Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270)

1. Inhimillinen toiminta:intentionaalisuus, rationaalisuus,merkityksellisyysYhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento

2. Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteitä • Intentionaalisuus: toiminnan suuntautuneisuus • Intentionaaliset tilat (propositionaaliset asenteet) – mentaalisia tiloja, joilla propositionaalinen sisältö • Modaalisesti kahdenlaisia intentionaalisia tiloja: – uskomukset: miten ajattelee asioiden olevan – halut / puoltavat asenteet: miten soisi niiden olevan – ei ”puoskumuksia” (besires), joissa molempia piirteitä • Peruste (reason) – halu + uskomus sen toteuttamisesta – peruste toiminnalle, syy tehdä jotain, ”perustesyy” (erotuksena kausaalisesta syystä) – vastaa kysymykseen: miksi toimija teki niin kuin teki?

3. Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteitä • Rationaalisuus – uskomusten (ja halujen) sisällöllinen yhteys toisiinsa – toiminta perusteiden mukaista • Harkinta (deliberation) – perusteiden rationaalinen vertailu ja valinta niiden välillä • Intentio / aikomus – teon aiheuttava tekijä – tarvitaan erottamaan teon aiheuttavat perusteet muista perusteista ja teon aiotut seuraukset onnellisista sattumista

4. Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti • Milloin kyseessä on intentionaalinen toiminta? • Tapahtumalle voidaan antaa mielekäs intentionaalinen kuvaus – sama tapahtuma voidaan käsitteellistää useilla tavoilla (esim. puhdas fysikalistinen kuvaus)

5. Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti Mikä kaikki voidaan laskea osaksi tekoa? – erialisia kuvauksia samasta teosta: • lihasten tahdonalainen supistuminen • käden liikuttaminen • valokatkaisijan kääntäminen • valojen sytyttäminen • murtovarkaan varoittaminen – aiotut seuraukset? • Miten rajata teon aiotut seuraukset? – teko voi tuottaa aiotun tuloksen ei-aiotulla tavalla – onnistuminen voi riippua onnesta – jos teolla on useita (vaihtoehtoisia) mahdollisia, haluttuja seurauksia, onko jonkin niistä toteutuminen aiottu?

6. Ehtoja onnistuneelle teon yksilöinnille B = teko (behaviour) C = yksilön uskomukset (cognitions) D = yksilölle attribuoitavat halut (desires) 1. Kun C on annettu, B on paras tapa saada aikaan D. • C ja D aiheuttivat B:n. • C ja D aiheuttivat B:n syinä (qua reasons).

7. Lisäehtoja rationaalisille selityksille 4) Uskomusjoukko C on sisäisesti johdonmukainen. 5) Halujen joukko D on sisäisesti johdonmukainen. 6) Uskomusten täytyy olla parhaita mahdollisia, joita saatavilla olevasta havaintoaineistosta voidaan johtaa. 7) Havaintoaineiston täytyy myös aiheuttaa nuo uskomukset. 8) Kun C on annettu, B on paras teko suhteessa kaikkiin henkilön haluihin (sulkee pois akrasian).

8. Praktinen syllogismi (PS) • Georg Henrik von Wright (1916 – 2003): Explanation and Understanding (1971) 1 A haluaa saada aikaan G:n (halu) 2 A uskoo, että jollei hän tee tekoa a, hän ei voi saada aikaan G:tä (uskomus) ----------------------------------------------------------- A ryhtyy tekemään a:ta, ellei häntä estetä (teko)

9. Toiminnan tulkinta • Intentionaaliseksi oletetun toimijan käyttäytymisen rationalisointi – käyttäytyminen käsitteellistetään intentionaalisesti – päätelmiä toimijan haluista, uskomuksista ja aikomuksista ohjaavat tieto kontekstista ja se, mitä toimija tekee • Toisten ihmisten tulkitseminen toimijoina on automaattista – toiminta havaitaan intentionaalisena, sitä ei erikseen päätellä – teon hahmottaminen mielekkäänä

10. Intentionaalisen selittämisen ongelmia • Loogisen yhteyden argumentti • Mentaalisen holismi • Ongelmien ratkaisuyrityksiä: • Verstehen-metodologia • Behaviorismi ja paljastetut preferenssit • Eliminativismi ym.

