1 / 73

Lapin historian luentosarja kevät 2013

Lapin historian luentosarja kevät 2013. 16 h + syventävä kotitentti Matti Enbuske. Valtava kirjallinen mielenkiinto vuosisatojen ajan Usean valtakunnan intressit Keskuksen ja periferian näkökulma Eri väestöryhmiä Luonnonrikkaudet Riista ja kala Metsä Vesivoima Kaivokset Matkailu.

dennis
Télécharger la présentation

Lapin historian luentosarja kevät 2013

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Lapin historian luentosarja kevät 2013 16 h + syventävä kotitentti Matti Enbuske

  2. Valtava kirjallinen mielenkiinto vuosisatojen ajan • Usean valtakunnan intressit • Keskuksen ja periferian näkökulma • Eri väestöryhmiä • Luonnonrikkaudet • Riista ja kala • Metsä • Vesivoima • Kaivokset • Matkailu

  3. Johdatusta • Saamelaiset <-> valtio • ILO 169 • Yhteispohjoismainen saamelaissopimusluonnos 2005 • YK:n ihmisoikeusjulistus 2007, kannanotot 2010-luvulla • Teemalla vahva kiinnekohta nykyaikaan • ->”maiden palauttaminen” • Alkuperäiskansa, Suomen perustuslaissa §17 • ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.” • Myös muut väestönosat Lapissa • ”Lappalainen” = lapinkylän jäsen, maksoi veroa • ”saamelainen” = kansan oma nimitys itsestään Nykyaikana eri käsitteistä ongelma omistuskysymyksessä

  4. Historiallinen Lapin alue • Ruotsin Lapit muotoutuivat keskiajalla • Kemin Lappi ”nuorin” • Uumajan, Piitimen, Luulajan, Tornion, Kemin • Myös Koutokeino kuului Ruotsiin v:een 1751 saakka • Eteläsaamelainen alue (Jämtlanti, Härjedalen) myöhäinen • Lapit muodostuivat lapinkylistä • Talvikylä ”hallinnollinen keskus” • Veronkanto, kirkonmenot, markkinat, käräjät

  5. Historiallinen Lappi alueena Rannikon suurten jokien keskuspaikkojen mukaan muodostettiin Lapit • Noudattelivat jo pitkään kauppaa harjoittaneiden birkarlien intressipiirejä • Kuitenkin Lappien välillä kielellisiäkin eroja! • Keskusvalta antoi birkarleille Lappien hallintovallan todennäköisesti 1270-luvulla • Varsin tyypillistä pohjoiseurooppalaista valtakehitystä • Hallitseminen persoonan kautta, valtakuntien yhtenäistäminen

  6. Tornion ja Kemin Lapit • -Tornion Lappi keskiaikainen • -Siggevaara, Tingevaara, Rounala, Suonttavaara, Koutokeino, Aviovaara, Teno, Utsjoki • ”Enontekiö” 1500-luvulta. Nimi: ”suurten jokien syntysija” • 2 kylää: Suonttavaara ja Rounala • V. 1642 Peltojärvi siirrettiin Kemin Lapista Tornion Lappiin ja Enontekiöön • Erit. Tornion Lappi birkarlien hallinnoima • kruunun edusmiehinä verotus ja kauppa, 1600-luvun alkuun • Kemin Lappi hallinnollisena kokonaisuutena myöhäinen, 1400-l loppu

  7. Lapinkylät ja rajat • Keskenään sovitut rajapaikat niin kauan kuin lapinkyläjärjestelmäkin • Vouti Olof Burman 1580-luvulla mainitsi rajapaikkoja, jotka oli määritelty ”vanhoina aikoina” = birkarlien nautintarajoja • RAJAPAIKKOJA - EI VARS. RAJALINJOJA • Erityisesti 1600-luvun puolivälin jälkeen käräjäasioina • Toisen lapinkylän poissulkeva merkitys • Kuten talonpoikaispitäjät muualla

