Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi?

1. Nykyopiskelijakin jännittää esiintymistä - mikä avuksi? Opetuksen ja ohjauksen hyvät esteettömyyskäytännöt 16.-17.4.2008 Tampere Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri, YTHS Minna Martin, psykologi, YTHS

2. Käsitteistä • Esiintymispelko(sosiaalisten tilanteiden pelko, lääketiet.) huomattava, jatkuva ja toiminnallista haittaa aiheuttava pelko yhtä tai useampaa sellaista sosiaalista tai suoritustilannetta kohtaan, jossa henkilö joutuu tekemisiin vieraitten ihmisten kanssa ja mahdollisesti toisten tarkkailun kohteeksi. • Ujous yleinen luonteenpiirre, joka voi aiheuttaa subjektiivista kärsimystä, mutta siihen ei liity voimakasta ahdistuneisuutta eikä välttämiskäyttäytymistä tai toimintakyvyn laskua. • Viestintäarkuus (puheviestintä) kielteinen, suhteellisen pysyvä puhumistapahtumaan liittyvä affektiivinen suhtautuminen, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä • Esiintymisjännitys (YTHS:n opiskelijatutkimuksissa) esiintymisen kokeminen negatiivisena

3. Esiintymisjännityksen ilmeneminen • Ennakko-oireet - unettomuus ja ahdistus jopa viikkoja ennen • Tunne-elämys - pelon ja ahdistuksen tunne • Fysiologiset reaktiot - sykkeen ja hengityksen muutokset, hikoilu, punastuminen, vapina • Käyttäytymisen muutokset - sanoissa sekoaminen, takeltelu, katseen suuntaaminen, liikehdintä/jäykkyys

4. Esiintymisjännityksen taustatekijöitä • Temperamenttitekijät - varautuneisuus, ujous • Biologiset tekijät - neurobiologiset, geneettiset, autonomisen hermoston herkkyys • Vuorovaikutussuhteet - esim. perhetekijät • Traumakokemukset - esim. koulukiusaaminen • Psykososiaalisen kehityksen ongelmat - murrosikä, itsenäistyminen, minäkuva - ”nuoruuteen tuloa luonnehtii jatkuva korostunut tietoisuus itsestä” - elämäntilanteen muutokset (esim. koulun alku/vaihdos, muutto)

5. Perheen kasvatusilmapiiri ja kommunikaatio(Våga tala -kurssien kokemus) Ylihuolehtivuus • Kaikki, mikä on uutta, voi olla vaarallista ja vahingollista. Lapsi on nähty huolestunein silmin. Korkeat suoritusvaatimukset • Koko ajan on olemassa uhka, ettei täytä vaatimuksia. Ei voi olla varma, että kelpaa, täytyy ponnistaa kaikessa. Lapsi on nähty vaativin silmin. Vaatimattomuuden normi • Ei pitäisi mitenkään erottua joukosta, nousta esille, ottaa tilaa itselleen (”Älä luule, että olet jotakin). Lapsi on nähty ironisin, tarkkailevin silmin. Laiminlyönti • Lasta ei ole nähty ollenkaan

6. Yleisyys Esiintymisluvut vaihtelevat johtuen menetelmien, diagnostisten kriteerien ja raja-arvojen asettamisesta. • Sosiaalisten tilanteiden pelko aikuisväestöllä 4 - 14 % elinaikana Yleisintä nuorilla aikuisilla. • Viidesosa suomalaisista nuorista aikuisista jännittää esiintymistä niin paljon, että kokee sen haittaavan suoritustaan. • Kv-tutkimuksissa 12 - 24-vuotiaista 30 - 50 % raportoi peloista sosiaalisissa tilanteissa. • 20-40 % suomalaisista opiskelijoista ilmoittaa ujouden luonteenpiirteekseen

7. Esiintymisjännitys yliopisto-opiskelijoilla(ns. mielenterveysseulan kysymys, Salli Saari 1979) Minkälaisiksi omalla kohdallasi arvioit seuraavat asiat: • otteen saaminen opiskelusta • esiintyminen, kuten esitelmän pito • kontaktin luominen opiskelutovereihin ja yleensä ihmisiin • kontakti vastakkaiseen sukupuoleen • seksuaalisuuteni • suhde vanhempiin • tulevaisuuden suunnitteleminen • omat voimat ja kyvyt • mielialani yleensä -2, -1 : TODELLA tai jossain määrin ONGELMA, 0 : ei aihetta kiinnittää huomiota tai vaikea sanoa +1, +2 : TYYDYTYSTÄ ANTAVA ASIA

