Sosiaalialan koulutusjohdon ja työvaliokunnan kokous Arcadassa 25.3.2010

1. Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan koulutusjohdon ja työvaliokunnan kokous Arcadassa 25.3.2010 Koulutusohjelmaprojektin jatkotoimet: Miten AMK:t hahmottavat sosiaalialan tulevan mallin? Esimerkki Löytyykö yhteistä näkyä? Työskentely ja yhteenveto Anna Ilola kertoo koulutusohjelmaprojektin nykyvaiheesta Osaamisen määrittely ja kvalifikaatiot Varhaiskasvatusasioita / Juha Säkkinen Sosiaalialan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niiden työelämäpaikka. Verkoston paperi tästä asiasta. AHOT –työn laajentaminen ja seminaari 23.8.2010 Helsingissä

2. Esimerkiksi: Diakonia-ammattikorkeakoulu: Koulutusohjelmista ja suuntautumisvaihtoehdoista pää- ja sivuaineopintoihin (luonnos) / JH Koulutusohjelma:   Sosiaalialan koulutusohjelma Pääaineet • Sosiaalialan työ (painopiste on aikuisten kanssa tehtävässä työssä, käsittää muun muassa seuraavat sisällöt (opintokokonaisuudet): sosiaalialan työn arvot ja etiikka, sosiaalialan työn yhteiskunnalliset kytkökset, asiakkuus sosiaalialalla, aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdetyö, moninaisuus ja monikulttuurinen työ sekä sosiaalialan työn johtaminen ja kehittäminen. Tutkinto: Sosionomi (AMK) Muut pääaineet • Diakoninen sosiaalityö    Tutkinto: Sosionomi (AMK) –diakoni • Kristillinen lapsi- ja nuorisotyö    Tutkinto: Sosionomi (AMK) – kirkon nuorisotyönohjaaja Muuta:  Haku pääaineeseen

3. Sivuaineet Yhdestä sivuaineesta valittava vähintään 25 opintopisteen laajuiset opinnot • Varhaiskasvatusalan työ(varhaiskasvatuksen kelpoisuus (LTO)) • Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö sekä lastensuojelutyö (Lapsi- ja perhetyö) • Seniori- ja vanhustyö (Vanhuus) • Vammaistyö ja erityiskasvatus (Vammaisuus) • Sivuaine muodostuu 5 – 10 opintopisteen laajuisista opinnoista Diakonia-alan työn ja Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön pääaineopintojen yhteydessä (vrt. 1.1.2010 käyttöön otettu Diakin OPS) • Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö sekä lastensuojelutyö (Lapsi- ja perhetyö) •  Seniori- ja vanhustyö (Vanhuus) •  Vammaistyö ja erityiskasvatus (Vammaisuus)

4. Esimerkki: Sosionomi (AMK) -tutkinto Yhteisöt Hall. ja joht. Sosiaalialan pääaine (osaaminen) sis. Opinnäytetyö X op Siv: Vanhustyö X op Kasvu Ohjaus

5. Eri ammattikorkeakoulujen näkemykset uuden tyyppiseen koulutusmalliin siirtymisestä Vaihe 1. Pohtikaa neljän ammattikorkeakoulun ryhmissä löytyykö teidän ajatuksistanne sellaista yhteistä mallia jonka kaikki voisivat hyväksyä • Miten sosiaalialan ko:ssa, vanhustyön ko:ssa, kuntoutuksen ja suunnittelun ko:ssa ja rikosseuraamuksen ko:ssa voitaisiin ajatella pääaine / sivuaine –mallia (pääosaamisalue / sisuosaamisalue tms)? • Mitkä ovat silloin pääaineen / pääosaamisen kokonaisuuksia ja mitkä sivuaineen / sivuosaamisen kokonaisuuksia? • Mahtuvatko tähän kuvaamaanne malliin esim. paikalliset suuntautumisvaihtoehdot, vaihtoehtoiset ammattiopintojen moduulit ja muut painotukset ja mitä muuta pitää ottaa huomioon? • Kuvatkaa yhteinen malli paperille. • Valitkaa yksi esittäjä seuraavaan vaiheeseen Vaihe 2. Koetetaan alustavasti luoda yhteinen viitekehys akvaariokeskustelussa. • Keskustelkaa esittäjien ryhmänä ja esitelkää toisille mihin äsken päädyitte ja mitä reunaehtoja pitää ottaa huomioon. Löytyykö yhteinen näkemys?