  8. Historiallisen Lapin aluekehityksestä (Suomi) • 1751 Strömstadin rauhansopimus: Koutokeino, Aviovaara Norjaan • Lisäpöytäkirja (lappe-kodisilli) • 1809 Enontekiön itäosa ja Utsjoki Suomen Lappiin • 1838 Lapinmaan kihlakunta, johon myös Muonio liitettiin Ylitornion pitäjästä • Kuolajärvi 1776 Kemijärven seurakuntaan • -> irtaantui Lapinmaasta virallisesti • 1685 muodostettiin Kuusamon kirkkopitäjä • Kittilässä kirkko rakennettu 1607-1610 (?) • Sodankylään 1689 • Inariin 1646-48

  9. Alueellinen muotoutuminen • 1775 Oulun lääni • -heterogeeninen alue • Hallintohistoria oli jakautunut (eri osasista kursittiin) • Eri väestöryhmiä • Taloudelliset ja elinkeinolliset intressit eri osissa aluetta erilaiset • Kirkollinen hallinto yhdisti (Turun hiippakuntaa, ei Tornionlaakso) • (identiteetin kannalta?) • 1809 muutos • Korosti läänin hajanaisuutta, Tornionlaakso ja Lappi mukaan • Yhtäältä pyrittiin luomaan yhtenäisyyttä (alueellisia instituutioita, seurat, erit. Oulun läänin talousseura, sanomalehdet) • Toisaalta muotoutui maakunnallisia alueita (epäm. rajat!)

  10. Alueellinen muotoutuminen • 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi tietoinen alueellisuuden muokkaaminen (paikallistasolla syntyvää) • Maakuntahengen innoittamana Pohjanmaa jakautui • Myös kielikysymys (ruotsinkielinen osa) • Kansallishengen vaikutuksesta maakuntahengen luominen 1800-luvun lopulta lähtien • <- koululaitoksen kehittyminen ja sivistystason vahvistuminen, kulttuurintuntemuksen paraneminen, samaistumisen tiedostaminen • Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Peräpohjola, Lappi

  11. Vuonna 1936 perustettiin Lapin lääni • Aloitti 1938 • Pääkaupungiksi Rovaniemen kauppala • Kaupungiksi vasta 1960

  12. Alueellinen muotoutuminen • MIKSI? • Henkiset tavoitteet (sivistystason kohottaminen), taloudellisten intressien ajaminen, edunvalvonta (”lobbaus”) • Lujittaa kansakuntaa • Maakuntaliitot 1920-luvulta lähtien (institutionalisoitumista) • Valtionhallinto, kuntahallinto • LAPPI periferiaa -> yhtenäistää henkisesti ja aineellisesti talonpoikaiseen Suomeen

  13. Lappi: Miten ja miksi Periferia?

  14. Ideologinen muutos 1800-luvun lopulla • Ideologia kansakunnasta ja sen kehityksestä kansallisvaltioksi synnyttivät Suomessa periferian • Periferiasta potentiaalinen kansallinen resurssi -Edellytti tietysti keskusta

  15. Mitkä tavoitteet periferialle? • Raaka-aineresurssi • Metsätalouden nousu (<- tervantuotanto) • Liikenneväylät • Vesivarannot • Väestöresurssi • Asuttamistoimet: periferia sitouttaa alkutuotantoon • Matkailu: lääninhanke 1910-luvulla • Vihtori Lähde: Peräpohjolan ja Lapin lääni (1918) • Ideologinen tarve yhdistää reuna-alue kansakuntaan • Resurssit saatava palvelemaan kansakuntaa = liikenneolojen kohentaminen keskeinen menetelmä

  16. Lappi: Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi?

  17. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • Etnisiteetti on yhdistynyt alkuperäkysymykseen • Alkuperäiskansojen historiaan on liitetty saumattomasti myös kolonialismi • Erit. yhteiskuntatieteissä, jossa ei varsinaisesti tutkita historiaa -> myös saamelaiset kolonialismin uhreja historiassa • Teoreettinen viitekehys on alkanut tuottaa Lapista omaa historiaansa, jolla ei ole välttämättä yhtymäkohtia todelliseen, vallinneeseen menneisyyteen

