Sisäilmaongelmat OAJ Kanta-Häme ALUEELLISET YHTEISTOIMINNAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 31.10.-1.11.2012

1. Sisäilmaongelmat OAJ Kanta-Häme ALUEELLISET YHTEISTOIMINNAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 31.10.-1.11.2012 Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija, tutkimuspäällikkö Suomen Sisäilmakeskus Oy

2. Sisältö • Uusimmat tutkimukset (Eduskunta, OAJ) • Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat • Käsitteistöä • Millaista on hyvä sisäilma • Mutta, kun ongelmia syntyy… - mikä sisäilman pilaa, ongelmien aiheuttajia, ympäristöyliherkkyys • Sisäilmaongelmien selvittäminen ja niiden vaikeudet • Työsuojelu • Sisäilmatyöryhmä • Selvitysvaiheet ja toiminta • Korjaaminen • Tulevaisuus

3. ”Eduskunnan syksyn puheenaihe” - hometta ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat” • Eduskunnan tarkastusvaliokunnan neljäs tutkimusjulkaisu (julkaistu 18.10.2012) • Työterveyslaitoksen tutkimus ajalla 12/2011-10/2012) • ”Sisäilman huono laatu on yksi Suomen suurimmista ympäristöterveysongelmista”

4. Tutkimuksen tarkoitus Tuottaa päätöksen tekijöille: • tietoa, johon pohjautuen mahdollista vähentää rakennusten kosteus- ja homeongelmia • uutta tietoa ongelmien syistä, niiden laajuudesta ja vaikutuksista

5. Tutkimuksen tarkoitus Arvioida: • mm. koulujen osalta vaurioiden yleisyys • taloudellinen merkitys Selvittää: • terveydellinen merkitys Esittää: • keskeisimmät jatkotoimenpiteet

6. Kosteus- ja homeongelmat • Merkittävä yhteiskunnallinen ongelma • Terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset mittavia • Paljon tehtävää ennen kuin ollaan edes tyydyttävällä tasolla • Oireista ja sairauksista syntyy merkittäviä kustannuksia • Ellei terveydellisiin haittoihin puututa ajoissa > kriisejä työyhteisöissä

7. Koulujemme ongelmat • Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta (n. 434 milj.m²) • 85 % asuin- ja 15 % muita rakennuksia • koulurakennuksissa 24 %:ssa kosteus- ja homevaurio • 2/3:ssa kouluista on sisäilmaongelma • 12-18 %:ssa kouluja ja päiväkoteja on merkittävä kosteus- ja homevaurio • n. 172.000 – 259.200 henkilöä ko. rakennuksissa • (12 – 26 %:ssa opetus- ja hoitoalan rakennuksia)

8. Havaitut päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat (OAJ) • riittämätön ilmanvaihto 82 % • ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöt 62 % • kosteus- ja vesivahingot rakennuksessa 55 % • ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen huollon epäsäännöllisyys ja huollon puutteet 34 % • terveydelle haitalliset epäpuhtaudet rak.materiaaleista tai iv-järjestelmästä 31 % • rakennusvirheistä johtuvat 30 % • mikrobikasvusto 21 %

9. Mikä on merkittävä kosteus- ja homevaurio? • Vähäistä laajempi rakenteellinen vika > haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemialisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä

10. Haitallinen altistuminen on todennäköistä • kun rakennuksessa näkyy kosteus- ja homevaurioita pinnoilla, • materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa todetaan mikrobikasvustoa, • ilma- ja pölynäytteissä on todettu poikkeavaa altistetta, • tilat ovat selvästi alipaineiset, • vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta on ilmayhteys.

11. Kustannuskysymys? Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso 23 – 953 milj. € (oireet, sairaudet, tutkiminen, työkyvyn menetys, työtehon lasku ym.)

12. Koulut • vuodelle 2013 valtion budjetissa on esitetty homekoulujen korjauksiin 58 milj. € • OAJ:n tutkimuksen mukaan tarvittaisiin 100-150 milj. €/v • korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja n. 2000 kpl (OAJ) • 4 % opettajista siirretty toisiin tiloihin sisäilman aiheuttamien terveysoireiden vuoksi / kahden viimeisen vuoden aikana • ammattitautiprosessi 1,7 %:lla

13. Käsitteistöä Sisäilma: ilma, jota rakenteet rajaavat Sisäilmasto: sisäilman epäpuhtaudet, ilmanvaihto-järjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö: sisäilmasto, valaistus, ääni, ergonomiset tekijät, käytettävyys, turvallisuus ymv.

