yritystoiminnan aloittamiseen tarvitaan halu yritt�� hyv� yritysidea hyv� ammattitaito kokemuksia ty�el�m�st� tietoja ja taitoja yritt�misest� riitt�v�sti alkup��omaa Yritt�minen l�htee halusta

7. Mik� yritt�misess� kiinnostaa? Yritt�jilt� kysyttiin, mik� seikat vaikuttivat yritt�j�ksi l�htemiseen. Seuraavat asiat nousivat j�rjestyksess� t�rkeimmiksi: oman itsens� herra itsens� toteuttaminen halu menesty� Tuloksentekomahdollisuus vaikutusvalta ja arvostus suvun perinteet

8. Syyt ryhty� yritt�j�ksi vaihtelevat paljon. Syit� on monia ja ne liittyv�t toisiinsa. Syit� ovat esimerkiksi: hyv� liikeidea perheen yritystoiminnan jatkaminen harrastuksessa saavutettu osaaminen hyv� osaaminen jossakin asiassa mahdollisuus hankkia toimeentulo tilaisuus, sattuma tai tarjous toisen yritt�j�n esimerkki Miten yritt�j�ksi tullaan?

9. Yritt�j�taitoja voi oppia muun muassa: ammatillisen tai muun koulutuksen yhteydess� suorittamalla yritt�j�tutkinto yritt�j�kursseilla itseopiskellen ty�ss�oppien toisilta yritt�jilt� omia kokemuksia hankkimalla Miten yritt�j�taitoja voi oppia?

10. Nuorten ammatinvalinnan perusteet Yhdeks�sluokkalaisilta kysyttiin heid�n perusteitaan omalle ammatinvalinnalleen. Seuraavat viisi tekij�� nousivat korkeimmalle: ammatin sis�ll�llinen kiinnostavuus mahdollisuus itsens� toteuttamiseen ty�st� saatava palkka ammatin hyv� imago nopea tie ammattiin ja ty�el�m��n

11. Nuoret ja yritt�jyys Suomalaiset nuoret ja alle 35-vuotiaat suhtautuvat yritt�jyyteen my�nteisesti. L�hes puolet nuorista pit�� yritt�jyytt� houkuttelevana ura- ja ammattivaihtoehtona. Kolme nelj�st� p�rj�isi mielest��n yritt�j�n�. Joka kolmas nuori on harkinnut yritt�j�ksi ryhtymist�. Nykyisell��n noin joka kymmenes ty�el�m�ss� mukana oleva ryhtyy yritt�j�ksi. Nyky-yhteiskunnassa on runsaasti mahdollisuuksia yritt�miseen. Yritt�minen on varteenotettava ammatti- ja uravaihtoehto.

12. Liikeidea yrityksen perusajatus (vastaa kysymyksiin: mit�, kenelle, miten ja mill� imagolla) Liiketoimintasuunnitelma liikeidean k�yt�nt��n saattamista (sis�lt�� esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun, tuotteiden, palveluiden, tuotannon sek� henkil�st�suunnittelun) Yrityksen sidosryhm�t yrityksen toiminnassa mukana olevia sidosryhmi� ovat esim. asiakkaat, ty�ntekij�t, tavarantoimittajat, viranomaiset, rahoittajat ja vakuutusyhti�t. Er�it� yritt�miseen liittyvi� k�sitteit�

13. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi/Tmi) sopii yritysmuodoksi yritt�j�lle, joka haluaa pieness� mitassa yksin tai yhdess� perheenj�senten kanssa harjoittaa itsen�ist� yritystoimintaa. Yritt�j� vastaa henkil�kohtaisella omaisuudellaan yrityksen veloista. Avoin yhti� (Ay) on usean yritt�j�n yhteenliittym�. He ovat toistensa yhti�kumppaneita. Yhti�miehet vastaavat henkil�kohtaisella omaisuudellaan kaikista yhti�n velvoitteista. Kommandiittiyhti� (Ky) toimii muuten samoin kuin avoin yhti�, mutta siin� on ainakin yksi nk. ��net�n yhti�mies, joka vastaa yhti�n velvoitteista vain yhti��n sijoittamansa omaisuuspanoksen m��r�ll�. Yritysmuodot: henkil�yhti�t Yritt�jyys on ajattelu- ja toimintatapa sek� suhtautumistapa ty�ntekoon. Yritt�jyytt� tarvitaan ty�skennelt�ess� omassa yrityksess�, mutta my�s ty�ntekij�n� toisen palveluksessa. Yritt�j� hankkii toimeentulonsa yritystoiminnalla ja useimmiten ty�skentelee omassa yrityksess��n. Yritys tuottaa tavaroita ja palveluja, joita k�ytt�v�t kuluttajat, toiset yritykset sek� julkisyhteiset (kunnat, seurakunnat, valtion laitokset). Yritt�minen on mielenkiintoinen vaihtoehto hankkia toimeentulo. Useissa ammateissa ty� tehd��n yritt�j�n�. Yritt�miseen liittyy usein mahdollisuus itsens� toteuttamiseen mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu. Yritt�jyys on ajattelu- ja toimintatapa sek� suhtautumistapa ty�ntekoon. Yritt�jyytt� tarvitaan ty�skennelt�ess� omassa yrityksess�, mutta my�s ty�ntekij�n� toisen palveluksessa. Yritt�j� hankkii toimeentulonsa yritystoiminnalla ja useimmiten ty�skentelee omassa yrityksess��n. Yritys tuottaa tavaroita ja palveluja, joita k�ytt�v�t kuluttajat, toiset yritykset sek� julkisyhteiset (kunnat, seurakunnat, valtion laitokset). Yritt�minen on mielenkiintoinen vaihtoehto hankkia toimeentulo. Useissa ammateissa ty� tehd��n yritt�j�n�. Yritt�miseen liittyy usein mahdollisuus itsens� toteuttamiseen mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu.