  18. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • ’kolonialismi’? • Käsitteeseen liittyy läheisesti kolonisaatio • =siirtoasutus, siirtokunta, uudisasuttaminen • Osa imperialismia • Valtion mahdin kasvattamista vieraiden alueiden valloittamisella ja niiden saattamisella siirtomaa-asemaan • 1400-luvulta II maailmansodan jälkeiseen aikaan • Luonnonvarojen hyödyntäminen • ’Dekolonisaatio’ • Puretaan kolonialismin ajan instituutioita ja rakennetaan alkuperäiskansan omien instituutioiden pohjalta yhteiskunta

  19. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • Kulttuurintutkimuksessa erit. Edward W. Said • Imperialismi jatkuu yhä poliittisina, ideologisina ja sosiaalisina käytänteinä • kulttuurikolonisaatio • Lapin historian on katsottu olleen siirtomaahistoriaa • Asukkaita alistettu varsin häikäilemättä • Luonnonvaroja riistetty piittaamatta asukkaista • Siirtomaa-asutus vyörytetty Lappiin

  20. Myytti Lapin asutuksesta • v. 2000 Harle & Moisio (Missä on Suomi): • ”Lapin asuttamista voi verrata Amerikan asuttamiseen, olkoonkin, että Lapin tapauksessa siirtolaiset tulivat ’saman’ valtakunnan sisältä.” • Saamelaiset joutuneet väistymään suomalaistalonpoikien valloituksessa • Johtanut vahvaan näkemykseen kolonialismista • Lähinnä ”mielen kolonisaatiota” -kielen ja oman kulttuuriperinnön väheksymistä ja jopa kieltämistä -entä kirkko?

  21. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • Toisaalta myös: ”etelän herrojen” ja suuryhtiöiden häikäilemätön Lapin luonnonresurssien hyödyntäminen • =valtiollistettu ryöstötalous, luonnonvarojen liikakäyttö =energiatalous, kaivokset, metsät, matkailu • Perinteisen poronhoidon harjoittamiselle vaikeuksia, koska saamelaiset menettäneet elintilansa

  22. MiKsi lapin asutuskehitys on nähty kolonialismina?

  23. Lapin asutushistorian perusteesi • Suomalainen asutushistoria on ymmärretty agraarina kiinteän tila-asutuksen kehityksenä • ”vapaan suomalaisen talonpojan kohti kansallisvaltiota kehittynyt historia” • Ei sovi Lappiin

  24. Asutushistorian tutkimusmetodeista • Suomalainen asutushistorian tutkimus on ollut määrällis-maantieteellistä maatalouskulttuurin asutushistoriaa Tosin myös Ruotsissa perinteisesti Lapin asutushistoriaa on lähestytty talonpoikaisen uudisasutuksen näkökulmasta Kehitysajatteluun sitoutunutta: -keräilytaloudesta maatalouteen ja vähitellen teollistuneeseen yhteiskuntaan

  25. On herännyt kysymys etnisestä identiteetistä lapissa

  26. Etninen identiteetti • Etninen identiteetti on tunne kuulumisesta johonkin tiettyyn väestöryhmään • Olennaista on itseidentifikaatio • mm. juuret, kieli, kulttuuripiirteet (antropologian ja sosiologian määrittelyissä) • LudgerMüller-Wille: Etniset rajat muuttuvat jatkuvasti ja siksi myös etniset identiteetit. Tämä inhimillinen piirre tukee kulttuurista diversiteettiä • Oma määrittely ja toisten tekemä määrittely

  27. Kysymys etnisestä identiteetistä • Etninen identiteetti koetaan ongelmana, kansallinen identiteetti itsestäänselvyytenä ja ongelmattomana • Etniseen ryhmään kuuluvalta ”toiselta” edellytetään ryhmän ”aitoja” piirteitä (usein stereotyyppisiä) • ”aito saamelainen” • suomalainen?

