Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

1. Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus JOTAIN SIITÄ – Mitä meidän kaikkien kannattaisi tietää laadukkaan vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä Ke 20.10.2010 Tampere

2. JOTAIN SIITÄ – Mitä meidän kaikkien kannattaisi tietää laadukkaan vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä Miksi vapaaehtoistoiminnan laatua pitäisi/kannattaisi kehittää? Kenelle vapaaehtoistoiminnan laatua kehitettään? Mitä on laatu vapaaehtoistoiminnassa? Mistä tunnistaa laadukkaan vapaaehtoistoiminnan? Kuka voi kehittää laatua? Kenelle kuuluu vapaaehtoistoiminnan laadun kehittäminen Suomessa? Kuka/mikä taho voi määritellä vapaaehtoistoiminnan laatutekijät? Miten vapaaehtoistoiminnan laatua voi kehittää? Pitäisikö vapaaehtoistoiminta määritellä jotenkin?

3. Vapaaehtoistoiminta = • Rajapinnoilla … • Työyhteisöjen työajalla tekemä vapaaehtoistoiminta, ProBono • Talkootyö, jota vastaan organisaatio saa rahoitusta • Osallistumisella vaikuttaminen (vrt. Porkkanamafia, Roska päivässä –liike, jne.) • … Vapaaehtoista + Palkatonta ja/tai palkkiotonta + Toiselle henkilölle (muulle kuin lähiomaiselle), yhteisölle tai ympäristölle + Yleistä hyvää ja/tai lisäarvoa tuottavaa + Tekemistä ja/tai toimintaa Vapaaehtoistoimintaa ei siten ole … III-sektorilla tehtävä palkkatyö Äänestäminen Omaishoito Työhön tai opiskeluun liittyvä harjoittelu Ase-, siviili- tai yhdyskuntapalvelu Hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen

4. Vapaaehtoistoiminta 2010Tehdyt vapaaehtoistunnit ja taloudellinen arvoAlustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Vapaaehtoisten määrä 1.510.000 hlöä = 36 % K.A n. 13h/kk/hlö Mediaani 8h/kk Neljässä viikossa 21.471.000 h Vuodessa (x12) 257.652.000 h 8h työpäivinä vuodessa 32.206.500 päivää Henkilötyövuosina (220pv/v) 146.393 htv Kun minimipalkka 8e/h = 17.200e/v Vapaaehtoistoiminnan työn arvo minimipalkalla laskettuna: 146.393 htv x 17.200e = 2.517.962.727 e = 2,5 Mrd€ (Suomen valtion budjetti 52 Mrd€ => 4.8 %)

5. Vapaaehtoistoiminta 2010 Vapaaehtoiset ja tunnitAlustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

6. Vapaaehtoistoiminta 2010 Vapaaehtoistunnit ja henkilömäärät eri sektoreilla Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

7. Vapaaehtoistoiminta 2010Naiset ja miehet eri sektoreillaAlustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

8. Vapaaehtoistoiminta 2010 Yleisimpiä vapaaehtoistehtävien muotojaAlustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

9. Vapaaehtoistoiminta 2010 Yleisimpiä naisten ja miesten vapaaehtoistehtäviäAlustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

10. Vapaaehtoistoiminta 2010 Yleisimpiä nuorten ja seniorien vapaaehtoistehtäviäAlustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010)

11. CEV - EuropeanVolunteer Centre Vapaaehtoistyön Manifesti (2006) Eri tason toimijat yhteisessä työssä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Järjestöjen ja viranomaisten välinen yhteistyö (2007-2011) Ennakointi Järjestöjen rooli Pelisäännöt Toimintaedellytykset Rajapinnat Yhteistyö Verotus € Osallisuus Tiedontarve ja vuorovaikutus Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen sektorirajat ylittävän kehittämisen hankevalmistelu (Innovaatioverkosto 2011-2014) Verkostojen kokoaminen ja kumppanuusyhteistyön tukeminen Innovaatiot ja hyvät käytännöt (laatu, koulutus, rekrytointi, toimintamallit, organisointi) Tiedonkulku, vaikuttamistoiminta, rajapinnat 2007 -

12. Ministeriöt mukana pyöreän pöydän seminaarissa 29.1.2010 • Työ- ja elinkeinoministeriö • Puolustusministeriö • Ulkoasianministeriö • Oikeusministeriö • Ympäristöministeriö • Sisäasiainministeriö • Sosiaali- ja terveysministeriö • Liikenne- ja viestintäministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö • Opetusministeriö • (Valtiovarainministeriö) Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä Kok: Sanna Lauslahti (pj.) SDP: Miapetra Kumpula-Natri Merja Kuusisto Satu Taiveaho Matti Saarinen Katja Taimela Kesk: Juha Mieto RK: Mikaela Nylander KD: Tarja Tallqvist Vihr: Johanna Karimäki Vas: Kari Uotila