14. Osakeyhti� (Oy) Osakeyhti�n omistavat osakkaat, jotka sijoittavat rahaa yritykseen. Yksikin henkil� voi omistaa osakeyhti�n. Minimiosakep��oma yksityisess� osakeyhti�ss� on 2500 euroa. Osakas ei vastaa yhti�n veloista. Osuuskunta Osuuskunnan muodostamiseen tarvitaan v�hint��n kolme henkil��. Osuuskunta tukee j�sentens� taloudenpitoa ja elinkeinoa tuottamalla j�senilleen palveluja. J�sen ei vastaa henkil�kohtaisesti osuuskunnan veloista. Yritysmuodot: p��omayhti�t Yritt�jyys on ajattelu- ja toimintatapa sek� suhtautumistapa ty�ntekoon. Yritt�jyytt� tarvitaan ty�skennelt�ess� omassa yrityksess�, mutta my�s ty�ntekij�n� toisen palveluksessa. Yritt�j� hankkii toimeentulonsa yritystoiminnalla ja useimmiten ty�skentelee omassa yrityksess��n. Yritys tuottaa tavaroita ja palveluja, joita k�ytt�v�t kuluttajat, toiset yritykset sek� julkisyhteiset (kunnat, seurakunnat, valtion laitokset). Yritt�minen on mielenkiintoinen vaihtoehto hankkia toimeentulo. Useissa ammateissa ty� tehd��n yritt�j�n�. Yritt�miseen liittyy usein mahdollisuus itsens� toteuttamiseen mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu. Yritt�jyys on ajattelu- ja toimintatapa sek� suhtautumistapa ty�ntekoon. Yritt�jyytt� tarvitaan ty�skennelt�ess� omassa yrityksess�, mutta my�s ty�ntekij�n� toisen palveluksessa. Yritt�j� hankkii toimeentulonsa yritystoiminnalla ja useimmiten ty�skentelee omassa yrityksess��n. Yritys tuottaa tavaroita ja palveluja, joita k�ytt�v�t kuluttajat, toiset yritykset sek� julkisyhteiset (kunnat, seurakunnat, valtion laitokset). Yritt�minen on mielenkiintoinen vaihtoehto hankkia toimeentulo. Useissa ammateissa ty� tehd��n yritt�j�n�. Yritt�miseen liittyy usein mahdollisuus itsens� toteuttamiseen mahdollisuus menesty� taloudellisesti taloudellisen riskin ottaminen ty�skentely laajassa toimijaverkossa itsen�inen p��t�ksenteko vastuu.

15. Ty�lliset 2 492 000 Ty�tt�m�t 183 000 Ty�voima 2 675 000 Palkansaajat 2 179 000 Yritt�j�t 228 000 Maatalous �� 85 000 2 492 000 Julkisella��������������657 000 Yksityisell䠠������1 522 000 2 179 000 Yritt�j�t ja ty�voima Suomessa

16. Yritysten m��r� SuomessaYhteens� 252 815 yrityst� pl. toimiala A

17. Yritysten henkil�kuntaYhteens� 1 413 787 ty�ntekij�� pl. toimiala A

18. Yritysten liikevaihtoYhteens� 373 mrd. euroa pl. toimiala A

19. Yritykset toimialoittain

20. Koulutustaso kohoaa Yritt�jien ja Suomen 20-64 �vuotiaan v�est�n koulutuspohja

21. Yritt�jien ja palkansaajien ik�jakauma

22. Suomen Yritt�j�t Valtakunnallinen j�rjest�, johon kuluu 106 000 yrityst� Suomen n. 253 000 yrityksest� (pl. maa-, mets�- ja kalatalous). Melkein jokaisessa Suomen kunnassa on yritt�j�yhdistys ja maakunnissa toimivat aluej�rjest�t. Lis�ksi Suomen Yritt�jiin kuuluu eri alojen toimialaj�rjest�j�, jotka edustavat eri ammattialojen yritt�ji�, esim. kuorma- ja taksiautoilijoita, kaupan yrityksi�, autokorjaamoja, maalausliikkeit�, partureita ja kampaamoja, kirjanpitotoimistoja ja teollisuutta. Yritt�j�j�rjest�n tavoitteena on luoda kannattavan yritystoiminnan edellytyksi� sek� tehd� yritt�minen helpommaksi ja halutummaksi Suomessa. J�rjest�n j�senten k�yt�ss� ovat monipuoliset neuvonta- ja tiedotuspalvelut, j�senedut ja koulutuspalvelut.

23. Miksi yritt�j�j�rjest��n kannattaa kuulua? Nuorelle yritt�j�lle j�rjest��n kuuluminen antaa mahdollisuuden pysy� ajan tasalla lis�t� omaa yritt�j�osaamistaan tavata ja solmia yhteisty�suhteita muihin yritt�jiin sek� saada yhden hyv�n vaikuttamismahdollisuuden.

24. Tietoa yritt�jist� ja yritt�misest� Lis�tietoja yritt�jist� ja yritt�misest� saat esimerkiksi seuraavista nettiosoitteista: www.yrittajat.fi www.yrityssuomi.fi www.uusyrityskeskus.fi www.te-keskus.fi Haluatteko koulussa harjoitella yritystoimintaa?  www.nuoriyrittajyys.fi