1 / 17

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA !

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA !. Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen FT Hannu Kautiainen Prof. Reijo Tilvis Prof. Timo Strandberg. UNIVERSITY OF HELSINKI. Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala.

patience-kelly
Télécharger la présentation

MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA !

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. MUISTISAIRAIDEN LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS KANNATTAA ! Prof. Kaisu Pitkälä FT Niina Savikko LT Minna Pöysti LT Marja-Liisa Laakkonen FT Hannu Kautiainen Prof. Reijo Tilvis Prof. Timo Strandberg UNIVERSITY OF HELSINKI Suomen Fysiogeriatria Oulunkylän kuntoutussairaala

  2. Vanhustyön keskusliiton koordinoima ja Kelan rahoittama muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen tutkimus

  3. Lähtökohtia omalle tutkimukselle… • Liikunnalla saattaa olla myönteistä vaikutusta liikuntakykyyn, kognitioon ja masennukseen • Muistisairauden edetessä sitä sairastavan liikuntakyky heikkenee: • Muistisairauksissa liikkuminen muuttuu jäykäksi • Ihminen laihtuu ja lihaskadon myötä hän haurastuu (frailty) ja tulee kaatumisriskejä • Kuitenkin muistisairaat ovat pitkälti jääneet perinteisen kuntoutuksen ulkopuolelle

  4. Tutkimuksen tavoite • Selvittää, voiko liikunnallisella harjoittelulla parantaa/ hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä muistisairailla?

  5. Tutkittavat • Kotona asuvia Alzheimerin tautia sairastavia ikäihmisiä (yli 64 v.) yhteensä 210 eli 70+70+70 • Tutkimusta tarjottiin KELAn Alzheimer lääkekorvausta saavien rekisterin potilaille, joilla puoliso asuu samassa osoitteessa • Helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia • Pystyy liikkumaan omatoimisesti, apuvälinein tai ilman • Haurastumisen merkkejä (frailty) (=kaatuminen, laihtuminen, kävelyn hidastuminen)

  6. Tutkittavat kuntoutusmuodot • Kotona tapahtuva, muistisairaiden fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu 2 x 1t/vk 12 kuukauden ajan • Päiväkuntoutusyksikössä tapahtuva, dementian fysioterapiaan perehtyneen ammattilaisen suunnittelema liikuntaharjoittelu ja kuntoutus ryhmissä 2 x 4t/vk ad 12kk • Kontrolli = normaalissa hoitojärjestelmässä tapahtuva hoito, liikunta- ja ravitsemusohjeet • Kuntoutusryhmäläiset arvioi geriatri

  7. Tutkimuksen kulku Kelan Alzheimer rekisteristä satunnaisotanta: puoliso asuu samassa osoitteessa (Hki, Espoo, Vantaa N=1500) Kriteerit täyttävät N=210 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset Randomointi Interventio Yht. 12kk Päiväkuntoutus N=70 Kontrolli N=70 Kotikuntoutus N=70 Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 3kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 6kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset 12kk Hoitajan haastattelu ja tutkimukset; terveyspalveluiden käyttö, laitoksiin joutumiset, kuolemat 24kk

  8. Lähtötilanne

  9. LÄHTÖTILANNE - MUISTISAIRAAT

  10. Entä tuloksia?

  11. Toimintakyky 12 kk seurannassa … • Kotikuntoutusryhmässä toimintakyvyn heikkeneminen hidastui merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään • ero alkoi näkyä 6kk kuntoutuksen jälkeen ja oli vielä selvempi 12 kk kohdalla • Ryhmäkuntoutuksessa ero ei muodostunut yhtä selväksi

  12. Komplikaatiot • Kaatumiset vähenivät puoleen kuntoutusta saaneilla, vaikkakaan murtumissa tai lonkkamurtumissa ei ollut eroja ryhmien välillä • Liikunnallinen kuntoutus oli turvallista muistisairaille

  13. Liikuntaan sitoutuminen oli parempaa kuin missään aikaisemmassa tutkimuksessa! • Kotikuntoutujat sitoutuivat erittäin hyvin hoitoon. Osallistumiskertojen mediaani 81/89. • Ryhmäkuntoutuksesta jäi heti pois 9 henkilöä. Osallistumiskertojen mediaani 75/89. • Heikompi sitoutuminen laimensi ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuutta

  14. Omaishoitajat.. • Ei eroja kuormittuneisuuden, depression tai RAND-36:n muutoksissa ryhmien välillä 12 kk kohdalla • Omaishoitajat kokivat kuntoutuksen tarvetta (96%), olivat erittäin tyytyväisiä • kuntouttajien ammattitaitoon (100%), • palvelun sujuvuuteen (100%) • kokivat kuntoutuksen hyödylliseksi muistisairaille (98%)

  15. Miten kuntoutus vaikutti sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön? • Vertailuryhmän palveluihin keskimäärin 25 618€/ omaishoitoperhe/ henkilövuosi • Ryhmäkuntoutusryhmässä vastaava luku oli 16 567€/ omaishoitoperhe/henkilövuosi • Ero vertailuryhmään p= 0.031 • ryhmäkuntoutuskulut 7194€/henkilö/vuosi • Kotikuntoutusryhmässä 18 854€/ omaishoitoperhe/ henkilövuosi • Ero vertailuryhmään p=0.13 • Kotikuntoutuskulut 5994€/henkilö/vuosi

  16. Päätelmät • Kotona tapahtuva, Alzheimerin tautia sairastavan ja hänen omaishoitajansa tarpeisiin räätälöity liikunnallinen kuntoutus hidastaa toiminnanvajeiden etenemistä ilman että se lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia. • Kumpikin kuntoutusmuoto vähensi kaatumisia ja oli turvallista. • Tutkimus tuotti uuden kustannus-vaikuttavan mallin kotona asuvien muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemiseen.

  17. Tutkimuksen toteutus • Hanketta koordinoi Vanhustyön keskusliitto • Päärahoittaja on Kela; muut rahoittajat VTKL, Sohlbergin säätiö, Frimurarstiftelsen • Interventiot toteutti Suomen Fysiogeriatria ja Oulunkylän kuntoutussairaala • Tutkimuksen toteuttavat Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat

More Related