8. Esiintymiskokemus suomalaisilla ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1976 - 2004

9. Esiintymiskokemus suomalaisilla 2.-4. vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1978 - 2004

10. Esiintymiskokemus suomalaisilla 5.-7. vuoden yliopisto-opiskelijoilla 1998 - 2004

11. Positiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys 1. vuosi 3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi Positiivinen Neutraali Negatiivinen

12. Neutraalin esiintymiskokemuksen pysyvyys 3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi 1. vuosi Positiivinen Neutraali Negatiivinen

13. Negatiivisen esiintymiskokemuksen pysyvyys 1. vuosi 3. opiskeluvuosi 5. opiskeluvuosi Positiivinen Neutraali Negatiivinen

14. Esiintymisjännityksen merkitys Esiintymisen jännittäminen saattaa • eri tavoin rajoittaa elämää - kapeuttaa sosiaalista elämää - heikentää koulu- ja opiskelumenestystä - vaikeuttaa työuran käynnistymistä ja työelämässä etenemistä • olla ongelma demokratian kannalta - Ne, jotka eivät uskalla esittää mielipiteitään, jäävät ilman edustusta erilaisessa päätöksenteossa ja muut puolestaan eivät pääse osallisiksi heidän kokemuksistaan. • johtaa mielenterveyden häiriöihin

15. Mistä apua jännittäjälle? Jännittäminen kuuluu Psyykkinen normaaliin elämään häiriö Puheviestinnän peruskurssit oppilaitos Kurssit ujoille, aroille, jännittäjille Oppilaitos (+terveydenhuolto) Lyhytterapiaa (yksilö-/ryhmä) Terveydenhuolto (+oppilaitos) Pitkäkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä), terveydenhuolto

16. Tavoitteet • Mahdollisuus vertaistukeen • Vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen kehittyminen • Itsetuntemuksen / itsereflektiotaitojen lisääntyminen • Jännitykseen liittyvien ruumiillisten tuntemusten lievittyminen / hyväksyminen • Hyväksyvämpi ja armollisempi suhtautuminen itseen, myönteiset muutokset minäkuvassa

17. Kurssin rakenne (8 kokoontumista á 2 h) • Tutustuminen, ryhmän toimintaperiaatteet, odotukset ja tavoitteet, puheviestinnän opettaja + psykologi • Esiintymisjännityksen aiheuttajia, ilmenemismuotoja ja selviytymiskeinoja puheviestinnän näkökulmasta, puheviestinnän opettaja • Rentoutuminen, henkilökohtainen jännityshistoria, minäkuvan eri puolet, minäkuvan ja ihannekuvan ristiriita, psykologi • Puhetekniikan perusteita, hengityksen ja äänenkäytön harjoituksia, puhe-esityksen valmisteleminen ja pitäminen, esiintymisharjoituksia, puheviestinnän opettaja • Rentoutuminen, itsereflektio (miten ajatukset, mielikuvat, tunteet, oireet ja toiminta liittyvät toisiinsa), kasvuhistorian ja temperamentin (ujous, arkuus) merkitys, psykologi • Lisää puhetekniikan perusteita, ääneenlukuharjoitus + palaute, esiintymisharjoituksia, puheviestinnän opettaja • Videoitavat puhe-esitykset + palautteet, puheviestinnän opettaja • Jäähyväiset, kurssipalaute, psykologi + puheviestinnän opettaja

18. Yleistä Aikataulut Yhteystiedot Ennakkotehtävät Jännityshistoria Itsereflektio (sarakepäiväkirja) Keskustelupalsta Ajatukset ja tunnelmat tapaamisen jälkeen Itsereflektio, keskustelu muiden kanssa Pieni tavoite viikossa Dokumentit Monisteet, ryhmätöiden yhteenvedot Artikkeleita esiintymisjännityksestä Kirjallisuusluettelo Linkit Jännittämiseen ja puheviestintään liittyviä linkkejä Verkkotyöskentely