13. Eurooppaverkosto kohti vuotta 2011 (EYV) Vuosi 2011: Onnistunut eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 (Euroopan Parlamentin tuki sekä riittävä korvamerkitty rahoitus.) Työryhmä: Teemavuoden 2011 asioista vastaava vapaaehtoistoiminnan työryhmä Euroopan Parlamenttiin (Valmistelu, toteutus, seuranta.) Valkoinen Kirja: Vapaaehtoistoiminnan Valkoinen Kirja ja sitä tukevat toimenpidesuunnitelmat (Euroopan Komission esitys konkreettisiksi toimiksi vapaaehtoistoiminnan kentällä.) Oppiminen: Vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen epävirallisen ja –muodollisen oppimisen areenaksi (Elinikäisen oppimisen ideologian mukaisesti myös vapaaehtoisuudessa opitut taidot voitaisiin todentaa erityisin tutkintotodistuksin. Vapaaehtoistoiminnan huomioiminen myös polkuna työelämään.) Tilastointi: Vapaaehtoistoiminnan taloudellista merkitystä kuvaavan, vertailukelpoisen tilastoinnin kehittäminen Omarahoitus: Vapaaehtoisen osallistumisen tunnistaminen osaksi EU-hankkeiden omarahoitusta Tukirakenteet ja laatu: Vapaaehtoistoiminnan tukirakenteiden kehittäminen (Oikeuksia ja velvollisuuksia esiin nostavat suositukset vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi päättäjille, vapaaehtoisorganisaatioille ja vapaaehtoisille sekä vapaaehtoistoiminnan laatutyökalut.) Eurooppa-yhdistykset: Eurooppa-yhdistysten tunnustaminen (Status Euroopan tasolla toimiville järjestöille.) Jäsenmaiden yhteistyö: Jäsenmaiden yhteistyön mahdollistaminen vapaaehtoistoiminnan kansalliseksi kehittymiseksi (Open Method of Coordination) Kumppanuus: Kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan Parlamentin välinen toimiva kumppanuus (Eurooppatason organisaatiot, kansalliset organisaatiot sekä paikalliset vapaaehtoiskeskukset)

14. Vapaaehtoistoiminta 2010Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 4Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin jokseenkin samaa mieltä eri mieltä VET Ei-VET VET Ei-VET 4. Olisin halukas osallistumaan 45 % 31 % 33 % 43 % vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden suunnitteluun, mikäli sellainen järjestettäisiin minulle sopivaan aikaan

15. Moniasiantuntijuuteen pohjaava strateginen kumppanuus Kansallinen vapaaehtoistoiminnan tukirakenne Valtakunnallinen Alueellinen Kehittämisteemat III-sektori Yritykset Julkinen Osallistuva ja oppiva verkosto + tulevaisuuspörinä ©Kansalaisareena 2010

16. Verkostotilaisuuksissa 2007-> esille nousseita sektorirajat ylittäviä kansallisia kehittämisteemoja • Verkostotyö, tiedon kokoaminen ja jakaminen, imago ja viestintä, hyvät käytännöt, vaikuttaminen • Kevyt ja ketterä, verkostoa palveleva kansallinen tukikeskus • Koordinoivat, kehittävät ja täytäntöön panevat, pysyvät paikalliset tukikeskukset • Koulutus ja -yhteistyö • Rekrytointiyhteistyö (ml. messut ja julkaisut) • Internet-pohjaiset rekrytointitietokannat ja muut hyvän tekemisen sosiaaliset mediat (ml. Time-Bank) • Strategiatyö (ml. järjestöstrategiat ja vet-strategiat) • Osallisuus, moniasiantuntijuus ja oppivat yhteisöt • Julkinen rahoitus (NL) (ml. yleiset toimintaedellytykset) • Virallinen yhteistyösopimus (UK), vet paikka ja rooli yhteiskunnassa • Ammattityön ja vapaaehtoistoiminnan rajapinnat ja muu kuntayhteistyö • Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ja ohjaajien toimenkuvaukset ja koulutus (kunnissa, järjestöissä, yrityksissä) • Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat ja muu yritysyhteistyö • Verolainsäädäntö (NL) • Työttömyys ja vapaaehtoistoiminta (G) (ml. vapaaehtoistoiminta polkuna työelämään, VetCV, Vet urasuunnittelu ja taitojen harjaannuttaminen • Laatu (ml. Sertifiointimahdollisuudet, palkinnot) • Riskien hallinta (ml. vakuutukset, rikosrekisteriselvitykset (UK) • Tutkimus