11. Loogisen yhteyden argumentti Rationalisoinnin (+ siihen käytetyn käsitteistön) yhteys toimintaan on looginen (=käsitteellinen) – toiminta käsitteellistetään rationaalisena – perusteet eivät ole kausaalisia syitä käyttäytymiselle, vaan tapa ymmärtää, mistä siinä on kyse. – PS:n premissejä ja johtopäätöstä ei voida todentaa toisistaan riippumatta, joten yhteys ei ole kausaalinen

12. Vasta-argumentteja loogisen yhteyden argumentille • Kausaalinen yhteys ei sulje pois mahdollisuutta, että joillain tapahtuman kuvauksilla syyn ja vaikutuksen välillä on käsitteellinen suhde – vrt. ”taudinaiheuttaja aiheutti sairastumisen” – sama todennettavuusongelma dispositiokäsitteillä (”lasi särkyi, koska se on särkyvä”) • Mikä aiheuttaa ulkoisen käyttäytymisen? – argumentti puhuu vain teon rationalisoinnin ja teon yksilöinnin suhteesta – aiheuttajana aivotoiminta, rationalisointi kausaalisuudesta riippumatonta?

13. Rationalisointi ja kausalismi • Toiminnan rationalisointi: teon näkeminen järjellisenä – teko ei ole ”sattumanvarainen”, vaan sille on peruste • Rationalisoinnin rooli minimaalisesti: – kyse on ”vain” käyttäytymisen käsitteellistämisestä, ei käyttäytymisen aiheuttavien tekijöiden löytämisestä • Kausalismi: – teon perusteiden (+ aikomus) ja käyttäytymisen välillä on syy-seurausyhteys – teko ja sen aiotut seuraukset voidaan yksilöidä sen mukaan, mikä peruste sen aiheutti (teon päämäärät)

14. Intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana • Teon käsitteeseen kuuluu, että henkilö tavalla tai toisella aiheuttaa käyttäytymisensä – kausaalinen kontrolli, kyky tehdä toisin – moraaliseen vastuullisuuden edellytys • Intentionaaliset selitykset toimivat kuten kausaaliset selitykset – miksi henkilö käyttäytyi näin eikä noin? – manipulaatio: vaikuttamalla intentionaalisiin tiloihin voimme vaikuttaa käyttäytymiseen • Harkinta kausaalisena prosessina: – ajallinen, voi häiriintyä, tuottaa aikomuksen jne. – praktinen syllogismi harkinnan rekonstruktiona?

15. Intentionaalisen psykologia kausaalisena teoriana • Perusteet (+ aikomukset) kausaalisina syinä – Donald Davidson: ”Actions, Reasons and, Causes” (1963) – useimmat toiminnan ja mielen filosofit nykyän – teon yksilöinti ja vastuu: mihin teko on suunnattu (mikä peruste on sen takana, mikä aikomus sen aiheuttaa) – miten mentaalisten tilojen ja fyysisen käyttäytymisen välillä voi olla kausaalinen yhteys? (mentaalisen kausaation ongelma)

16. Mentaalisen holismi • Folk psykologian mukaan halut ja uskomukset selittävät tekoja. Jos meillä on tietoa haluista ja uskomuksista, voimme ennustaa teon. • H&UT • T&HU • T&UH • Mutta meillä ei koskaan ole tällaista tietoa.

17. Rosenbergin johtopäätökset • Taloustiede (yhteiskuntatiede) ei edisty, koska se perustuu folk psykologiaan. • Tietomme haluista ja uskomuksista ei lisäänny ajan myötä. • Ennusteet eivät parane • Vain ns. geneerisiä ennusteita

18. Kritiikki Rosenbergille • Preferensseihin perustuvan yhteiskuntatieteen ei yleensä tarvitse ottaa preferenssejä selville. Joskus riittää kun niitä kuvailee ylimalkaisesti. • Esim. Hotellingin malli, Duvergerin laki. Schellingin malli.

19. Toiminnan tulkinta • Teoriateoria – toisten toiminnan tulkinnassa on kyse implisiittisestä teorian soveltamisesta – intentionaalinen käsitteistö on teoreettista käsitteistöä, joka ohjaa havaintoaineiston (käyttäytyminen) tulkintaa, mentaaliset tilat ovat käyttäytymistä selittäviä olioita jne. – intentionaalinen psykologia on teoria sisäisistä tiloista, sen käyttö teorian soveltamista – sisäiset tilat aiheuttavat käyttäytymisen – rationaalisuus on sisäisten tilojen suhdetta määrittelevä periaate.

20. Teoriateoria ja simulaatioteoria • Simulaatioteoria: – toisten mentaalisten tilojen ”päättely” on mentaalista simulaatiota, asettumista samaan tilanteeseen toisen henkilön kanssa ja tästä seuraavien uskomusten ja halujen päättelyä. - vrt. introspektio (mental shoehorn maneuver) • Kilpailevia teorioita? – teoriateoria koskee käsitteistön viittauslogiikkaa – simulaatioteoria koskee päättelyn episteemistä statusta: ovatko päätelmät toisista oikeutettuja?

