1 / 24

Tervetuloa verkostopäiville Turkuun 15-16.4.2010

Sosiaalialan AMK -verkosto. Tervetuloa verkostopäiville Turkuun 15-16.4.2010. 15.4.2010 Sosiaalialan oma päivä . 9.30-9.45 Tervetuloa Turun verkostopäiville, koulutusjohtaja Marjut Putkinen 9.45-10.15 Verkoston ja koulutusohjelmaprojektin kuulumiset, amk -verkoston pj. Meeri Rusi

danton
Télécharger la présentation

Tervetuloa verkostopäiville Turkuun 15-16.4.2010

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Sosiaalialan AMK -verkosto Tervetuloa verkostopäiville Turkuun 15-16.4.2010

  2. 15.4.2010 Sosiaalialan oma päivä • 9.30-9.45 Tervetuloa Turun verkostopäiville, koulutusjohtaja Marjut Putkinen • 9.45-10.15 Verkoston ja koulutusohjelmaprojektin kuulumiset, amk -verkoston pj. Meeri Rusi • 10.15- 11.45 Profiilityöskentelyn esittely ja siihen liittyvä keskustelu • Uusi kompetenssiesitys Sosionomi (AMK) - tutkinnossa, yleiskeskustelu ja hyväksyminen, Tuula Rouhiainen-Valo. • Ylemmän (AMK) –tutkinnon kompetenssit, Päivi Kaljonen. • Kommenttipuheenvuoro: Turun yliopisto, Leo Nyqwist. • Kansainvälisen vertailun alustavat tulokset ja keskustelu, Ulla Maija Koivula ja Riitta DalMaso. • Tulevaisuuden työ- ja koulutusmarkkinoiden ennakointi, Voitto Kuosmanen. • 11.45- 12.45 Ruokailu (omakustanteinen).

  3. 12.45-13.30 Tutkintojen kansallisen viitekehyksen haasteet koulutukselle ja arvioinnille. • Ammattikorkeakoulun perustutkinnot, Jari Helminen DIAK. • Ylemmät AMK- tutkinnot, Kari Salonen Turun AMK. 13.30-14.00 Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston yhteinen kokous. • Päätetään työvaliokunnan ja työryhmien uudet kokoonpanot. Meeri Rusi 14.00-14.30 Kahvi 14.30–16.00 Työryhmien työskentely: • Varhaiskasvatus, Juha Säkkinen. • Vanhustyö, Työryhmän työn käynnistäminen, Anne Merta. • Lastensuojelu, Tuula Saarnio. • Ylempi (AMK), Ylemmän AMK -tutkinnon profiili ja muut ajankohtaiset asiat, Päivi Kaljonen. • Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyömahdollisuuksista, Jari Helminen. • Vammaistyö, Pirjo Ylikauma • Vieraskielisen opetuksen ryhmä, Mai Salmenkangas • Muut ryhmät tarpeen mukaan 16.00.-16.30 Ryhmien kuulumiset ja yhteiskeskustelu.

  4. Majoittuminen ja tauko Kokoontuminen Ravintola Teinissä 17.30-18.30 (mahtuu yhteen tilaan 20 henkilöä ja pöytiin lisää ) tai muussa sopivassa tilassa. • Tutkimus- ja kehittämistyöryhmän kokoontuminen: Uuden hankkeen tulevaisuuden hahmotelma, Teemu Rantanen. • Uusi työvaliokunta, Jari Helminen. • Muut ryhmät Päivän aikana jaossa Sosionomi AMK -osaaminen alan työkentillä –hankkeen 3. julkaisu. Esillä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan kirjallisuutta. Iltaohjelma kello 19.00 alkaen Novian tiloissa Nunnankatu 4 Huomisen päivän ohjelma alkaa kello 9.00