14. Hyvä sisäilma, TSL 26 § ”Sisäilman tulee olla puhdasta, eivätkä - lämpötila, - kosteus, - melu, - ilmanvaihto, - valo, säteily, - mikrobit ym. vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa sisätiloissa oleskeleville”

15. Hyvä sisäilma ” Sisäilma on laadullisesti hyvää, kun • tilaa käyttävät ovat tyytyväisiä • siitä ei aiheudu terveyshaittaa” (Kari Reijula ja Tari Haahtela, 1997)

16. Laadukas sisäympäristö - tukee toimintojen ja työn optimaalista sujumista <> tilojen käyttäjät ovat tyytyväisiä sisäympäristöön - edistää tilojen käyttäjien hyvinvointia - on tärkeä tuotantotekijä • säilyttää rakennuksen arvon • estää sairauksien syntymistä • on viihtyvyystekijä

17. TSL 1 § Terveyshaitalla tarkoitetaan esim. asuinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa sairautta tai terveyden häiriötä. Terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista.” (Asumisterveysohje 2003)

18. Mikä pilaa sisäilmaa • käyttäjät /ihminen itse • huono siivoustaso • huono kiinteistön huoltaminen • rakenteiden/rakennuksen luonnollinen vanheneminen

19. Mikä pilaa sisäilmaa • riittämätön ilmanvaihtuvuus • vuotoreitit rakenteista • huono kosteuden hallinta > kosteusvauriot > mikrobikasvusto • materiaalien päästöt

20. Ongelmia aiheuttavia tekijöitä Rakennus ja sen rakenteet • virheelliset rakenneratkaisut (suunnittelu) -> eri aikakaudet, erilaiset ongelmat • virheelliset toteutukset (rakennusvirheet) • virheelliset materiaalivalinnat >materiaalipäästöt

21. Ongelmia aiheuttavia tekijöitä Virheelliset käyttötottumukset • ihminen ja ihmisen toiminta Puutteellinen huolto Rakennuksen ikä (tuhohyönteiset)

22. Rakennus ”sairastaa” Kosteusvauriot > mikrobikasvusto (”homeet”) > hajut Mikrobien kasvuedellytykset - kosteus, RH 65 – 95 % - ravinteet, (riittää pöly betonin pinnalla) - lämpö, + 5 - + 40 ºC (nopeinta +20 - +30 ºC ), sietää kuivuutta

23. Rakennus ”sairastaa” Mikrobikasvusto • tuottaa kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia sekä aineenvaihduntatuotteita (hajuna > limakalvoärsytyksiä) • homesienet ja jotkut bakteerit tuottavat itiöitä (1- 10 µm) • pienimmät itiöt (pitkään ilmassa) ja hiukkaset (itiöitä pienempiä) kulkeutuvat syvälle hengitysteihin • suuremmat itiöt laskeutuvat nopeasti ja jäävät hengitysteiden yläosiin • hiukkaset sisältävät mm. bakteerien endotoksiineja, allergeeneja ja toksiineja (KTL, koulurakennusten kosteus- ja homevauriot)

24. Rakennus ”sairastaa” Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC, VOC) - peräisin materiaalista tai sen hajoamisesta - kastunut muovimatto! - rakennus- ja sisustusmateriaalit - liimat, maalit, lakat, hartsit, tasoitteet, muovit, puu, huonekalut, verhot >ärsytysoireita

25. Rakennus ”sairastaa” Kemialliset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet Asbesti, formaldehydi, ammoniakki, häkä, styreeni, sisäilman hiukkaset Hiilidioksidi - jos yli 2 700 mg/m³ (1500 ppm), ei ole TsL:n edellyttämällä tasolla, ulkoilma n. 350 ppm >väsymys, päänsärky, työskentelytason huononeminen

26. Rakennus ”sairastaa” Puutteellinen /huono ilmanvaihto - hallitsematon korvausilma - alipaineisuus - vuotoilmareitit > epäpuhtaudet - järjestelmän puhtaus, säätö > tunkkaisuus, huono sisäilman laatu, hajut > vetoisuus, melu, lämpötilan vaihtelut > pölyisyys, muut epäpuhtaudet(kuidut)

27. Rakennus ”sairastaa” Fysikaaliset olot Huoneilman lämpötila ja veto - yleensä viihtyvyyshaitta Huoneilman kosteus / kuivuus liika kuivuus> ärsyttää limakalvoja liika kosteus > mikrobit > ongelmat Rakennekosteus > rakennevauriot

28. Rakennus ”sairastaa” • neljä vuodenaikaa • vaihtelevat sääolosuhteet, runsaat sateet, lumi, jää • maaperän kosteus

29. Rakennus ”sairastaa” Viemärikaasut Pieneliöt (mm. tuhohyönteiset, amebat) Kuidut Radon, otsoni Tupakan haju Huono siivouksen yleistaso

30. Entä ihminen ? Kokee viihtyvyyshaittaa (hajut!) Toimintakyky laskee Oireilee Sairaudet ilmenevät Ammattitaudit

31. Ympäristöyliherkkyys • ”Useaan ympäristössä vähäisessä määrin olevaan aineeseen samanaikaisesti kohdistuva yliherkkyys” (monikemikaali-yliherkkyys-määritelmä) • Ympäristöyliherkkyyttä ei ole virallisesti määritelty. • Altisteita: mm. kemialliset yhdisteet, hajusteet, hometoksiinit, liimat, lakat, homeet ja sähkömagneettiset kentät. • Oireita: päänsärky, unihäiriöt, nivelsäryt, mielialan vaihtelut, hermostuneisuus, silmien kirvely, hengenahdistus ja muut hengitystieoireet.