21. Eliminativismi • Stephen Stich, Paul & Patricia Churchland • ”Kansanpsykologia” – intentionaalinen psykologia on esitieteellinen ”kansanteoria”, joka kilpailee neurotieteen ja komputationaalisen kognitiotieteen kanssa • Kansanpsykologia on virheellinen teoria – heikko selitys- ja ennustusvoima, ei kehitystä – muutkin kansanteoriat ovat syrjäytyneet – olettaa muuhun tieteeseen sopimattomia (ja muualla hylättyjä) prinsiippejä (teleologisuus, henkiset ominaisuudet) – teoria ja sen postuloimat entiteetit on hylättävä

22. Eliminativismin kritiikkiä • Kansanpsykologian monet roolit: – spontaani tulkinta (synnynnäinen taipumus) ja sen peruskäsitteistö – arkiuskomukset ihmisen mielen toiminnasta – käsitteistön rooli osana tieteellistä psykologiaa • Kansanpsykologia käytäntönä – käyttäytymisen kategorisointi ja rationalisointi sosiaalisista tarpeista (ennakointi, koordinointi)

23. Rationaalisuusoletuksen rooli • Ohjaa inhimillisen toiminnan tulkintaa – toiminnan perusteiden päättely toiminnasta, toiminnan ennakointi oletetuista haluista ja uskomuksista • Keskeinen osa ihmistieteellistä metodologiaa – ymmärtävä ihmistiede (rooli tulkinnassa) – rationaalisen valinnan teoria

24. Tulkinnan hyvänsuopuus • Donald Davidson (1917–2003) – ”suopeuden periaate” (principle of charity) • Tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on rationaalinen – kohteen toiminnan seuraukset oletetaan enimmäkseen aiotuiksi – kohteen uskomukset oletetaan enimmäkseen ”tosiksi” (tilanteeseen sopiviksi, kohde samanmieliseksi tms.) – sen parempi tulkinta mitä järkevämmäksi kohde saadaan

25. Toiminnan ymmärtäminen vs.käyttäytymisen selittäminen • Suopeuden periaatteesta selitettävyyden periaatteeseen (David Henderson) – tulkinnan suopeus voi olla alustava heuristiikka, mutta tavoitteena maksimoida toiminnan selitettävyys ottaen huomioon psykologia, konteksti jne. • Jos käyttäytyminen näyttäytyy ei-rationaalisena sen jälkeen kun tulkintamanuaali on jo toiminnassa, se ei sinänsä anna syytä hylätä tuota manuaalia.

26. Ymmärtävä ihmistiede Ajatus, jonka mukaan ihmistieteet eivät pyri selittämään, vaan ymmärtämään kohteitaan • Toiminnan rationalisointi – yksilön oma kokemus toiminnastaan ja sen päämääristä • Merkitysten ymmärtäminen – toiminnan symboliset ja kommunikatiiviset merkitykset – tekstin tai muun symbolisen merkityksen tulkinta – merkityksen holistisuus: esim. tekstin ilmaisujen merkitykset määräytyvät suhteessa toisiinsa ja laajempaan kontekstiin

27. Ymmärtävä ihmistiede Ymmärtävä ihmistiede • Hermeneuttinen kehä: – ilmauksen merkitys selviää vain kulkemalla kehässä ilmauksen (osa) ja asiayhteyden (kokonaisuus) välillä – lähtökohtana tulkitsijan esiymmärrys, jota korjataan tulkinnan kuluessa – tavoitteena johdonmukainen ja mielekäs käsitys kokonaisuudesta • Merkitykset voivat vaihdella tulkitsijan mukaan: – merkitys itselle vs. merkitys yhteisölle – tarkoitettu merkitys vs. tulkintaa ohjaava tilanne – merkitys kohteelle vs. tutkijalle

28. Tulkitsevan tutkimuksen kohteita • Yksilön kokemus tai tarkoitukset – esim. mitä tekstin kirjoittaja on tarkoittanut – inhimillisen toiminnan merkitysten ymmärtäminen • Tekstin, teon tms. kulttuurinen merkitys – merkitys vastaanottajalle tai tarkkailijalle jonkin tietyn kulttuurisen kehyksen puitteissa • Kulttuurinen kehys – jäsennys, jonka valossa jäsenet tulkitsevat tilanteita (normit, tavat, arvostukset, merkitykset)

29. Rationaalisuuden teoriat • Mihin meillä on perusteita uskoa? • Mitä meidän pitäisi tehdä? • Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus, toiminnan rationaalisuus ja päämäärien(tai arvojen) rationaalisuus.