  5. Sosiaalialan AMK -verkosto Verkoston kuulumisia koulutusohjelmaprojektin kuulumisia

  6. Sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritettu Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinto on duaalimallin mukainen laaja-alainen ylempi ammattikorkeakoulututkinto • Ylemmän AMK -tutkinnon kehittämistavoitteet liittyvät yhteiskunnasta, työelämästä ja sosiaalisista ongelmista nouseviin tarpeisiin sekä NQF tasokuvauksiin, jossa määritellään 6 -tason tutkintojen (mm. sosionomi (AMK) ja yliopiston kanditutkinnot) ja 7 -tason tutkintojen (mm. sosionomi (ylempi AMK) ja yliopiston maisteritutkinto) tasot ja osaamisen vaatimukset. • Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet hyvin. Heillä on kuitenkin ongelmia sijoittua kunnallisen sosiaalihuollon alueelle, koska pätevyydet on määritelty niin että sosiaalityön pätevyys määrittää muita pätevyyksiä. Käytännön työelämässä sosiaalityön tehtävien hoitajista on huutava pula, yliopistosta valmistuneet sosiaalityöntekijät eivät hae ko. tehtäviä ja työntekijöiden vaihtuvuus on hyvin suurta. Vahvuuksia: vahva työelämän tuntemus sekä kehittämistyön ja siihen liittyvän tutkimuksen osaaminen, johtamisosaaminen ja sosiaalialan vaativan asiakastyön osaaminen. • Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneiden työelämäpaikan ja vastaavan pätevyyden määrittelyssä ei ole vielä työryhmän keskusteluissa tehty uutta avausta. On pitäydytty vanhassa ja päädytty jo olemassa olevaan pätevyyslainsäädäntöön. Erityistyöntekijöitä koskeva pykälä 9§ ei tuo ratkaisua Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneille eikä tuota kaikkea sitä hyötyä sosiaalialalle, minkä uusi koulutusresurssi muuten mahdollistaisi. Palaveri STM.ssä vielä 5.5.2010.

  7. Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneilla on jo pätevyys toimia: • Tehtävissä joissa pätevyysvaatimuksena on soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen (esim. KELA:n, kriminaalihuollon ja työvoimahallinnon tehtäviä). • Sosiaalihuollon johtamistehtävissä joissa vaatimus on ylempi korkeakoulututkinto. Kunnallisen sosiaalihuollon johtamistehtävissä on kuitenkin suuri joukko tehtäviä määritelty sosiaalityön johtamiseksi niin että Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittanut ei ole pätevä. • Erityisosaamisen määrittelyn lähtökohdat korkeakoulutuksen kehittämisessä ja koulutuspolitiikassa eivät voi olla epäloogisessa suhteessa sosiaalihuollon pätevyyslainsäädännön kanssa. • Erityisosaaminen on tutkinnon jälkeen hankittua osaamista, jota tuottaa työkokemus sekä täydennys- ja lisäkoulutus. Tätä väylää pitää kehittää sosionomi (AMK) -tutkinnon jälkeisiksi väyläksi, jossa erikoistumisopinnot tai oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ovat osaamisen varmistajia.

  8. Keskeiset kehittämistavoitteet jatkossa • Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon tunnetuksi tekeminen laaja-alaisena ylempänä korkeakoulututkintona, joka tuottaa johtamisen, kehittämisen ja vaativan sosiaalialan asiakastyön osaamista. Nämä ovat vahvuuksia joka työllistävät ja joita tarvitaan sosiaalialalla. • Sosiaalihuollon tehtävärakenteita ja kelpoisuuksien määrittelyä pitää kehittää niin että ne tukevat tulevia palvelurakenteiden muutoksia ja asiakaslähtöisyyden toteutumista. Kunnallisen sosiaalihuollon uudenlainen kokonaisuus on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laajempaa palvelukokonaisuutta, eikä sosiaalihuollon monikäsitteinen ammatillisuuden tulkinta vaativassa sosiaalihuollon asiakastyössä (sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalihuollon erityistyöntekijät) ole tässä viitekehyksessä kestävällä pohjalla. • Sosiaalityön käsitteen tarkennusta. Sosiaalityö on käytössä sekä yleiskäsitteenä että kelpoisuutena määrättyyn sosiaalityön tehtävään. On epäselvää miten tehtäviä kunnissa määritellään ja tämä voi vaikeuttaa Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneiden sijoittumista kunnallisen sosiaalihuollon alueelle. Tällä hetkellä jo Sosionomi (AMK) –tutkinnon suorittaneita on palkattu sosiaalityön virkoihin määräaikaisiksi sosiaalityöntekijöiksi ja Sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaneiden paikka kunnissa on hyvin epäselvä. Sosiaalityön kattaa (käsitteenä) toisaalta kaiken kunnallisen sosiaalihuollon, mutta sen sisällä on paljon erilaisia sosiaalialan tehtäviä, mm. sosiaalihuollon erityistehtävät. Sosiaalialan pätevyyksiä pitää tarkastella uudenlaisena kokonaisuutena, jossa sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneilla on selkeä paikka. • Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 29.4.2005/272 pitää avata ja Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon suorittaneille pitää antaa pätevyys sosiaalityön tehtäviin, sosiaali- ja terveysalan pääosin hallinnollisiin johtotehtäviin sekä sosiaalityön alueen johtotehtäviin.