17. Vapaaehtoistoiminnan innovaatioverkostohanke Hankesuunnitelma 2011-2014 Kansalaisten osallistumista lisäävien ja yhteisövoimaa vahvistavien vapaaehtois- ja vertaistoiminnan innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen tuottaminen ja levittäminen sektorirajat ylittävässä avoimessa verkostossa Verkostojen kokoaminen ja kumppanuusyhteistyö Innovaatioiden syntyminen ja hyvien käytäntöjen leviäminen Laatu Koulutus ja oppilaitosyhteistyö Rekrytointi Taloudelliset sektorirajat ylittävä kumppanuus Vapaaehtoistoiminnan organisointi ja toimintamallit Tiedonkulku, vaikuttaminen, rajapinnat

18. Vapaaehtoistoiminta 2010Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 1Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin jokseenkin samaa mieltä eri mieltä VET Ei-VET VET Ei-VET 1. Vapaaehtoisille tulisi Järjestää koulutusta 74 % 72 % 5 % 6 % nykyistä laajemmin

19. Vapaaehtoistoiminta 2010Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 2Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin jokseenkin samaa mieltä eri mieltä VET Ei-VET VET Ei-VET 2. Vapaaehtoisten ohjaamisesta ja tukemisesta tulee 78 % 71 % 3 % 4 % huolehtia nykyistä paremmin

20. Vapaaehtoistoiminta 2010Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 3Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin jokseenkin samaa mieltä eri mieltä VET Ei-VET VET Ei-VET 3. Tiedottava ja palveleva vapaaehtoistoiminnan keskus lähialueellani 39 % 29 % 30 % 34 % olisi minulle tarpeellinen

21. Kansainvälinen Keskitetty työnohjaus Kansallinen Seutukunta Imagotyö Paikallisen verkostoyhteistyön mahdollistaminen yli toiminnallisten sektorirajojen Vapaaehtoisten ohjaus, tuki, neuvonta Tiedottaminen Teema-, jatko- ja erikoistumiskoulutus VET peruskoulutus Vapaaehtoisen toiminnan resurssi- keskusmalli 2010 Henkilöstö Vaikuttaminen Koulutusyhteistyö Rekrytointi Tilat Tulevaisuuden suunnittelu Tiedon välitys, yhteiset materiaalit Kehittämisyhteistyömahdollistaminen Palveleva välitysportaali VET:n ohjelmat ja strategiat Ammattilaisten ohjaus, tuki , neuvonta Verkostoyhteistyön mahdollistaminen yli taloudellisen sektorirajojen Tutkimus Tutkimustarpeiden ja –tiedon välittäminen Kunta- ja yritysyhteistyö Tutkimusten ohjaaminen Järjestöstrategiat Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

22. Valtakunnallinen: Kansalaisareena ry Verkostotyö, tiedottaminen, kehittäminen, vaikuttaminen, koulutus, rekrytointi, tulevaisuus, tutkimus, neuvonta • Kemi/Tornio: • Keskus + verkostotyö • Tiedottaminen + vaikuttaminen • Koulutus • Tulevaisuus • Vapaaehtoisten ja ammattilaisten neuvonta • Rekrytointi ja tutkimus • Kainuu: • Keskus + verkostotyö • Tiedottaminen + vaikuttaminen • Koulutus • Tulevaisuus • Tutkimus • Oulu: • Keskus + verkostotyö • Tiedottaminen + vaikuttaminen • Koulutus • Rekrytointi • Tulevaisuus • Tutkimus • Vapaaehtoisten neuvonta • Ammattilaisten neuvonta Jyväskylä/verkosto, vaikuttaminen Tampere/verkosto Vapaaehtoisen toiminnan resurssi-keskukset Suomessa 2010 Helsinki • Espoo: • Keskus + verkostotyö • Tiedottaminen + vaikuttaminen • Koulutus • Tulevaisuus • Vapaaehtoisten neuvonta • Rekrytointipalvelu • Ammattilaisten neuvonta Turku/verkosto

23. Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 1-6 Laatualueet 1-6 Välitystoiminta Markkinointi Hyvien käytäntöjen kehittäminen Uusien vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien/paikkojen kehittäminen Vaikuttamistoiminta Vapaaehtoistoiminnan strategian kehittäminen

24. Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 1/6 1. Välitystoiminta Päämäärä: Sekä yksityiset henkilöt että vapaaehtoisten kanssa toimivat organisaatiot ovat tietoisia siitä, että VK on paras paikka vapaaehtoisten ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien/paikkojen löytämiseen. Esitteet, www-sivut, yhteystiedot Sisäinen ohjeistus vapaaehtoistyöntekijöitä ja -paikkoja etsivien kyselyihin vastaamiseen ja tehtävien räätälöintiin Säännöllinen raportti välitystoiminnan onnistumisesta sekä vapaaehtoisen että sijoitusorganisaation näkökulmista

25. Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 2/6 2. Markkinointi Päämäärä: Sekä yksilöt (mukaan lukien syrjäytyvät ja vaikeasti tavoitettavat ryhmät) että organisaatiot kaikilta sektoreilta ovat tietoisia vapaaehtoistoiminnan arvosta ja hyödyistä, monipuolisista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävästä roolista. Tapahtumat, kampanjat Markkinointisuunnitelma kohderyhmineen ja toimenpiteineen Markkinointimateriaali Arviointi ja raportti markkinoinnin onnistumisesta

26. Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 3/6 3. Hyvien käytäntöjen kehittäminen Päämäärä: Vapaaehtoismyönteinen ilmapiiri = Vapaaehtoisten kanssa työskentelevät (koordinaattorit, ohjaajat) suhtautuvat johdonmukaisesti kaikilla VK:n toimialoilla positiivisesti vapaaehtoisten rekrytointiin, pitämiseen/pysyvyyteen ja kehittämiseen Laadukkaan vapaaehtoistoiminnan koulutusta verkoston organisaatiolle Koulutustarveselvitys Koulutusmenetelmät ja -materiaalit Arviointi ja raportti koulutusten onnistumisesta ja osaamistarpeisiin vastaamisesta

27. Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 4/6 4. Uusien vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien/paikkojen kehittäminen Päämäärä: VK edistää laadukkaiden vapaaehtoispaikkojen lisääntymistä ja moninaistumista kaikilla sektoreilla. Yhteistyö vapaaehtoisten kanssa toimivien organisaatioiden kanssa Paikallisen tilanteen analysointi a) olemassa olevat vapaaehtoistehtävät ja vapaaehtoisryhmät b) mahdolliset tehtävien tai ryhmien katvealueet Vapaaehtoistehtäviä sekä julkiselta, III- että yksityiseltä sektorilta Arviointi ja raportti vapaaehtoisten moninaistumisesta ja vapaaehtoisten määrän lisääntymisestä

28. Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 5/6 5. Vaikuttamistoiminta Päämäärä: VK:n poliittinen vaikuttaminen ja kampanjointityö varmistavat, että vapaaehtoistoiminta on vahvasti päätösten tekijöiden paikallisella asialistalla. Tietoisuus paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen hallinnon ehdotuksista ja politiikasta, joilla voi olla vaikutusta vapaaehtoistoimintaan = kampanjoinnin kohteeksi Johdonmukainen avainpäättäjiin ja mediaan kohdistuva vaikuttamistyö VK on tunnettu vapaaehtoistoiminnan asiantuntija yleisessä vapaaehtoistoiminaan liittyvässä keskustelussa. Arviointi ja raportti vaikuttamistoiminnassa onnistumisesta

29. Laadun kehittäminen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksissa (VK) 6/6 6. Vapaaehtoistoiminnan strategian kehittäminen Päämäärä: VK:n hyvien käytäntöjen ja kehittämisen asiantuntemus ohjaa paikallisia verkostoja ja päätöksentekijöitä vapaaehtoismyönteisen ympäristön kehittämiseen. Tulevaisuuteen suuntautuva jatkuva kehittäminen = lyhyen, keskipitkän että pitkän tähtäimen suunnitelmat vapaaehtoistoiminnan kehittymiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi Ajankohtaisten ja tulevaisuuden kannalta merkityksellisten asioiden esiin nostaminen Kumppanuudet ja yhteistyöhön sitoutuminen Strateginen suunnitelma, jossa tavoitteet a) määriteltyjä b) saavutettavia c) merkityksellisiä d) aikataulutettuja

30. Vapaaehtoistoiminta 2010Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 6Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin jokseenkin samaa mieltä eri mieltä VET Ei-VET VET Ei-VET 6. Kattava Internet- pohjainen 37 % 31 % 38 % 41 % vapaaehtoistyön hakukone, josta löytäisin itselleni sopivaa vapaaehtoistoimintaa, olisi minulle tarpeellinen