30. Instrumentaalinen rationaalisuus jatoiminnan päämärät • Instrumentaalinen rationaalisuus – toimija toimii tavoilla, joiden uskoo johtavan valitsemiinsa päämääriin – toimijuuden minimivaatimus – motivoivista haluista seuraa välineellisiä haluja

31. Rationaalisen valinnan teoria • Päämäärärationaalisuuden hylkääminen • Käytännöllisen järjen formalisointia? – rationaalisuus päämäärien saavuttamisen maksimoimisena ja toiminnan konsistenssina • Päätösteoria – matemaattinen teoria, jolla voidaan mallintaa ja vertailla eri toimintamalleja päämäärien ja oletettujen seurausten valossa

32. Rationaalisen valinnan teoria – sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan mallintamista – mikrotaloustiede, politiikan tutkimus, jonkin verran sosiologiassa – oletuksena, että toimijat maksimoivat preferenssejään ottaen huomioon esim. muiden toimijoiden toiminnan ja eri toimintatapojen hyödyt ja kustannukset

33. RVT: tulkintoja • Formaali vs. substantiaalinen (paksu vs. ohut rationaalisuus): onko oman edun tavoittelu (tai jokin muu substantiaalinen käyttäytymisoletus) oletettu osana teoriaa vai ei. - Esim. Julkisen valinnan teoria vs. sosiaalisen valinnan teoria. - Oman edun maksimoinnin vaatimus esitetään yleensä vaatimuksena teorian testattavuudesta. • Deskriptiivinen vs normatiivinen päätösteoria: teoria ihmisten tosiasiallisesta päätöksenteosta vai teoria siitä mitä valintoja pitäisi tehdä.

34. Päätösteorian peruskäsitteitä • Rationaalisuus ymmärretään hyvin määritellyn funktion maksimoinniksi. • Jos yksilön preferenssit (=halut) toteuttavat joukon intuitiivisesti mielekkäitä ehtoja, niitä voidaan esittää hyötyfunktiolla. Yksilön käyttäytymistä voidaan sitten kuvata ikään kuin hän maksimoisi (odotettua) hyötyään.

35. Representaatioteoreemat • xRiy: i pitää x:ää ainakin yhtä hyvänä kuin y:tä. • Preferenssien täydellisyys, transitiivisuus ja jatkuvuus  on olemassa hyötyfunktio Ui siten että Ui(x)>Ui(y) joss xRiy. • Tämä ei ole ainoa funktio, jolla yksilön preferenssejä voidaan kuvata. Mikä tahansa positiivinen transformaatio V kelpaa: esim. V=U2.  Ei ole mielekästä sanoa, että joku yrittää maksimoida hyötyään.

36. Hyötytransformaatiot Esimerkki U(.) V(.)=U-2 5 x 3 2 y 0 1 z -1

37. Inhimillisen toiminnan rationaalisuudenkritiikkiä ja ongelmia • Ihmiset toimivat myös irrationaalisesti – päättelykyky rajallista, osittain tehtäväsidonnaista – toiminta puutteellisen tiedon varassa  epätäydellisen rationaalisuuden teoria ja epätäydelllisen informaation teoria. • Ihminen ei välttämättä maksimoi halujensa toteutumista, vaan tyydyttää ne – tyytyväisyys päämäärien riittävään toteutumiseen (satisficing)

38. Inhimillisen toiminnan rationaalisuudenkritiikkiä ja ongelmia • Ongelma tulkitsevalle metodologialle (suopeuden periaate, hermeneutiikka) – täydellinen tulkinta ei välttämättä mahdollista tai edes totuudenmukaista – miten tietää, mitkä virheet ja ristiriitaisuudet tulkinnan kohteessa, mitkä tulkinnassa? • Rationaalisen valinnan teorian ongelma – Idealisoitujen psykologisten oletusten totuusarvo on usein vaikea arvioida ja joskus oletukset ovat räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa.

39. Epätäydellisen rationaalisuuden teoria • Herbert Simon esitti, että ihmisten rationaalisuus on olennaisesti (tai ”väistämättä”)(inherently) rajoittunutta (bounded). • Informaation epätäydellisyys; ihmiset eivät tiedä mitä seurauksia heidän valinnoillaan on.

40. Epätäydellisen rationaalisuuden teoria