240 likes | 398 Vues
28.8.2007. Yleiskuvaus. . . 1. Mik? br?ndi on?2. Miksi vaivautua?3. Miten br?ndi syntyy?4. Paikan br?ndin rakentamisen haasteita5. Case Norja6. Case Australia7. Yhteenveto. ?Many have shied away from the topic ? arguing that places are too complex to include in branding discussions sin
E N D
1. 28.8.2007 Maabrndin rakentaminenTeemu Moilanen
2. 28.8.2007 Yleiskuvaus 1. Mik brndi on?
2. Miksi vaivautua?
3. Miten brndi syntyy?
4. Paikan brndin rakentamisen haasteita
5. Case Norja
6. Case Australia
7. Yhteenveto
3. 28.8.2007 MIK BRNDI ON?
Brndi = Asiakkaan mieless muodostuva ksitys tuotteesta tai palvelusta. Kaikkien, fyysisten tai aineettomien osien summa, joka tekee tarjoomasta ainutlaatuisen.
Tuotteeseen liitettv persoonallisuus.
Lupaus.
Brndi syntyy kuluttajan mieless, kuluttajan itsens muodostamana.
Brndi on olemassa, kun riittvn suuri joukko kohderyhmn kuuluvia on yht mielt tst persoonallisuudesta.
4. 28.8.2007 MIKSI VAIVAUTUA?
Brndi
Tuottaa tunnepohjaisia hytyj
Differoi. Erottaa kilpailevista tuotteista.
Kiteytt tuotelupauksen
Tukee innovaatiotoimintaa. Strateginen punainen lanka.
Helpottaa ptksentekoa, vhent tiedonhakua, pienent riski
Lis markkinoinnin tehokkuutta
Toimii laadun takuuna. Suojaa jos kaikki ei menekn hyvin
Lis myynti.
5. 28.8.2007 VAHVAN MAABRNDIN TUOTTAMA HYTY
Tukee vienti
tuotteen kansallisuudella, sikli kuin se on tiedossa, on voimakas vaikutus tuotteen arvoon kuluttajan mieless (esim. Pappu et al, 2007;Papadopoulos & Heslop, 2005)
Edist matkailuteollisuuden tavoitteita
matkakohteen valinnan keskeisimpi tekijit (esim Woodside & Lysonski 1989)
Houkuttelee osaavaa tyvoimaa
keskeinen tekij sijoittusmipaikan valinnassa (esim Papadopoulos & Heslpo 2001, Papadopoulos, 2005)
Houkuttelee yrityksi ja investointeja
FDI kohdistuu differoiduille markkinoille, joilla yhtit uskovat saavuttavansa kilpailuetua (esim. Porter,1990; Dunning, 1988, DSouza, 2005))
Pttjien mielikuvat keskeisen trkeit (esim Papadopoulos & Heslop 2002)
Edist kansainvlist kuuluvuutta (public-diplomacy).
Vahvistaa kansalaisten identiteetti ja nostaa itsetuntoa.
Identiteetin ja brndin mynteinen keh (esim Jaworski & Fosher, 2003)
6. 28.8.2007
MITEN BRNDI SYNTYY?
7. 28.8.2007 MITEN BRNDI SYNTYY?
Ihminen ker jatkuvasti havaintoja ymprivst maailmasta.
Brndikontaktit voivat olla perisin monesta lhteest
Suunnitellut viestit (esim. mainonta, esitteet)
Tuoteviestit (esim. fyysiset puitteet..)
Palveluviestit (esim. palveluprosessin kontaktit..)
Suunnittelemattomat viestit (esim. WOM, uutiset)
Yksittisist tiedon hippusista asiakas muodostaa oman henkilkohtaisen ksityksens brndist
Brndikontaktit - Brndisuhde - Merkitys
8. 28.8.2007
PALVELUBRNDIN RAKENTAMINEN EROAA FYYSISTEN TUOTTEIDEN BRNDIN RAKENTAMISESTA
9. 28.8.2007 Brndin synty
10. 28.8.2007
PAIKAN BRNDIN LUOMISEN HAASTEET
11. 28.8.2007 PAIKAN BRNDIN LUOMISEN HAASTEITA
Paikan brndminen eroaa kuluttajatarvikkeiden brndmisest
1) Paikan markkinoinnin kollektiivinen luonne
2) Kontrollin vaikeus ja tavoitteen mrittminen verkostona
3) Asiakas kokoaa tuotteen itse
4) Rajoitetut mahdollisuudet jttyty ulkopuolelle. Forced network
5) Politiikan lheisyys
6) Tuotteen osatekijiden eptasa-arvoisuus
7) Tuotteen kehittyminen kulutustapahtuman kuluessa
8) Matkailutuotteen elmyskeskeisyys
9) Sesonkivaihtelut ja yksi brndi
10) Rajalliset taloudelliset resurssit
12. 28.8.2007 Matkakohde asiakkaan nkkulmasta Asiakas
13. 28.8.2007 Matkailutuote tuottajan nkkulmasta
14. 28.8.2007
15. 28.8.2007
16. 28.8.2007 TIMELINE
1998 Uusi nimi, uusi logo, visuaalinen ilme
1999-00 Perusteellinen markkinatutkimus (GER, SWE, DEN, FRA, JPN, UK, USA)
Tuloksena kattava kuva maakuvasta ja Norja-assosiaatioista.