6. Osaamisen määrittely ja kvalifikaatiot  Kvalifikaatiot Sosionomi (AMK) –tutkinnossa. Keskustellaan profiilityöryhmän ehdotuksesta. Keskustelu jatkuu verkostopäivillä 15.4.2010. • Yleisiä kvalifikaatioita tarkennetaan koulutusohjelmaprojektissa. Tietääkö joku näistä? • Sosionomi (AMK) –tutkinnon laaja-alaisuus / pääaineet / painoalat vaihtoehtoiset opinnot. • Sosionomi (ylempi AMK) kvalifikaatiot ovat tuoreita, nekin olisi hyvä tarkentaa yhdessä suhteessa NQF –tasoihin (Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys, OPM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24)

7. Esitys sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetensseista ”Tämä esitys sisältää ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun sosionomi (AMK) –tutkinnon koulutusohjelmakohtaisista kompetensseista ja niihin liittyvistä oppimistuloksista sekä ehdotuksen oppimistuloksista sosionomi (AMK) -koulutuksen eri vaiheissa Esityksen taustalla on Arene ry:n ECTS-projektin yhteydessä laaditut sosiaalialan koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit (www.ncp.fi/ects/ ). Niitä on päivitetty ottaen huomioon Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (OPM, työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24) sekä toisaalta myös sosiaalialalla tapahtuneet muutokset. Koulutuksen vaiheita on jäsennetty käyttäen jaottelua: • Sosiaalialan perusteiden osaaminen (ensimmäinen vuosi), • sosiaalialan edistyvä osaaminen (2. ja 3. vuosi) sekä • sosiaalialan soveltava ja kehittävä osaaminen (valmis sosionomi (AMK)). Esitys on laadittu osana Sosiaalialan AMK-osaaminen alan työkentällä -hanketta. Esityksen laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut: Tuula Rouhiainen-Valo (Samk, pj.), Raija Hovi-Pulsa (Lamk), Teemu Rantanen (Laurea, siht.) sekä Sirpa Tietäväinen (Tamk).”

8. Esitys sosiaalialan koulutusohjelman, sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetensseista Sosiaalialan eettinen osaaminen • Sosionomi (AMK) on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti • Sosionomi (AMK) kykenee sosiaalialan ammattien edellyttämään eettiseen reflektioon • Sosionomi (AMK) kykenee ottamaan huomioon jokaisen yksilön ainutkertaisuuden ja kykenee toiminaan arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa • Sosionomi (AMK) osaa edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä osaa pyrkiä huono-osaisuuden ehkäisemineen yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön näkökulmasta Asiakastyön osaaminen • Sosionomi (AMK) tunnistaa oman ihmiskäsityksensä merkityksen asiakkaiden ja asiakasryhmien kanssa tehtävässä työssä • Sosionomi (AMK) osaa luoda asiakkaan osallisuutta tukevan ammatillisen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen • Sosionomi (AMK) ymmärtää asiakkaan tarpeet ja voimavarat yksilön kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja elämäntilanteissa • Sosionomi (AMK) osaa soveltaa ja arvioida erilaisia asiakastyön teoreettisia työorientaatioita ja työmenetelmiä • Sosionomi (AMK) osaa tukea ja ohjata tavoitteellisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä heidän arjessaan • Sosionomi (AMK) osaa arvioida asiakasprosessin eri vaiheita ja kehittää työtään sen pohjalta

9. Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen • Sosionomi (AMK) tuntee hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevat palvelujärjestelmät ja niihin liittyvän juridisen säädöspohjan ja tietojärjestelmätsekä osaa soveltaa niitä • Sosionomi (AMK) osaa ennakoida ja jäsentäähyvinvointipalveluiden muutoksia ja pystyy osallistumaan palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen • Sosionomi (AMK) osaa arvioida erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden palvelutarpeita ja hallitsee palveluohjauksen sekä ennalta ehkäisevän työn lähtökohdat ja menetelmiä • Sosionomi (AMK) osaa toimia sosiaalisen asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä ja verkostoissa sekä edistää asiakkaan turvaverkostojen toimintaa Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen • Sosionomi (AMK) osaa analysoida epätasa-arvoa ja huono-osaisuutta tuottavia rakenteita ja prosesseja alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla • Sosionomi (AMK) osaa käyttää erilaisia rakenteellisen työn, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja viestinnän keinoja • Sosionomi (AMK) osaa tukea kansalaisten osallisuutta ja kykenee osallistumaan vaikuttamistyöhön yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa

10. Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen • Sosionomi (AMK) on sisäistänyt reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen • Sosionomilla (AMK) on käytäntöpainotteista tutkimuksellista osaamista ja hän osaa tuottaa uutta tietoa • Sosionomi (AMK) osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida sosiaalialan kehittämishakkeita Johtamisosaaminen • Sosionomi (AMK) tuntee talous- ja henkilöstöhallinnon perusperiaatteet • Sosionomi (AMK) osaa toimia työyhteisön lähiesimiehenä • Sosionomi (AMK) osaa kehittää sosiaalialan osaamista, työyhteisöjä ja palveluprosesseja • Sosionomi (AMK) kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä • Sosionomi (AMK) omaa perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä

11. Tutkintojen ulkopuolella oleva osaaminen ja oppisopimustyyppiset koulutukset Tutkintojen ulkopuolella hankittu erityisosaaminen ja erityispätevyyden määrittelyt. (täydennyskoulutus 30-60 op, STM sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumi). Tarvitaanko yhteistä koordinointia tai keskustelua täydennyskoulutuksen vastuuhenkilöiden kesken esim. oppisopimustyyppisestä koulutuksesta?

12. Varhaiskasvatustyöryhmän kuulumisia Juha Säkkinen Varhaiskasvatuksen uudistamistyö

13. Tiedoksi: Sosiaalialan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niiden työelämäpaikka. STM:ssä sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumin osaamisen jaoston ryhmässä on neuvoteltu sosiaalialan ylemmän AMK -tutkinnon työelämäpaikasta (yliopiston edustajat, amk -verkoston edustajat ja Pirjo Sarvimäki STM:stä). Sosiaalialan amk -verkosto teki ehdotuksen josta oheiset otteet ovat. Pirjo Sarvimäki on luvannut kutsua ryhmän vielä kerran keskustelemaan tästä. Työryhmän keskustelujen perusteella on päädytty toteamaan sosiaalialan ja korkeakoulutuksen kehittämishaasteet (esim. lainsäädäntöuudistus, palvelurakenteiden muuttuminen, sosiaalisten ongelmien ja asiakkuuden muuttuminen, tutkintojen eurooppalainen ja kansallinen viitekehys) ja jo olemassa oleva alakohtainen pätevyyden määrittely. Pätevyysasetuksen avaaminen ja sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistuneiden sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden työelämäpaikan kirjaaminen on kuitenkin sosiaalialan toimijoiden ja kehittäjien itsensä tehtävä koska vain sitä kautta uusi koulutus voidaan hyödyntää sosiaalialan kehittämisessä. Ainoana kestävänä ratkaisuna on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön pätevyyden määrittelyn yksinkertaistaminen ja sosiaalityöntekijän pätevyyden määrittely niin että myös Sosionomi (ylempi AMK) on pätevä tähän tehtävään. Tässä keskustelussa työryhmä ei juurikaan ole päässyt eteenpäin. Oleellisena ongelmana tuntuu olevan sosiaalityöntekijän pätevyyden (3§) rajaaminen vain yliopistotutkinnon suorittaneille ja sosiaalityön käsitteen keskeisyys koko sosiaalihuoltoa ajatellen (mm. pätevyys johtamistehtävissä).  

14. Sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritettu Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinto on duaalimallin mukainen laaja-alainen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. • Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kehittämisen tavoitteet liittyvät yhteiskunnasta, työelämästä ja sosiaalisista ongelmista nouseviin tarpeisiin sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehykseen tasokuvauksiin, jossa määritellään 6-tason tutkintojen (mm. sosionomi (AMK) ja yliopiston kanditutkinnot) ja 7-tason tutkintojen (mm. sosionomi (ylempi AMK) ja yliopiston maisteritutkinto) tasot ja osaamisen vaatimukset. • Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneet ovat valmistuttuaan sijoittuneet hyvin. Heillä on kuitenkin ongelmia sijoittua kunnallisen sosiaalihuollon alueelle, koska siellä pätevyydet on määritelty niin että sosiaalityön pätevyys määrittää muita pätevyyksiä. Käytännön työelämässä sosiaalityön tehtävien hoitajista on kuitenkin huutava pula, yliopistosta valmistuneet sosiaalityöntekijät eivät hae ko. tehtäviä ja työntekijöiden vaihtuvuus on hyvin suurta. • Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneiden vahvuuksia ovat vahva työelämän tuntemus sekä kehittämistyön ja siihen liittyvän tutkimuksen osaaminen, johtamisosaaminen ja sosiaalialan vaativan asiakastyön osaaminen. • Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneiden työelämäpaikan ja vastaavan pätevyyden määrittelyssä ei ole vielä työryhmän keskusteluissa tehty yhtään uutta avausta, vaan on pitäydytty vanhassa ja päädytty jo olemassa olevaan pätevyyslainsäädäntöön. Erityistyöntekijöitä koskeva pykälä 9§ ei tuo ratkaisua Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneille eikä tuota kaikkea sitä hyötyä sosiaalialalle, minkä uusi koulutusresurssi muuten mahdollistaisi.

15. Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneilla on jo pätevyys toimia: • Tehtävissä joissa pätevyysvaatimuksena on soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen (esim. KELA:n, kriminaalihuollon ja työvoimahallinnon tehtäviä). • Sosiaalihuollon johtamistehtävissä joissa vaatimus on ylempi korkeakoulututkinto. Kunnallisen sosiaalihuollon johtamistehtävissä on kuitenkin suuri joukko tehtäviä määritelty sosiaalityön johtamiseksi niin että Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittanut ei ole pätevä. • Erityisosaamisen määrittelyn lähtökohdat korkeakoulutuksen kehittämisessä ja koulutuspolitiikassa eivät voi olla epäloogisessa suhteessa sosiaalihuollon pätevyyslainsäädännön kanssa. Erityisosaaminen on tutkinnon jälkeen hankittua osaamista, jota tuottaa työkokemus sekä täydennys- ja lisäkoulutus. Tätä väylää pitää kehittää sosionomi (AMK) -tutkinnon jälkeisiksi väyläksi, jossa erikoistumisopinnot tai oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ovat osaamisen varmistajia.

16. Keskeiset kehittämistavoitteet jatkossa • Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon tunnetuksi tekeminen laaja-alaisena ylempänä korkeakoulututkintona, joka tuottaa johtamisen, kehittämisen ja vaativan sosiaalialan asiakastyön osaamista. Nämä ovat vahvuuksia joka työllistävät ja joita tarvitaan sosiaalialalla. • Sosiaalihuollon tehtävärakenteita ja kelpoisuuksien määrittelyä pitää kehittää niin että ne tukevat tulevia palvelurakenteiden muutoksia ja asiakaslähtöisyyden toteutumista. Kunnallisen sosiaalihuollon uudenlainen kokonaisuus on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laajempaa palvelukokonaisuutta, eikä sosiaalihuollon monikäsitteinen ammatillisuuden tulkinta vaativassa sosiaalihuollon asiakastyössä (sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalihuollon erityistyöntekijät) ole tässä viitekehyksessä kestävällä pohjalla. • Sosiaalityön käsitteen tarkennusta. Sosiaalityö on käytössä sekä yleiskäsitteenä että kelpoisuutena määrättyyn sosiaalityön tehtävään. On epäselvää miten tehtäviä kunnissa määritellään ja tämä voi vaikeuttaa Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneiden sijoittumista kunnallisen sosiaalihuollon alueelle. Tällä hetkellä jo Sosionomi (AMK) –tutkinnon suorittaneita on palkattu sosiaalityön virkoihin määräaikaisiksi sosiaalityöntekijöiksi ja Sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaneiden paikka kunnissa on hyvin epäselvä. Sosiaalityön kattaa (käsitteenä) toisaalta kaiken kunnallisen sosiaalihuollon mutta sen sisällä on paljon erilaisia sosiaalialan tehtäviä, mm. sosiaalihuollon erityistehtävät. Sosiaalialan pätevyyksiä pitää tarkastella uudenlaisena kokonaisuutena, jossa myös sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneilla on selkeä paikka. • Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.2005/272 pitää avata ja Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneille pitää antaa pätevyys sosiaalityön tehtäviin, sosiaali- ja terveysalan pääosin hallinnollisiin johtotehtäviin sekä sosiaalityön alueen johtotehtäviin.

17. Sosiaalialan AMK -verkosto Verkoston työtä • Verkostopäivät Turussa 15-16.4.2010: Valitaan uudet työvaliokunnan jäsenet • Lastensuojelutyöryhmä, Tuija Suikkanen-Malin • Vanhustyön työryhmä , Anne Merta • T&K –ryhmä, Teemu Rantanen • Vammaistyön työryhmä: Pirjo Ylikauma • Varhaiskasvatuksen ryhmä: Päivi Marjanen • Vieraskielisen opetuksen ryhmä: Mai Salmenkangas • Ylemmän AMK -tutkinnon työryhmä: Päivi Kaljonen, haetaan uutta vetäjää (sovitaan verkostopäivillä)