Työterveyslääkärin näkökulmia työkyvyn arviointiin – miten työterveyslääkäri ajattelee?

1. Työterveyslääkärin näkökulmia työkyvyn arviointiin –miten työterveyslääkäri ajattelee? Selina Selin Työterveyshuollon erikoislääkäri Yleislääkäripäivät 29.11.2012

2. SidonnaisuudetTyöterveyslääkäri ja työnohjaaja, Tampereen työterveys ryPäätoimittaja, Työterveyslääkäri-lehti, STLY rySmoking Cessation Advisory Boardin jäsen vv.2010-2011, Pfizer

3. Työterveyslääkärin perustehtävä on kysyä, mitä ihminen tekee työkseen ja miten, minkälaisessa ympäristössä/yhteisössä.

4. Minulle työ on….

5. Työ on lääke ja hyvinvoinnin lähde – annostelu? Työllä ihminen elättää itsensä ja perheensä. Työ pitää mukana yhteiskunnassa. Työ on mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta.(Pakko on paras muusa vs. työn imu) Työ muovaa ihmistä, vastuu kasvattaa. Työyhteisön ihmissuhteet ovat merkityksellisiä. Työ on minäkuvalle/itsetunnolle hyväksi. Työ kuntouttaa.

6. Työkyky arvioidaan aina suhteessa työhön Toimintakyky on anamneesiin, kliinisiin havaintoihin ja muihin tutkimuslöydöksiin perustuva arvio siitä, miten potilas selviytyy jokapäiväisen elämän vaatimuksista. Ei siis pelkästään potilaan kertomaa…. Työterveyslääkäri arvioi työkykyä suhteuttaen toimintakyvyn työpaikan tuntemukseensa, työn asettamiin vaatimuksiin ja tarvittaessa myös työnantajan raportoimaan työssä selviytymiseen.

7. Työterveyslääkärin vastaanotolla pitäisi aina ottaa kantaa: Johtuuko työstä? Ei työperäinen Työhön liittyvä Ammattitauti Työ-/työmatkatapaturma Uhkaako työkykyä (3v säteellä)? Ei vaikutusta Vaikutus ilmeinen Vaikutus mahdollinen

8. Sairausloma on taiten annosteltava lääke/hoitomuoto, jolla voi olla myös vakavia sivuvaikutuksia 1. Yliannostelu voi johtaa työkyvyttömyyteen, vaikkei sairaus itsessään sitä aiheuttaisikaan 2. Mitä pidempi sairausloma, sitä epätodennäköisempää on töihin paluu -> syrjäytyminen 3. Jos tarvitaan sairauslomaa, tarvitaan usein muutakin kuntouttavaa hoitoa (esim. masennuspotilaan viikoiksi yksin kotiin lähettäminen arveluttavaa)

9. Aina kun kirjoitan pidemmän sairausloman, mietin mielessäni jo hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa Edelleen eläkkeelle pyrkii etenkin masennuspotilaita, joilta puuttuvat hoitoyritykset (terapia ja/tai lääkitys) ja joiden on annettu ”olla rauhassa” kotona. HOITOSUHDE oman lääkäriin tärkeä, vaikka konsultoisitkin spesialisteja!

10. Sairastumisen alkuvaiheessa sairaan identiteetin syntymisen ehkäiseminen on merkityksellistä jatkon kannalta.TUNNISTATKO: Korostetun kipukäyttäytymisen?Huoliajatukset ja pelot? Rajoittavien uskomusten syntymisen? Sairaan rooliin liukumisen?Työstä ja työyhteisöstä irtautumisen?

11. Töitä toipilaalle? Yhteydenpito työpaikalle/työpaikalta sairausloman aikana tärkeää, ketään ei saa ”unohtaa”. 30–60–90 päivän sääntö velvoittaa1.6.2012 alkaen

12. Pienempää annostelua alkuuntyökykyneuvottelun kautta esim. masennuksen, TULE-vaivojen tai syöpähoitojen jälkeen töihin palattaessa: KORVAAVA TYÖMUOKATTU TOIMENKUVA TYÖPISTEEN ERGONOMISET MUUTOKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHATYÖKOKEILUOSAKUNTOUTUSTUKI

13. Toimeentulostakin pitää puhua Eläkkeestä haaveilevaa kannattaa kannustaa pyytämään ennakkoarvio eläkkeestään, jotta suunnitelmat ovat realistiset.

14. Mikäli päädytään hakemaan eläkettä, kannattaa tehdä kerralla kunnon lausunto – se säästää sekä lääkäriä että potilasta vuosien turhauttavalta valituskierteeltä. Hyödynnä lausunnon teossa potilaan oma kertomus, hoitosuhteen aikana kertynyt tieto, työterveyshuollon työn kuvaus/työpaikkakäyntiraportit, moniammatillisen terveydenhuollon tiimin osaaminen (fysioterapeutin tai psykologin toimintakykytestit), kuvaa työkyvyn palauttamiseksi tehdyt hoitoyritykset ja niiden tulokset. Pyydä tarvittaessa työnantajan kuvaus selviytymisestä, (Esimerkki msh 55-v gr III sä, EF <55%)

15. Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs: ”B-lausunto kertoo kahden henkilön työkyvystä.”

16. Palkka on aina parempi kuin eläke.

17. Työn iloa!