Brndin suunnittelu
Working committee 10 suurinta matkailuyrityst + TB
Brndin rakenteen ja sislln suunnittelu: Arvot, perustarpeet, kohdesegmenttien valinta, mriteltiin kuluttajaviestinnn perusviestit, priorisoitiin markkinat
Tuloksena: Alusta (platform) yhteniselle kuluttajille lhetettvlle viestille. Kuluttajille, jotka hakevat luontoon perustuvia kokemuksia, jotka tuottavat uutta energiaa, sisist harmoniaa ja rentoutumista rauhallisella tavalla.
2000 Platformin valmistuttua todettiin, ett elinkeinon ja poliittisten pttjien tuki ovat elintrkeit. Tuen hankkiminen TBn tehtvksi.
Elinkeinon tuen saaminen seminaarein, artikkelein, workshopein.
2001 Sofistikoituneet markkinointikampanjat aloitettiin kohdemaissa. Brndin sisnajo Tourism Boardin toimintaan. Seurantajrjestelmn rakentaminen.
Brand Manager hallinnoimaan kokonaisuutta
Kritiikki kasvaa. Rahoituksen leikkaukset.
17. 28.8.2007 KOETTUJA HAASTEITA JA ONGELMIA
Sidosryhmien erivt intressit.
Hyvksynnn saaminen brndin sislllle (arvot, tarpeet, perusviesti) erittin vaativaa.
Prioriteeteista sopiminen vaikeaa.
Yritysten saaminen julkisesti brndin taakse vaikeaa. Uskottavuuden ongelmat.
Kuluttava kritiikki. The ones who wanted to critisize us had the field alone
Rahoituksen ailahtelevuus
Konflikti viestitettyjen arvojen ja arkitodellisuuden vlill.
VUONNA 2002 PROSESSIIN KOHDISTETTU KRITIIKKI KASVOI, JA VUONNA 2003 RAHOITUS PTETTIIN LOPETTAA.
18. 28.8.2007
19. 28.8.2007
Norja brndin rakentaminen ei pttynyt vuonna 2003.
At certain point [in 2001] we realized that we can continue to brand Norway from a tourism purpose alone, but in the long term we have to look at it in the broader sense. We have to, as a nation, if we really want to achieve something, we need to work in the broader sense CEO, Tourism Board
For a countrys brand to work, the whole population will have to radiate the values that is buildt into the statements CEO, Tourism Board
20. 28.8.2007
AUSTRALIA
21. 28.8.2007 Maa-brndyksen edellkvijit
Menestykseks brndin rakentamisen ohjelma 1995-2002.
Rahoituksen voimakas lisminen 2003-2006
Brand Australiaan korvamerkitty julkista rahaa 50 milj vuosittain, = 60 % koko matkailuun kohdistuvasta julkisesta rahoituksesta.
Yrityssektorin osallistuminen voimakasta. Yrityselm osallistuu maabrndin luomiseen 30 milj suoralla rahoituksella vuosittain.
The re-branding project aims to reframe the perceptions of the country and broaden the image of Australia overseas, as well as inspiring Australians to feel proud and travel in their own country.
- Brand Australia
22. 28.8.2007 SUUNNITTELUPROSESSI 1/2
Perusteellinen tutkimus- ja seurantajrjestelm suunnittelun lhtkohtana
2. Laaja lhestyminen. Kaikki kv nkyvyytt omaavat organisaatiot.
Kansallinen taso:
Kauppa- ja teollisuusministeri
AUSTRADE kansallisen tason trade investment organization
Business Council of Australia
Muita
Globaalisti tunnetut brndit
Matkailuelinkeino
Hotelliketjut, matkatoimistot, Qantas, korkean profiilin henkilt matkailuelinkeinosta, ATEC (Australian Tourism Export Council), muut
Osavaltiotason matkailun edistmisorganisaatiot
Muut kansainvlist nkyvyytt omaavat organisaatiot
Australian Arts Council
Liikuntajrjestt
Muut
23. 28.8.2007
24. 28.8.2007
25. 28.8.2007