  9. Strategian tavoitteet / verkoston toiminta • Tuetaan sosiaalialan koulutuksen ja työelämätahojen kansallisen tason yhteistyötä. • Pidetään yllä yhteistyösuhteita ja verkostoja edelleenkin vuosittaisilla tapaamisilla ja pyritään ennakoivaan työskentelytapaan yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa. • Tiivistetään yhteistyötä SOSNET -yliopistoverkoston kanssa. • Vaikutetaan ammattikorkeakoulujen alueellisiin tutkimus- ja kehittämisrakenteisiin, –resursseihin ja tukipalveluihin siten, että sosiaalialan koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta kiinnittyy niihin ja mahdollistaa opettajien pitkäjänteisen työskentelyn alueen kehittämisverkostoissa. • Vaikutetaan resurssien varaamiseen ja kohdentamiseen opettajille alueen myös muiden kuin sosiaali- ja terveysalan kehittämisverkostojen kanssa tehtävään työhön: verkostojen rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. • Vaikutetaan sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisresursseihin, jotta opettajat voivat tehdä tukimusta opettamisen ja kehittämistyön ohella. • Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä vahvistetaan. • Vaikutetaan siihen, että opettajilla on riittävästi resursseja mm. eettisten ja ammatti-identiteettiin liittyvien pohdintojen käymiseen yhdessä opiskelijoiden kanssa, henkilökohtaiseen tukeen, oppimisprosessien ohjaukseen ja palautteen antamiseen opiskelijoille. • Vaikutetaan opettajien mahdollisuuksiin tulla kuulluksi ja osallistua ammattikorkeakoulujen kehittämistyöhön. Verkoston kokoontumiset ja SoTeLiKa Keskusteltu Hankeyhteistyötä ohjausryhmissä AHOT -työ Ammattihenkilöiden foorumi STM

  10. Rakenteet ja opinnot • Eri ammattikorkeakoulujen tuottaman sosionomikoulutuksen vertailtavuudesta tulee usein toiveita ja kysymyksiä verkostolle. Siksi sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto näkee tärkeänä että ammattikorkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä • sosionomi (AMK) ja sosionomi (ylempi AMK) –tutkintojen kehittämisessä (mm. EQF, uuden kansainvälisyys-strategian toteuttaminen, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisasiat sekä tutkimus- ja kehittämistyön ja opiskelun yhteensovittaminen), • sosionomi (AMK) ja sosionomi (ylempi AMK) tutkintojen tuottaman pätevyyden määrittelyssä ja tehtävärakenteiden kehittämiseen vaikuttamisessa, • erityisosaamisen määrittelyssä ja auki kirjoittamisessa (suuntautumisopintojen tai eriytyvien opintojen profilointi asiakasryhmien, tehtäväalueiden tai sivuaine / pääaine –ajattelun mukaan) sekä • täydennyskoulutuksen kehittämisessä (mm. oppisopimusmallit). • Sosiaalialalle suuntaavan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhtenäisiä rakenteita kehitetään niin että opinnot suuntutuvat selkeästi sosiaalialan asiantuntijuuteen. Verkosto pitää tärkeänä että sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaneiden asemaa työelämässä selkeytetään, julkisten virkojen kelpoisuusvaatimuksia tarkennetaan ja sosionomi (ylempi AMK) tutkinto tunnistetaan ja tunnustetaan duaalimallin mukaisena ylempänä korkeakoulututkintona. • Ammatilliset tehtäväalueet avataan sekä sosionomi (AMK) että sosionomi (ylempi AMK) tutkinnossa. Samalla tarkastellaan myös rajapintoja. Tehty yhteistyötä Keskusteltu ja mallinnettu Yritetty vaikuttaa Keskusteltu ja mallinnettu Pitäisi tarttua Mallinnettu ja keskusteltu STM:n ja yliopisto-verkoston kanssa Tehty työtä, Pitää jatkaa