  28. Monenlaisia näkemyksiä etnisestä identiteetistä • Anthony Smith: kansakunnat tarvitsevat etnisen ytimen ja nationalismilla juuret aiemmissa etnisissä yhteisöissä • Thomas Hylland Eriksen: ei ole olemassa katkeamatonta yhteyttä esimoderneista yhteisöistä moderneihin kansallisiin yhteisöihin • Eric Hobsbawm: etnisyys voidaan liittää protokansakuntien syntyyn mutta etnisyydellä ei ole historiallista suhdetta modernin kansallisvaltion synnyssä • -> syytä miettiä etnisyyttä kulloisinakin aikakausina

  29. Kysymys etnisestä identiteetistä • Etnisen identiteetin rinnalla mutta erillään on puhuttava vähemmistön identiteetistä • Valtasuhde enemmistö ja vähemmistö -> 1. valtion suhde vähemmistöön, jonka lisäksi 2. paikallisyhteisön taso: etninen identifikaatio vuorovaikutussuhteessa 3. etnisen erilaisuuden merkitys enemmistölle 4. vähemmistön eliitti, joka pyrkii ohjaamaan ryhmää

  30. Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi • ILO:n yleissopimus n:o 169 koskien itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja (1989) • Miksi kv. työjärjestön sopimus? • 1944 Philadelphian julistus: • Kaikilla oikeus työhön, sanan- ja yhdistymisvapaus ja taistelu puutetta ja köyhyyttä vastaa kehitysmaissa • -> 1957 ILO n:o 107: • Alkuasukkaiden ja heimoasteella elävien väestöryhmien suojelua ja sulauttamista

  31. Mistä lapin primitiivisyys juontaa juurensa?

  32. Lappalaisten primitiivisyyden historia • Erityisesti antropologisen ajattelun vahvistama • Kulttuurievolutionismi • Primitiivisestä yhteiskunnasta kehitytään sivilisaatioon • Metsästäjistä siirrytään paimentolaisuuteen ja edelleen kehitytään maatalouskulttuuriin • Vielä 1960-luvun oppikirjoissa lappalaiset primitiivisiä paimentolaisia • ”alkukansaa” Ei kuitenkaan kovin pitkä historiallinen ajattelu

  33. Lappalaisten primitiivisyyden historia • Schefferus: • Lappalaiset lähtöisin suomalaisista ja tulleet Aasiasta mutta vähitellen karkoitettu yhä pohjoisemmas • Suurvalta-ajan Ruotsi -> gööttiläinen historiankirjoitus • Olof Rudbeck: Atlantica -teossarja 1600-l:n loppuvuosina • Lappi osa Ruotsin loistavaa menneisyyttä • 1700-luvun jälkipuolella tieteellisen tutkimuksen nousu -> surkastutti saamelaiset sekä sivistys-henkisiltä ominaisuuksiltaan että elinkeinollis-taloudellisissa näkemyksissä

  34. Lappalaisten primitiivisyyden historia • Sven Lagerbring (1707–1787) : Swea rikes historia • lappalaiset yksi suomalaisista heimoista • kehitysero • Henrik Gabriel Porthan (1739–1802) : • Erotti suomalaiset ja lappalaiset toisistaan • Lappalaiset oli alistettu (pirkkalaiset!) ja karkotettu yhä pohjoisemmas • Pyrki nostamaan suomalaiset sivistyskansaksi • -> 1800-luvulla ”porthanialainen” linja • Mm. M. A. Castrén (1813–1852) • Jakob Fellman

  35. Lappalaisten primitiivisyyden historia • Kansallisvaltion rakentaminen 1800-luvun jälkipuolelta lähtien • Lappi jäi osittain ”ulkopuolelle”; Toiseus ja primitiivisyys, mukaan liittyi myös rotuajattelu • Saamelaisista Lapin museaalinen kansa • Vielä 1960-luvulla: kollektiivinen rauhan kansa joka on elänyt luonnon kanssa harmoniassa • -> alkukansa -> alkuperäiskansa, joka rajautui tuolloiseen saamelaisuuteen • Esim. antropologit: Pyyntiyhteisössä ei yksilö omistanut ekologisia resursseja • Varsinkin 1980-luvulta omistusoikeuden olemassaolo poliittiseksi päämääräksi

