Työttömyysturvan rakenne

1. Työttömyysturvan rakenne Työttömyyden tyyppi Työttömyysetuus Maksaja Taso Ansiopäiväraha Kassa Ansio-sidonnainen*** Kuuluu työttömyyskassaan* Täyttää työssäoloehdon Ei kuulu työttömyyskassaan* Peruspäiväraha 25,63 €/päivä KELA Ei täytä työssäoloehtoa TAI päivärahakausi päättynyt Työmarkkinatuki** Valtio takaa perusturvan (työmarkkinatuki tai peruspäiväraha) kaikille. Perusturvaetuudet maksetaan Kelasta, ja ne rahoitetaan verovaroin. Ansiopäivärahaa maksetaan niille, jotka kuuluvat työttömyyskassaan*. Ansiopäivärahassa on kyse vapaaehtoisesta, peruspäivärahan tason ylittävän tulo-osuuden vakuuttamisesta työttömyyskassassa. Kyseinen tulo-osuus korvataan ansiopäivärahan ansio-osana. * Työttömyyskassoja yhteensä 36 kpl ** Tarveharkintainen *** Keskimääräinen ansiopäiväraha on n. 1070 €/kk (brutto)

2. Työttömyysturvan rahoituksen nykytila • Valtio rahoittaa • Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan 25,63 €/päivä* • Ansiosidonnaisen päivärahan perusosan, kaikissa ansiopäivärahoissa 25,63 €/päivä** • Ansio-osa rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla*** Ansiosidonnainen päiväraha eri palkkatasoilla rahoituslähteittäin eriteltynä (2009), euroa Erittäin pienituloinen Pienituloinen Keskituloinen Suurituloinen Ansio-osa Perusosa * Lisäksi työttömyyskassoihin järjestäytymättömien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut käytetään näiden rahoitukseen **Lukuun ottamatta lomautuksen aikana maksettuja korvauksia, lapsikorotuksia ja ns. lisäpäiviä *** Palkansaajien osuudesta n. 1/3 koostuu työttömyyskassan jäsenmaksusta ja 2/3 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta

3. Rahoituskytköksessä on kyse työttömien yhdenvertaisesta kohtelusta • Kytkös = valtio rahoittaa kaikkia työttömyysetuuksia euromääräisesti yhtä paljon. Kun vähimmäisturvaa korotetaan, myös ansioturva nousee. Nykymallissa valtio tukee kaikkia työttömiä euromääräisesti yhtä paljon Vähimmäisturvan korotus ilman ansioturvan korotusta Nykytila Rahoittaja Palkansaajat Palkansaajat Työnantajat Työnantajat Pelkän peruspäivärahan korotuksessa on kyse kassoihin järjestäytymättömien työttömien tukemisesta kassoihin järjestäytyneiden kustannuksella Valtio Valtio Peruspäivä- raha Ansiopäivä- raha Ansiopäivä- raha Peruspäivä- raha Nykytilanteessa ansioturva on perusturvaa korkeampaa ja valtio rahoittaa kaikkia työttömyysetuuksia euromääräisesti saman verran Jos vähimmäisturvaa korotettaisiin ilman, että ansioturva nousee, valtio tukisi työttömyyskassaan kuulumattomia työntekijöitä enemmän kuin kassoista vakuutuksen ottaneita. Valtiovalta rankaisisi itsensä vapaaehtoisesti vakuuttaneita ihmisiä.

4. Pelkkä vähimmäisturvan korotus johtaa palkansaajien yhteiskunnallisen aseman heikentymiseen • Pelkän vähimmäisturvan korottaminen ilman vaikutusta ansioturvaan tarkoittaisi, että valtio tukisi ansioturvaa saavia työttömiä vähemmän kuin perusturvaa saavia työttömiä Esimerkki: Pienipalkkaisen (palkka 1500 €/kk) palvelualalla työskentelevän työttömyysetuudet Nykytila Kytköksen purkaminen €/kk Vakuutusmaksuilla ja kassan jäsenmaksuilla rahoitettava osa 397 Valtion rahoitusosuus 551 551 Kytköksen purkamisen jälkeen ansioturvan ja vähimmäisturvan välinen ero pienenisi entisestään, ja kassojen jäsenmaksuja pitäisi nostaa. Eniten kärsisivät pienipalkkaiset työntekijät, koska heidän neuvotteluvoimansa heikkenisi.