  11. T&K a) Hanketoiminnan edistäminen On tärkeää vahvistaa ammattikorkeakoulujen yhteistyötä T&K -hanketoiminnassa. Yhteistyön kautta myös yksittäisten ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutusohjelmien oma tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamistaso kehittyy. Käytännössä tämä yhteistyö tarkoittaa mm. yhteishankkeita. • Yhtenä yhteishankeideana on: Hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen ja siitä nousevat teemat/ Sosiaalinen osana hyvinvointia. Tällaisen hankkeen kautta vahvistetaan ammattikorkeakoulujen alueellista kehitystehtävää • Yhteisen hanketoiminnan vahvistaminen edellyttää verkoston sisäistä organisoitumista tätä varten. Tulisikin perustaa osana verkostoa toimiva T&K -työryhmä, jonka tehtävänä olisi mm. hanketoiminnan valmistelu ja tiedontuotannon organisointi. b) Tiedonvälityksen parantaminen • Sosiaalialan T&K -toimintaa koskevaan tiedonvälitykseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Verkoston www-sivuilta tulisi näkyä paitsi verkoston yhteishankkeet, niin myös eri ammattikorkeakoulujen sosiaalialan päivitetyt T&K -toiminnan painopisteet ja keskeinen hanketoiminta. c)Toimijakentän jäsentäminen  Sosiaalialan T&K- toimintakenttä on hajanainen. Ammattikorkeakoulut jäävät helposti myös sivuun monilla keskeisillä kehittämisareenoilla. Niinpä sosiaalilana ammattikorkeakouluverkoston tuleekin toimia aktiivisesti sosiaalialan T&K -toiminnan kentän jäsentämiseksi ja ammattikorkeakoulujen aseman vahvistamiseksi erilaisilla T&K -areenoilla. Pyritään aktiivisesti rakentamaan yliopisto – ammattikorkeakoulu - osaamiskeskus -verkostoja alueellisen kehittämistoiminnan ja soveltavan tutkimuksen koordinoimiseksi. T&K-ryhmä Pohtii Sivut on: www.sosiaalialanamkverkosto.fi Pitää tehdä jäsennys-työtä

  12. d) Julkaisutoiminta • Julkaisutoiminta on keskeinen osa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sosiaalialan koulutusta antavien yksiköiden ja henkilöstön julkaisutoimintaa tulisikin tukea. Edelleen julkaisutoimintaa tulisi tehdä näkyväksi erilaisilla foorumeilla. Osana julkaisutoiminnan edistämistä tulisi toimittaa eri ammattikorkeakoulujen yhteisjulkaisuja. e) Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston T&K- päivät kerran vuodessa • Sosiaalialan T&K -toiminnan tulosten julkistamista ja tutkimuskeskustelua varten tulee kehittää omat fooruminsa. Tämä tarkoittaa muun muassa säännöllisesti kerran vuodessa pidettäviä sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan päiviä, joiden tarkoituksena on ammattikorkeakoulujen sosiaalialan T&K -toiminnan vahvistaminen tässä strategiassa esitetyistä lähtökohdista. f) Kansainvälinen T&K- toiminta •  Kansainvälisyyttä tulisi vahvistaa osana verkoston T&K -toimintaa. Tässä korostuu erityisesti lähialueyhteistyö. Keskeisinä yhteistyöalueina ovat muut pohjoismaat ja muu Eurooppa, muualle suuntautuvaa kansainvälistä toimintaa unohtamatta. • Perinteisesti ammattikorkeakoulujen kansainvälisessä toiminnassa on korostunut opiskelija- ja opettajavaihto. Tulevaisuudessa kansainvälisen toiminnan painopistettä tulisi kuitenkin siirtää tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tämä edellyttää laajaa verkottumista paitsi kansainvälisiin T&K -verkostoihin, niin myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen kesken. Hanke julkaissut Pidetty ensimmäiset Oulussa Seuraavat Diakissa 11-12.11.2010 Haasteena

