Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003

1. Miksi verkkolaskusuositus ? Mikko Kangaspunta 13.8.2003

2. Valtiokonttorin toimialat Vakuutus Hallinnon ohjaus Rahoitus Johtoryhmä Yhteiset toiminnot Sisäinentarkastus Pääjohtaja

3. Verkkolaskun määritelmä • Sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä ja josta voidaan tuottaa tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä. Verkkolaskun vastaanottajana voi olla sekä yritykset että kuluttajat. • Verkkolaskun tunnusomainen piirre on automaattisuus. Yritysten välisessä laskutuksessa verkkolasku voidaan siirtää automaattisesti laskuttajan tai palveluntarjoajan järjestelmästä vastaanottajan taloushallinnon tai muuhun järjestelmään. • Kuluttajalle lähetetty verkkolasku on kuluttajan valitsemaan palveluun lähetetty verkkolasku, josta on suora yhteys sähköiseen maksamiseen verkkopankissa. • Verkkolaskusta tuotetaan tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava näkymä, joka helpottaa laskun kierrätystä, hyväksyntää ja muuta käsittelyä sekä myyjän että ostajan toiminnoissa. • Verkkolaskut voidaan säilyttää sähköisessä arkistossa. (lähde TIEKE)

4. Verkkolaskun hyödyt • Laskuttaja: • nopea laskun välitys • materiaalikustannukset vähenee • asiakaspalvelu paranee • manuaaliset työvaiheet vähenee • sähköinen arkistointimahdollisuus • ulkoistamismahdollisuus • Vastaanottaja: • ei manuaalista laskunsyöttöä • lisäarvopalveluiden tuottaminen (automaattikontrollit) • nopea laskun kierrätys • helpottaa arkistointia • virheet vähenee (tallennus- ja käsittelyvaiheessa) • kirjanpito automatisoituu (lähde TIEKE)

5. Sähköisen hallinnon tavoitteita eGovernment: • Lisää julkisen sektorin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä • Tuottaa asiakaslähtöistä, henkilökohtaista ja syrjimätöntä palvelua • Tukee tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä

6. Kriittisiä menestystekijöitä • Kuinka kansalaiset saadaan vaatimaan parempaa sähköistä palvelua? • Miten virkamiehet saadaan motivoitua muutokseen? • Miten käynnistetään ja saadaan aikaan prosessien ja rakenteiden fundamentaali muutos? • Miten muutosta ja siinä mukana olevia ihmisiä johdetaan? • Miten varmistetaan palvelusivustojen (front office) integroituminen taustajärjestelmiin (back office)? • Miten varmistetaan tietoturvallisuus ja luotettava käyttäjätunnistus? • Miten varmistetaan standardoidut, yleiset ja avoimet liittymät järjestelmien välillä? • Miten ja millä malleilla hyödynnetään yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä?

7. Kuinka vauhdittaa sähköisen hallinnon kehittymistä ? • think big - start small - scale fast • Käynnistämällä käytännön työ niissä kohteissa, joissa siihen on luontaiset edellytykset • Verkkolasku konkreettista hyötyä tuottava hanke • JHS antaa vauhtia - ”Lumipalloilmiö”

8. Taloushallinnon muutostekijöitä Sähköisen hallinnon tukeminen Taloudelliset kehykset ja tuottavuusodotukset Eläköityminen ja kilpailu työvoimasta Taloushallinto Johtamisen evoluutio ja kehittyvät tietotarpeet Teknologian ja palvelumallien kehitys Alueellistaminen

9. Taloushallinto • Taloushallinnon esiselvitys keväällä 2003 • Valtion taloushallinnossa tunnistettu noin 100 miljoonan euron kehittämispotentiaali • Kehittämisohjelma 2003 - 2010 • Lukuisa määrä osahankkeita

10. Netra Nykyinen järjestelmäympäristö Henkilörekisterit Keskuskirjanpito Viraston ydintoiminta Asiakkaat Toimittajat Hankinta- toimi CRM Rondo Arkisto Ostolaskut Myyntilaskut MH Laskenta KOM HR Palkka OR MR Nordea Nordea OKO VK Sampo Teknologiainfrastruktuuri SP

11. Valtionhallinnon tunnuslukuja • 12 hallinnonalaa; 117 tilivirastoa • 125 000 henkilöä • menot 37 mrd. € • 4 milj. ostolaskua • 1000 htv ostolaskujen käsittelyä • 10 milj. ”myyntilaskua” • 500 htv laskutusta ja saapuvan rahan käsittelyä

12. Paperittomuuden tavoitteet 2001 • Parantaa taloushallinnon tiedonsaantinopeutta • Parantaa luotettavuus- ja turvallisuustasoa sekä tarkastettavuutta • Leikata arkistointikustannukset 10 %:iin • Vähentää myyntilaskujen toimituskustannuksia sekä ostolaskujen käsittelykustannuksia 50 %:iin entisestä • Lyhentää maksuaikoja, hyödyntää käteisalennukset sekä välttää viivästyskorot

13. Paperiton taloushallinto • Nykyisiä käyttäjiä • HKKK,Valtiokonttori, TEKES, • Tiehallinto, PHRAKL, I-S LH, • E-S LH, SM, OPM, MMM Tike, • MMM, KTTK, GL, RKTL, LTYO, • VTT, VM, Verohallinto, MML • 2003 lopussa 24 käyttäjävirastoa • 2004 lopussa 76 käyttäjävirastoa (tavoite) • 2005 lopussa 90 käyttäjävirastoa (tavoite)

14. E-laskujen välitys • Ostolaskujen vastaanottaminen ja myyntilaskujen lähettäminen • Yhteishankinta joulukuussa 2001 • Elma Oyj operaattoriksi • Laskujen vastaanottovalmius noin 10 virastolla • Todellisuudessa laskujen saaminen vaikeahkoa • Läpimurtoa odotetaan