19. Mikä auttaa, mikä muuttuu? • Tärkeintä ryhmässä on vuorovaikutus – vertaistuki, keskustelu, tukea ja kannustusta antava turvallinen ilmapiiri, ryhmän jäsenet / ohjaajat esimerkkeinä • Yleensä jännittäjä ei osaa hyödyntää ympäristön tukea mm. virheellisten tulkintojen vuoksi, ryhmässä tämä pyritään korjaaman • Itsereflektiokyky paranee ja se auttaa havainnoimaan – sen sijaan, että pelkästään kokee • Tulkinnat (oireita, muita ihmisiä, itseä koskevat) myönteisemmiksi • Muutokset minäkuvassa - on ok jännittää, olla ujo, tuntea epävarmuutta • Käsitys itsestä ja muista realistisemmaksi • Itsesäätelykyvyt paranevat – kaikkea ei voi / tarvitse kontrolloida, kyky rauhoitella itseä, kyky ilmaista tunteita ja tarpeita • Kosketus omaan tarvitsevuuteen paranee – voin pyytää apua tai saada tukea, en ole yksin • Tietojen ja taitojen karttuminen

20. Kurssipalautteen kerääminen • Kirjallinen kurssihakemus ~ opiskelijan tilanne ennen kurssia • Kirjallinen palaute kurssin päättymisen jälkeen. • Kirjallinen palaute ½ vuotta ryhmän päättymisen jälkeen (sähköpostitse). • Mittaus (SPIN-FIN) ryhmän alussa, lopussa ja ½ vuotta ryhmän päättymisen jälkeen.

21. Kurssipalaute • En päässytkään eroon jännityksestäni • Aikaa oli liian vähän, kurssi oli liian lyhyt, enemmän harjoituksia • Parasta oli vertaistuki, hyvä ilmapiiri, toisten myötätunto • En ole yksin, huono, outo tai kummallinen, jännittäminen ei olekaan niin harvinaista • Parasta oli videoitu esiintymisharjoitus ja siitä saatu palaute, kaikki ylittivät itsensä • Sain paljon positiivisia kokemuksia, paras kurssi yliopistolla • Yllätyin, miten vähän jännittäminen näkyy • Itseluottamus parani, itsevarmuutta lisää • Itsetuntemus parani, ”prosessi pään sisällä lähti käyntiin” • Jouduin miettimään tosissani oman jännittämiseni taustoja • Hyväksyn itseni ja ujouteni, olen armollisempi itseäni kohtaan • Uskallan olla spontaanimpi • Opin rentoutumaan, rauhoittelemaan itseäni

22. Seurantakysely • Sosiaaliset ja uudet tilanteet, esiintyminen, kesätyö jännittävät edelleen • En stressaa esiintymistä yhtä paljon kuin aiemmin • Realistisempi käsitys jännittämisestä – muutkin jännittävät • En välitä jännittämisestäni • En jaksa miettiä, mitä muut ajattelevat esiintymisestäni • Olen rennompi, avoimempi • Myönteisiä elämänmuutoksia (uusi esiintymistä vaativa harrastus / kurssi / pääaine / työ, uskallan opiskella opettajaksi) • Olen suvaitsevampi itseäni kohtaan • En vaadi täydellistä suoritusta • Jännittäminen on hyväksytty osa minua, on ok olla ujo • Uskallan olla oma itseni vieraiden joukossa • Sain lisää itsevarmuutta • Oikeastaan alan jo nauttia esiintymisestä

23. SPIN-FIN 0 ei yhtään / 1 vähän / 2 kohtalaisesti/ 3 hyvin paljon / 4 äärimmäisen paljon • Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä • Toisten ihmisten edessä punastuminen vaivaa minua • Minua pelottavat kutsut ja tapahtumat, joissa on ihmisiä • Vältän puhumasta ihmisille joita en tunne • Arvostelluksi tuleminen pelottaa minua paljon • Nolostumisen pelko saa minut välttämään joidenkin asioiden suorittamista tai puhumista toisille ihmisille • Hikoileminen toisten ihmisten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa • Vältän kutsuille osallistumista

24. Vältän tekemisiä joissa olen huomion keskipisteenä • Tuntemattomille puhuminen pelottaa minua • Vältän joutumasta pitämään puheita • Tekisin mitä tahansa välttääkseni arvostelluksi tulemisen • Sydämen tykytys vaivaa minua ollessani ihmisten lähellä • Pelkään tehdä asioita kun ihmiset saattaisivat katsella • Nolostuneeksi tuleminen tai tyhmältä vaikuttaminen kuuluvat pahimpiin pelkoihini • Vältän puhumasta kenellekään määräävässä asemassa olevalle • Vapiseminen tai täriseminen muitten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa

25. SPIN-FIN, ryhmä 3 Keskiarvo 35 - 27 - 26

26. SPIN-FIN, ryhmä 4 Keskiarvo 35 - 24 - 24