  13. Verkoston palaverit ja rakenteet • Työvaliokunta on kokoontunut n. kerran kuukaudessa puhelinkokoukseen • Sosiaalialan koulutusjohto ja työvaliokunta ovat kokoontuneet kerran lukukaudessa • Alaryhmistä ovat kokoontuneet ainakin • Varhaiskasvatus • Lastensuojelu • T&K • Ylempi AMK • Käynnistymässä: • Vanhustyö • Vammaistyö • Vieraskieliset Kokoon-nuttu

  14. Koulutusohjelmaprojekti • Tavoitteena mm. koulutusohjelmien ja tutkintojen selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen • Jari Helminen teki kyselyn koulutusohjelmaprojektin pohjaksi ja siitä työstettiin raportti • Yhteistyötä SoTeLiKa • 25.3.2010 Arcadassa Hanna Ilola oli kertomassa hankkeen ja sosiaalialan tilanteesta …. Näyttää ihan hyvältä • 13.4.2010 koulutusohjelmaprojektin loppuseminaari Helsingissä. Materiaali on Arene ry:n sivuilla www.arene.fi ja siellä tietopankki ---- seminaarimateriaali.

  15. Mitä jos meillä olisi 2013…. • Sosiaalialan ydinosaamisen kokonaisuus ja (vaihtoehtoisia) täydentävän osaamisen kokonaisuuksia • Sosionomi (AMK) ja Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnot …. Mutta ei ehkä olisi enää koulutusohjelmia, joissa nämä tutkinnot suoritetaan (nyt asetuksessa että tutkinnot suoritetaan koulutusohjelmina), …. vaan jokin muu, ehkä modulaarinen tapa jossa tutkinnon voi suorittaa.

  16. Kompetenssityö ja NQF -tasot Tutkinnot Sosionomi (AMK) ja Sosionomi (ylempi AMK) • Yhteisiä kompetensseja on tarkennettu koulutusohjelmaprojektissa. • Sosionomi (AMK) –tutkinnon kompetensseja on tarkennettu profiilityössä • Sosionomi (ylempi AMK) kompetenssit ovat tuoreita, mutta nekin olisi hyvä tarkentaa yhdessä suhteessa NQF –tasoon 7. Tutkintojen ulkopuolella hankittu erityisosaaminen ja erityispätevyyksien määrittely. • Täydennyskoulutus 30-60 op, keskusteltu STM:ssä sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumissa. • Tarvitaanko yhteistä koordinointia tai keskustelua täydennyskoulutuksen vastuuhenkilöiden kesken esim. oppisopimustyyppisestä koulutuksesta?

  17. Sosiaalialan AMK -verkosto Verkostokokous Työvaliokunnan valinta 2010-2012 Alaryhmät

  18. Työvaliokunta • Työvaliokunta valitsee keskuudestaan verkoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Työvaliokunnan jäsenten toimikauden kesto on neljä vuotta. Sama henkilö voi olla enintään yhden kauden kerrallaan peräkkäin. • Työvaliokunnan puheenjohtaja on myös verkoston puheenjohtaja. Puheenjohtajan toimikausi (puheenjohtajana) on kaksi vuotta. • Verkoston puheenjohtaja ja työvaliokunta edustavat sosiaalialan AMK -verkostoa ulospäin. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja allekirjoittavat verkoston viralliset lausunnot. Työvaliokunta voi tuoda yleiskokoukseen ajankohtaisia asioita, joihin halutaan verkoston laajempi näkemys.