  36. Tutkimushistoriasta • Porthan – Castrén – kansallinen historiankirjoitus • Väinö Voionmaa: ”muinaisaikain kierteleviä lappalaisia” • T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset I–II (1948) • Lappalaiset osaksi Suomen ”valtiokansakuntaa” • Väinö Tanner 1929 • Antropogeografisia tutkimuksia Petsamon alueella • Erit. poronhoitokulttuurin leviämisestä • Kemin Lapin talvikyläjärjestelmä oli jopa kivikaudelta peräisin ja Petsamon kolttasaamelaisten kyläjärjestelmä • Näkemys yhä mm. Kustaa Vilkunalla (1971) • Säilyttää puhdas vanha museaalinen kulttuurimuoto

  37. Tutkimushistoriasta • Helmer Tegengren 1952 • Metsäsaamelainen kulttuuri hävisi Kemin Lapista suomalaisen uudisasutuksen levittäytyessä • Peuranpyynti loppui talonpoikaisen suomalaisasutuksen tultua • Alkuperäiset saamelaiset katosivat • Pentti Virrankoski 1973 • ”vedenjakajalla” • Moderni Lapin-tutkimus

  38. Mitä lapin asutuskehityksessä todellisuudessa Tapahtui?

  39. Varhainen asutus -Jääkauden ajan refugioilta sulavaa jäänreunaa seurasi pyyntiväestöä pohjoiseen -n. 9500 eKr. etelän suunnasta noussut Komsan kulttuuri Jäämeren rannikkoalueelle -idästä Pohjois-Puolan Swidryksi -> Luoteis-Venäjän Kundan kulttuuri -> kaakkois-itäinen Suomi n. 9500 eKr. -> Enontekiön – Inarin korkeudelle asutusrintama n. 7500 eKr. etelästä -Kaunisvaarasta yli 10 0000 vuotta vanhoja löytöjä! Mitä väestöä tulijat olivat? -> määritelläänkö kielellisesti vai geneettisesti? -vakiintunut käsitys: suomalais-ugrilaista kieltä eli suomalais-saamelaista kantakieltä URALILAINEN KANTAKANSA

  40. Varhainen asutus • Metsäpeuran mukana väestöllis-kielellis-kulttuurillista muutosta kivikauden loppupuolella • Pyyntimenetelmien innovaatioita sekä keramiikan ja metallinvalmistuksen tekniikoita • Sisämaan ja rannikon kulttuurit • Vakiintunut näkemys: saamelaiset polveutuvat kantaväestöstä, suomalaiset geneettisesti indoeurooppalaisista mutta omaksuneet kantakielen • Nyt: ei välttämättä päde; geneettisesti suomalaiset ja saamelaiset muotoutuneet vähitellen eri väestöpopulaatioista • ”Äidit lännestä ja isät idästä” • Erityisesti isälinjat eli Y-kromosomaaliset linjat suomalaisilla ja saamelaisilla samankaltaiset • Ovatko erot maantieteellisiä vai geneettisiä on hyvin vaikea sanoa • Mihin aikavaiheeseen geneettiset muutokset ajoittuvat?

  41. Varhainen asutus • Saamelainen etnogenesis muodostui rautakaudella (1. vuosituhannella) • Ylä-Lapin eristyneisyys geneettistä eriytymistä, vrt. itäsuomal. <-> länsisuomal. geeniperimä • Ruotsalaiset ja slaavit lähempänä geneettisesti kuin itä- ja länsisuomalaiset • Saamelaiset myös kytkeytyneet Pohjolan hallinnollisiin prosesseihin varhaishistoriassa

  42. Miten saamelainen etnogenesis muodostui?

  43. Varhainen asutus • Myöhäiskivikaudella (4000 – 3000 eKr.) Suomen alueella jakaantuminen kahteen kulttuuripiiriin: sisämaan ja rannikon kulttuurit • Sisämaan kulttuuri ~saamelaisuuden esivaihe • Christian Carpelan: kolme kulttuuripiiriä: • Eteläinen, pohjoinen ja pohjoisfennoskandinen ”protosaamelaisia kulttuureja” • Puhtaasti pyyntikulttuuria: peura, majava, riista, kala • ”ei evolutionistista”: maataloudelle ei tarvetta mutta esim. raudanvalmistus opittiin 6. vs:lla eKr. eli aiemmin kuin rannikkokulttuurissa