5. Ansio- ja vähimmäisturvan yhteys ei estä työttömyysturvan parantamista • Nykyisellä rahoitusmallilla työttömien perusturvan korotus 100 €/kk maksaa nettona n. 140 miljoonaa*, josta ansioturvan osuus vajaa puolet • Perusturvan korotus 50 €/kk maksaa nykyisellä rahoitusmallilla nettona n. 75 miljoonaa, josta ansioturvan osuus vajaa puolet Kustannus, milj. euroa vuodessa Kustannusargumentti pelkän vähimmäisturvan parantamisen taustalla on virheellinen. Työttömyysturvan merkittävän parannuksen kustannukset olisivat pienet suhteessa työttömyysturvan kokonaismenoihin, ja esim. tehtyihin veronalennuksiin. SAK:n tavoitteena Sata-komiteassa on työmarkkinatuen ja asumistuen parantaminen * Laskelma tehty vuoden 2006 työttömyyden tasolla. 100 euron korotus lisäisi työttömyysturvakustannuksia n. 275 milj. euroa, ja samalla toimeentulotukimenot vähenisivät n. 40 milj. ja asumistukimenot 25 milj. Verotulot kasvaisivat n. 70 milj., joten nettokustannus olisi 140 milj.

6. Liite: työttömyysturvan taso Suomessa

7. Ansiopäivärahan määräytyminen • Ansiopäiväraha koostuu perusosasta ja ansio-osasta • Perusosa on kaikille 25,63 €/päivä • Ansio-osa korvaa perusosan ylittävän osuuden palkasta. Ansio-osa on 45 % perusosan ylittävästä palkasta 2 307 euroon asti, ja 20 % sen ylittävästä palkan osasta Ansiopäivärahan korvausaste, prosenttia palkasta Päivärahan määrä, €/kk Päivärahan perusteena oleva palkka, €/kk Päivärahan perusteena oleva palkka, €/kk Mitä pienempi palkka, sitä suurempi päiväraha suhteessa palkkaan

8. Suomen ansioturvan taso on alhainen verrattuna muihin samantyyppisen sosiaaliturvan maihin SAK/EVO/JR Erityisesti palkkatasoilla 1500 – 3500 €/kk Suomen korvaustaso on alhainen * Vertailussa mukana ansiosidonnaisen työttömyysturvan etuussäännön mukaan lasketut korvausasteet. Mahdolliset lapsikorotukset tai muut sosiaalietuudet eivät ole vertailussa mukana Lähteet: Arbejdsdirektoratet (Tanska), Näringsdepartementet (Ruotsi), Norsk Arbeids- og velferdsetaten, NAV (Norja), Uitvoeringsinstituut werknemersverzekeringen, UWV (Alankomaat) /JR

9. Kun työttömän saamat muut etuudet otetaan huomioon, ero ansioturvan ja vähimmäisturvan välillä ei ole suuri Työttömyyttä edeltänyt palkkataso* 1200 €/kk 1600 €/kk 2000 €/kk 2400 €/kk Toimeentulotuki Etuuden määrä, €/kk Asumistuki Työttömyysturva, netto Ansio- turva Vähimmäis- turva Ansio- turva Vähimmäis- turva Ansio- turva Vähimmäis- turva Ansio- turva Vähimmäis- turva Vähimmäisturvan korottaminen ansioturvan kustannuksella tekisi niiden välisen eron käytännössä mitättömäksi alle 2000 euron palkoilla, kun myös asumistuki ja toimeentulotuki otetaan huomioon * Esimerkkitapauksena helsinkiläinen yksinasuva