  19. Työvaliokunnan kokoonpano 2010-2012 Sosiaalialan AMK -verkostossa on sovittu työvaliokunnan edustuksellisuudesta ja strategiassa on kuvattu työvaliokunnan valinta- ja työskentelytapa. Pääkaupunkiseutu 2 edustajaa (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu) Ruotsinkieliset 1 edustaja (Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola, Yrkeshögskolan Novia) Länsi-Suomi 1 edustaja (Hämeen ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu) Pohjanmaa 1 edustaja (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu,) Pohjois-Suomi 1 edustaja (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Savonia -ammattikorkeakoulu) Itä-Suomi 1 edustaja (Saimaan ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) Keski-Suomi 1 edustaja (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu)

  20. Työvaliokuntaan valitaan 8 edustajaa Työvaliokunnassa jatkavat vielä 2 vuotta: • Jari Helminen DIAK, työvaliokunnan puheenjohtaja • Carina Kiukas , Arcada • Leena Haapola, Lahden AMK • Markku Koivisto, Oulun AMK jatkaa 2 vuotta Helena Siiran aloittamaa kautta Tällä kertaa työvaliokunnan vaihtovuorossa ovat: • Länsi-Suomi: Meeri Rusi Turusta jää pois, uusi edustaja on Juha Santala Hämeen ammattikorkeakoulusta 2014 asti • Pohjanmaa: Raimo Koivisto Vaasasta jää pois, uusi edustaja on Anne JaakonahoKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta 2014 asti • Itä-Suomi: Riitta DalMaso Pohjois-Karjalasta jää pois, uusi edustaja on Tuija Suikkanen-Malin Kymen ammattikorkeakoulusta 2014 asti • Pääkaupunkiseudulta Mervi Nyman jää pois, uusi edustaja on ______ LaureaAMK:sta 2014 asti.

  21. Alaryhmät • Alaryhmät ovat asiantuntijaryhmiä, joiden tehtävä on kohdistaa ja syventää verkoston työskentelyä tietyillä temaattisille alueille. • Alaryhmiä voidaan perustaa, mikäli siihen on selkeä tarve verkoston vaikuttamistyön tai kehittämistehtävän kannalta. • Yleiskokouksessa päätetään alaryhmistä ja niiden puheenjohtajista ja verkoston virallisen alaryhmän statuksen saavat vain ne alatyöryhmät, joilla on nimetty puheenjohtaja. • Alaryhmien kokoukset ovat avoimia kaikkien ammattikorkeakoulujen edustajille. • Tarvittaessa työvaliokunta voi nimetä määräaikaisia työryhmiä selkeästi määriteltyjä tarkoituksia varten. • Alaryhmät ja työryhmät eivät edusta verkostoa ulospäin paitsi erikseen sovittavissa tilanteissa.

  22. Alaryhmiä ovat • Lastensuojelun ryhmä • T&K –ryhmä • Vanhustyön ryhmä • Varhaiskasvatuksen ryhmä • Vieraskielisen opetuksen ryhmä • Ylemmän amk -tutkinnon ryhmä • Vammaistyön ryhmä

  23. Sosiaalialan koulutusjohdon ja työvaliokunnan kokoukset • Sosiaalialan koulutusjohdon ja työvaliokunnan kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa. • Kokouksen valmistelee verkoston puheenjohtaja. • Kokoukseen osallistuvat sosiaalialan koulutuksen johtajat tai heidän nimeämänsä sosiaalialan koulutusohjelman edustajat kustakin ammattikorkeakoulusta (1/ AMK). • Tapaamisissa keskustellaan sosiaalialan ajankohtaisista asioista ja verkoston linjauksista. • Seuraava kokous 12.10.2010 Diakissa.

  24. KIITOS HYVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ 2006-2010

More Related