32. Sisäilmaongelmien selvittäminen Alustavat selvitystyöt - tilojen käyttötarkoitus - kohteen tausta(lähtö-)tietojen selvitys - piirustusten/asiapapereiden läpikäynti - riskirakenteiden tunnistaminen - ilmanvaihtojärjestelmän selvittäminen - käyttäjähaastattelut - huoltohenkilöstön haastattelut

33. Tutkimukset kohteessa Sisäilmastokysely (oire- ja olosuhdekysely, Örebro) Kohteen läpikäynti - havainnot Kuntotutkimukset (rakenteiden avaukset) Näytteiden ottaminen Mittaukset Tulosten analysointi – raportointi Jatkotoimenpiteet > korjaukset (puhtaustaso!) Seurantamittaukset

34. Sisäilmaongelmien/rakennusten terveyshaittojen selvittämisen vaikeudet - ongelmat moninaisia (ei yhtä ratkaisua) - selvittäminen vaatii moniammatillista osaamista - terveydenhuollon tiedot puutteellisia - ei terveysperusteisia raja-arvoja (viitearvoja) - taloudelliset seikat, raha - juridiset seikat - ammattitaitoisten tutkijoiden puute

35. Ongelmien ratkaiseminen Moniammatillinen yhteistyö - tilojen käyttäjät - kiinteistön hallinta- ja huoltohenkilöstö - työsuojeluhenkilöstö - terveydensuojeluviranomainen - asiantuntijaorganisaatiot (sisäilma-asiantuntija) - työterveyshuolto - muita sidosryhmiä (vanhemmat)

36. Työsuojelu • Työsuojelupäällikkö vastaa työpaikan työsuojelunäkökohdista työnantajan edustajana • Työsuojeluvaltuutettu toimii henkilöstön edustajana ja työsuojelun asiantuntijana työpaikalla • Työsuojeluasiamies avustaa työsuojeluvaltuutettua (tietyn toimialueen) henkilöstön valitsemana edustajana • Seuraa toimenpiteiden etenemistä ja tiedottaa

37. Sisäilma(työ)ryhmä Esim. kuntatasolla - koordinoiva sisäilmaryhmä - ohjauksellisia tehtäviä - kehittää yleisiä toimintatapoja - antaa yleisiä suosituksia (hyväksyttävät toimintatavat) - seuraa sisäilmaongelmien määrää ja vakavuutta - ottaa kantaa kiinteistöjen ylläpitoon yleisellä tasolla

38. Sisäilmatyöryhmän jäsenet • työsuojelupäällikkö • työsuojeluvaltuutettu • työterveyshuollon edustaja(t) • kiinteistönpidon edustaja(t) - käyttäjien edustaja (esimies) • työntekijöiden edustaja • ulkopuolinen asiantuntija

39. Sisäilmatyöryhmä

40. Sisäilma(työ)ryhmä Laajoissa ongelmissa - kohdekohtainen sisäilmaryhmä mm. - huolehtii prosessin suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta etenemisestä - tekee prosessia koskevat päätökset yhdessä - vastaa yleensä seurannasta - alustavat tilannearviot - asettaa tavoitteet - huolehtii tiedonkulusta

41. Sisäilma(työ)ryhmä Pienet kunnat • yksi sisäilmaryhmä • kuntien yhteiset sisäilmaryhmät Isot kunnat /laitokset - virastotasoiset sisäilmaryhmät

44. Alustavan kustannusarvion laadinta, hankesuunnitteluvaihe

46. Korjaaminen Sisäilmaongelmien korjaaminen on vaikea prosessi sekä • hallinnollisesti että • käyttäjien kannalta. Tärkeää, että ongelmat korjataan kerralla kuntoon! Herkistynyt henkilö ei välttämättä voi palata edes korjattuun rakennukseen!

47. Tulevaisuus-esitys eduskunnan talousvaliokunnan teettämässä julkaisussa • lainsäädännölliset muutokset • aluehallintoon kuntien sisäilma-asioita ohjaavia ja neuvovia erityisasiantuntijoita • osa rakennusten hankintahinnasta vuosittain kunnossapitokustannusten ennakointiin • ennaltaehkäisevä ja ennakoiva kiinteistönpito • valtion tukijärjestelmistä ei tukia korjausvelvoitteet laiminlyöville • kouluttautuminen ja pätevyysvaatimukset

48. Tulevaisuus • kosteus- ja homevaurioituneet rakennukset, työterveyshuollon ja työsuojelun uusi haaste • ennalta ehkäisevän työn merkitys • syiden selvittäminen, opitun hyödyntäminen

49. Hyvä sisäilma Ei tunkkaisuutta Ei poikkeavia hajuja Ei liian kylmä / kuuma / kuiva / kostea ilma Ei vetoa Ei epäpuhtauksia (kuituja, huone- ja katupölyä, mikrobeja, kemiallisia yhdisteitä) Ei korkeaa hiilidioksidipitoisuutta Ei tupakanhajua Ei melu- tai valohaittaa

50. Mistä tietoa Kansalaisille: • Ympäristöministeriön kosteus ja hometalkoot