31. Vapaaehtoistoiminta 2010Mielipiteitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä 5Alustavia lukuja julkaisemattomasta tutkimuksesta (KA ja TT 2010) Väittämä Täysin tai Täysin tai jokseenkin jokseenkin samaa mieltä eri mieltä VET Ei-VET VET Ei-VET 5. Mikäli työnantajani/ oppilaitokseni antaisi kokeilla vapaaehtois- 50 % 43 % 23 % 30 % työtä työ/kouluaikana, kokeilisin sitä

32. Tekes esiselvitys: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

33. Tekes esiselvitys: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat • LISÄARVO TYÖYHTEISÖILLE • Kontaktit lähiyhteisöön • Yrityksen imago • Lisäarvoa henkilöstöpolitiikkaan • Asiakasuskollisuus • Työntekijöiden sitoutuminen • Rekrytointivaltti • Henkilöstön kehittyminen • Poissaolojen väheneminen • Motivaatio • Tiimitaidot Positiivinen julkisuus Henkilöstön taitojen kehittyminen Yleinen tietoisuus Valistustyö Arvokas panos Tietoisuuden lisääntyminen Lähiyhteisöön Vapaaehtoisten rekrytointi Uudet jäsenet Lisärahoitus Koulutus Projektiosaaminen Verkostot Yhteiskunnallinen tiedostaminen Sosiaalinen inkluusio Yhteisöllinen osallisuus Osallistuminen Tarpeellisuuden ja merkitykselli- syyden kokemus LISÄARVO VAPAAEHTOIS- YHTEISÖILLE Tunne mahdollisuudesta Vaikuttaa. Työtyytyväisyys Terveys ja hyvinvointi Henkilökohtaiset saavutukset ja onnistuminen Mahdollisuus auttaa LISÄARVO VAPAAEHTOISILLE

34. Työpiste ja matkustaminen Koulutus Vakuutukset Luottamuksellisuus Oikeudet ja velvollisuudet Tiedottaminen, markkinointi, rekrytointi ja promootio Vapaaehtoisten kiittäminen ja muistaminen Verkostotyön johtaminen ja hyvä yhteistyö Seuranta ja arviointi Laatua vapaaehtoisyhteisöjen työyhteisöohjelmiin ja työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmiin Vastuuhenkilö, työryhmä ja aikataulutus Nykytilanteeseen tutustuminen Tukea asialle – koko organisaatiolta Yhdessä työntekijöiden kanssa Tarpeiden ja päämäärien määritteleminen Ohjelmamalli Kumppanuuden muodostaminen Resurssien kohdentaminen Oikeat työt oikeille vapaaehtoisille

35. Deloitte • Impact Day - Kerran vuodessa deloittelaiset ympäri maailman irrottavat päivän työn auttaakseen ympäröivää yhteisöään. Vuoden 2009 Impact Day toteutettiin Suomessa yhteistyössä Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa. Päivän aikana deloittelaiset siistivät ja kunnostivat HUS:n neljän nuorisopsykiatrisen toimipaikan piha-alueita. • Leiras • Leiras on halunnut toimia vanhusten yksinäisyyden vähentämiseksi. ½ pv kk jokaisella Leiraksen työntekijällä on mahdollisuus tehdä työaikana vapaaehtoistyötä vanhusten palvelukeskuksessa, esim. Helsingissä Kustaankartanossa. Leiraslaiset ulkoiluttavat vanhuksia ja ovat mukana erilaisissa tapahtumissa auttamassa. • Nokia • Nokia Helping Hands – nokialaiset voivat käyttää 1-2 pv/v vapaaehtoistyöhön joko tiimeinä tai yksinään. • Sisäasiainministeriö • Työnantaja mahdollistaa henkilöstön osallistumisen 1 pv/ v vapaaehtoistyöhön itse valitussa yleishyödyllisessä yhteisössä. • Accenture • ”Me etsimme ja järjestämme yhdessä Punaisen Ristin kanssa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, jotka voisivat sopia työntekijöillemme. Ilmoitamme hankkeista sähköisellä ilmoitustaululla ja uutiskirjeessä. Meillä on lähes 1200 työntekijää ja heistä yli 300 on ilmoittanut olevansa kiinnostunut yhteiskuntavastuutoiminnasta. ” Laura Heikkurinen, johtava konsultti Accenture Esimerkkejä työyhteisöjen vapaaehtoistoiminnasta Suomessa

36. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa Laatualueet: Suunnittelu (tiedetään miksi, mitä ja miten tehdään) Hallinto (varmistetaan organisaation tehokkuus ja toiminta) Johtaminen (innostetaan ihmisiä ja edistetään laatua Käyttäjälähtöinen palvelu (edunsaajat organisaation keskiöön) Ihmisten johtaminen (oikeat henkilöt keskinäiseen yhteistyöhön) Oppiminen ja kehittäminen (kehittyminen) Rahan hallinta (ansainta, hallinta ja oikeaoppinen käyttäminen) Resurssien hallinta (tehokas työskentely ja jatkuvuus) Tiedottaminen ja asioiden edistämistyö (profiilin nostaminen ja viestinnässä onnistuminen) Yhteistyö (tuloksia parantava verkottuminen) Seuranta ja arviointi (kuinka hyvin toimintaan) Tulokset (toiminnan parantaminen ja muutoksen aikaansaaminen)

37. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 1/121. Suunnittelu:Tiedetään miksi, mitä ja miten tehdään Päämäärä: Organisaation missio, arvot ja päämäärät on määritelty selkeästi. Suunnitelmat pohjautuvat edunsaajien ja sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin, ja niissä otetaan huomioon tarvittavat resurssit. Lyhyen tähtäimen ja keskipitkän aikavälin painopisteet ovat selkeitä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Taso 1: Organisaatiolla on selkeä perustarkoitus ja suunnitelmat siitä, mitä se aikoo saavuttaa vuoden aikana. Taso 2: Organisaatio kehittää keskipitkän aikavälin strategian. Avainsidosryhmät ovat mukana suunnitteluprosessissa. Suunnitelmia seurataan, arvioidaan ja uudelleen suunnataan säännöllisesti. Taso 3: Organisaatio noudattaa systemaattista suunnittelu- ja arviointisykliä. Kaikki henkilöt ja muut resurssit on systemaattisesti suunnattu yhteisesti jaetun pitkän tähtäimen suunnitelman saavuttamiseen.

38. Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu:Tiedetään miksi, mitä ja miten tehdään Päämäärä: Vapaaehtoistoiminnan missio, arvot ja päämäärät eli merkitys organisaatiossa on määritelty selkeästi. Suunnitelmissa otetaan huomioon vapaaehtoisten tarpeet ja odotukset sekä tarvittavat resurssit. Lyhyen tähtäimen ja keskipitkän aikavälin painopisteet ovat selkeitä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

39. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 2/122. Hallinto: Varmistetaan organisaation tehokkuus ja sujuva toiminta Päämäärä: Hallitus/johtokunta varmistaa, että organisaatiota johdetaan tehokkaasti ja luotettavasti. Se osoittaa vastuullisuutta sidosryhmille, ja sillä on taitoa ja tarvittava tieto organisaation mission saavuttamiseksi ja arvojen toteutumiseksi. Taso 1: Hallitus/johtokunta vastaa kaikista lakiin perustuvista ja säännöllisistä vastuista ja raportoi asianmukaisesti sidosryhmille. Hallituksen/johtokunnan jäsenet ymmärtävät roolinsa ja toimiensa yhtenäisyyden. Taso 2: Hallitus/johtokunta vastaa strategiasta, varmistaa tehokkaan johtamisen ja arvioi organisaation toimintaa. Taso 3: Hallitus/johtokunta on visionäärinen ja tuottaa näkemyksellistä ja tehokasta johtamista, on tekemisissä henkilökunnan ja sidosryhmien kanssa kyvykkään organisaation kehittymiseksi ja työskentelee aktiivisesti edistääkseen organisaation tavoitteiden saavuttamista.

40. Vapaaehtoistoiminnan hallinto: Varmistetaan vapaaehtoistoiminnan sujuvuus Päämäärä: Hallitus/johtokunta varmistaa, että vapaaehtoistoimintaa johdetaan tehokkaasti ja luotettavasti sillä on taitoa ja tarvittava tieto organisaation vapaaehtoistoiminnan mission saavuttamiseksi ja arvojen toteutumiseksi

41. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 3/123. Johtaminen: Innostetaan ihmisiä ja edistetään laatua Päämäärä: Johto viestii organisaation visiota, innostaa ja motivoi ihmisiä ja parantaa organisaation profiilia. Johto kehittää asianmukaiset toimintamallit, jotka tuottavat riittävän sisäisen tuen ja tiedon hallitukselle/johtokunnalle. Tehokas viestintä, tiimityö sekä henkilökohtaisten voimavarojen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen rohkaisee innovatiivisuuteen. Taso 1: Organisaation hyvä johtaminen edistää tehokasta sisäistä viestintää ja sitoutumista organisaation päämääriin. Johto toimeenpanee tehtävät lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi ja valvoo organisaation edistymistä, kehittämistä ja laatua. Taso 2: Organisaatiossa työskentelevät henkilöt ovat motivoituneita ja tekevät hyvää tiimityötä. He ovat mukana vahvistamassa organisaatiota ja vastaamassa ulkopuolisiin odotuksiin. Organisaatiossa noudatetaan toimintaperiaatteita ja –ohjeita, jotka vahvistavat hyviä käytäntöjä. Taso 3: Organisaatio kehittää johtamista (leadership) kaikilla tasoilla. Johtajat innostavat ihmisiä niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Organisaatio käyttää vaihtelevia näkökulmia luovasti. Johtajat johtavat ja mahdollistavat organisaation oppimista, pitkän tähtäimen kehittymistä ja jatkuvaa parantamista.

42. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen: Innostetaan vapaaehtoisia ja edistetään laatua Päämäärä: Johto viestii vapaaehtoistoiminnan visiota sekä innostaa ja motivoi vapaaehtoisia. Johto kehittää asianmukaiset vapaaehtoistoiminnan toiminta- ja koordinointimallit, jotka varmistavat riittävän tuen vapaaehtoisille ja tarvittavan tiedon hallitukselle/johtokunnalle. Tehokas viestintä, tiimityö sekä vapaaehtoisten henkilökohtaisten voimavarojen hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen rohkaisee vapaaehtoisia innovatiivisuuteen.

43. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 4/124. Käyttäjälähtöinen palvelu:Edunsaajat organisaation keskiöön Päämäärä: Organisaatio tunnistaa ja arvostaa edunsaajiaan ja ylläpitää hyvää yhteyttä heidän kanssaan. Edunsaajat ovat keskeisiä niin palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, tuotannossa kuin arvioinnissakin. Organisaatio keskittyy tuottamaan edunsaajille lisäarvoa ja tuo esille heidän merkitystään. Taso 1: Organisaatio tietää, keitä sen edunsaajat ovat, välttää epäoikeudenmukaista syrjintää ja rakentaa palveluistaan saavutettavia. Edunsaajilta kerätään ja kirjataan tietoa, ja organisaatio vastaa asianmukaisesti edunsaajien palautteeseen. Taso 2: Organisaatio työskentelee systemaattisesti osallistaakseen edunsaajansa, ja varmistaa, että se tavoittaa myös marginaaliset ja syrjäytyvät ryhmät. Edunsaajien palautteesta syntyvä informaatio käytetään systemaattisesti palvelutuotannon kehittämiseksi. Taso 3: Organisaatiolla on strateginen linjaus ottaa edunsaajat mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Tuloksia parannetaan tutkimusta ja arviointia hyödyntäen.

44. Vapaaehtoislähtöinen palvelu:Vapaaehtoiset organisaation keskiöön Päämäärä: Organisaatio tunnistaa ja arvostaa vapaaehtoisiaan ja ylläpitää hyvää yhteyttä heidän kanssaan. Organisaatio kehittää tehtäviä vapaaehtoislähtöisesti ja tuo esille vapaaehtoisten merkitystä. Vapaaehtoiset ovat mukana niin vapaaehtoistoiminnan kuin muidenkin palvelujen ja toimintojen suunnittelussa, tuotannossa ja arvioinnissa.

45. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 5/125. Ihmisten johtaminen:Henkilöstöhallinto Päämäärä: Organisaatio rekrytoi sopivia ihmisiä ja tukee heitä organisaation perustehtävän toteutumiseksi. Henkilöstöllä ja vapaaehtoisilla on asianmukaiset taidot, tietämys ja kokemus. He tietävät kenelle ovat vastuussa ja ymmärtävät oman roolinsa. Organisaatio arvostaa panosta, jonka he antavat organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. Taso 1: Henkilöstöön liittyvät lakisääteiset velvollisuudet hoidetaan. Henkilöstölle ja vapaaehtoisille jaetaan tietoa, jotta he saavat tukea ja ymmärtävät oman roolinsa. Taso 2: Henkilöstön ja vapaaehtoisten ohjaamiseen on olemassa toimintaohjeet ja sovitut toimenpiteet. Ihmiset tekevät tiimityötä ja toimintaa johdetaan hyvin. Tehokasta tiedottamista edistetään. Taso 3: Henkilöstöresursseja suunnitellaan etukäteen. Henkilöstöpolitiikkaa, etuja ja toimenpiteitä arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstön ja vapaaehtoisten panosta arvostetaan.

46. Vapaaehtoisten johtaminen: Päämäärä: Vapaaehtoisten rekrytointi on strategian mukaista ja suunnitelmallista. Organisaatio luo aktiivisesti erilaisille vapaaehtoisille sopivia tehtäviä. Organisaatio rekrytoi tehtäviin sopivia vapaaehtoisia ja tukee heitä tehtävässä onnistumiseksi. Vapaaehtoisilla on asianmukaiset taidot, tietämys ja kokemus. Vapaaehtoiset tietävät kenelle ovat vastuussa ja ymmärtävät oman roolinsa. Organisaatio arvostaa panosta, jonka vapaaehtoiset antavat organisaation tavoitteiden saavuttamiseen.

47. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 6/126. Oppiminen ja kehittäminen: Kehittyminen Päämäärä: Koulutus ja muut oppimismahdollisuudet nähdään olennaisena osana yksilöiden ja organisaation kehittymistä. Organisaatio oppii omasta ja muiden kokemuksesta ja käyttää oppimaansa jatkuvaan parantamiseen. Oppimista ja kehittämistä resursoidaan ja seurataan ja siihen rohkaistaan. Taso 1: Henkilöstö, vapaaehtoiset ja hallituksen/johtokunnan jäsenet ovat tietoisia oppimisen mahdollisuuksista ja hyödyntävät niitä. Laadun itsearvointijohtaa suunnitelmallisiin parannuksiin. Taso 2: Oppiminen ja kehittäminen on suunnitelmallista ja perustuu ihmisten ja organisaatioin tarpeisiin. Laadun arviointi tukee organisaation oppimista. Taso 3: Oppimisen ja jatkuvan kehittämisen kulttuuri on vahva ja oppimista jaetaan muiden organisaatioiden kanssa.

48. Vapaaehtoistoiminnassa oppiminen ja kehittyminen Päämäärä: Koulutus ja muut oppimismahdollisuudet nähdään olennaisena osana vapaaehtoisten ja organisaation kehittymistä. Organisaatio oppii omasta ja vapaaehtoisten kokemuksesta ja käyttää oppimaansa jatkuvaan parantamiseen. Organisaatio huolehtii vapaaehtoisten riittävästä kouluttamisesta. Vapaaehtoisten oppimista ja kehittämistä resursoidaan ja seurataan ja siihen rohkaistaan.

49. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 7/127. Rahan hallinta: Ansainta, hallinta ja oikeaoppinen käyttäminen Päämäärä: Organisaatio hankkii riittävästi tuloja suunniteltuja toimintoja varten sekä toimintakykyisyyttä ja jatkuvuutta turvaamaan. Se hallinnoi rahansa tehokkaasti ja harkiten sekä pitää kirjanpitoa. Sen talouskuri on tiukkaa ja se toimii lakien ja kirjanpidon hyvien käytäntöjen mukaisesti. Taso 1: Organisaatio huolehtii kaikista lakisääteisistä rahaan liittyvistä vastuista ja käyttää rahaa niihin tarkoituksiin, joihin sitä on myönnetty. Taloushallinnon perustoiminnot ovat kunnossa. Taso 2: Tulot ja menot ovat suunniteltuja ja organisaation perustehtävään ja arvoihin liittyviä. Taloudellinen varmuus vahvistuu, kun talousseuranta on huolellista ja tulon lähteet monipuolisia. Taso 3: Organisaatio ennustaa talouttaan tarkasti. Se suunnittelee tulojen lisääntymistä, investointeja ja rahojen käyttökohteita tehokkaasti pitkällä tähtäimellä.

50. Laadun kehittäminen pienissä organisaatioissa, laatualue 8/128. Resurssien hallinta:Tehokas työskentely ja jatkuvuus Päämäärä: Resursseja hallitaan siten, että varmistetaan riittävä tuki suunnitelluille toiminnoille. Resursseja käytetään turvallisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Organisaatio toteuttaa eettisen ja kestävän kehityksen työkäytäntöjä ja hallinnoi resursseja siten, että negatiiviset vaikutukset ympäristöön minimoituvat. Taso 1: Organisaatiolla on riittävät resurssit suunniteltujen toimintojen tehokkaaseen toteuttamiseen sekä turvallisuus- ja saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen. Ympäristön suojelua toteutetaan ainakin jonkin verran. Taso 2: Resurssit suunnitellaan toiminnan ja palvelujen mukaan ja käytetään vaikuttavasti. Organisaatio toimii rajoittaakseen kaikki toiminnastaan johtuvat negatiiviset ympäristövaikutukset. Taso 3: Resurssien ja varallisuuden käyttö tukee organisaation toimintapolitiikkaa ja strategiaa. Organisaatiolla on yhtenäinen lähestymistapa kestävän (sekä kestävän organisaation että kestävän ympäristön) kehittämisen edellyttämien vaatimusten täyttämiseen.