  44. Varhainen asutus • Metsäpeurat elävät suht. pienissä laumoissa suuren osan vuodesta, talvella isompina laumoina • Tyypillistä: uskollisuus perinteisille kulkureiteille Metsäpeuran pyynti keskeinen elinkeino metsäseutujen Lapissa mutta myös erätalonpojille • Pyyntipaikasta myös funktionaalinen kokonaisuus: • vuomen • seita (Ibmelin kuva) • leiripaikka • varastot -> myös pyyntimaista muodostui väistämättä suht. vakiintuneita sukujen kesken

  45. Varhainen asutus • Sisämaan kulttuurin väestö kutsui itseään balttilainasanalla šämä sápmi hämä • Euroopassa ’finni’ (Tacitus 98 jKr.) <- <finþan> ’find’ kulkiessaan tavata joku • Ehkä ’hvein -> esim. engl. ’fen’ -> kven • Ajanlaskun alun jälkeen Pohjois-Fennoskandian ja Sisä-Suomen väestö jakaantui eri kieli- tai murrealueisiin • Kulttuurillis-elinkeinollis-kielellinen ero jyrkkeni myös ”hämäläisten” kanssa • N. 300-luvulla jKr. muotoutui varhaissaamelainen kulttuuri

  46. Varhainen asutus • Joskus 700–800-luvulla tapahtui voimakas muutos varhaissaamelaisessa kulttuuripiirissä • Todennäköisesti turkiskauppa • -> muotoutui saamelainen kulttuuri • Ante Aikio: • Pohjoisessa on ollut ennen saamea varhaisempi kieli =tuntematon • Protosaamelainen kieli levisi Karjalan ydinalueelta Laatokan-Äänisen seudulta kohti pohjoista (Petri Kokko) • Paleo-Lapin geenejä ja kulttuuria + suomalais-ugrilainen kieli • ” -> saamelainen etnisiteetti

  47. Varhainen asutus • (Suur)poronhoitoa ei ollut vielä 1500-luvulla • Lapissa oli ”metsälappalaisia” ja ”tunturilappalaisia” • Venäjän puolella oli ”Metsä-Lappi” ja ”Villi-Lappi” • Pyyntiyhteisöjen organisoitumiseen kyliksi vaikuttivat • Sisäiset elinkeinolliset ja sosiaaliset järjestelmät (sukuyhteys) • Riitit ja seremoniat, luonnonuskonto • Vrt. siejdde-kivet -> siita • Ulkoapäin tullut paine • Yhtäältä tarve puolustaa, toisaalta hallinto-organisaation tulo • Carpelan: ei asuttuja talvikyliä ennen 1500-lukua

  48. Lapin asutus 1500-luvulla • Kustaa Vaasa • Määrätietoinen toiminta birkarlien vallan kaventamiseksi 1520-l:lta lähtien • Sekä kauppaa, verotusoikeutta että hallinnollis-oikeudellista valtaa pois • Liittyi osana koko valtakuntaa koskeneeseen reformipolitiikkaan • =keskusvallan lujittaminen aiempaan hajanaiseen aatelisvaltaan nähden • Veronkanto- ja valvontakoneiston vahvistaminen • Vahva kuningasvalta

  49. Lapin asutus 1500-luvulla • Yksi vallan lujittamisen apparaatti oli asutustoiminta • Siinä KV noudatti keskiaikaista mallia ja erityisesti Sture-kauden politiikkaa • Telgen statuutti 1328: vapaasti asumaan Helsinglannin pohjoisosaan -noudatti 1280 Mauno Ladonlukon määräystä • 1340 Telgen statuutti, Maunu Eerikinpoika: • Jokaisella kristityllä ja rahvaalla oli mahdollisuus asettua asumaan Helsinglannin ja Ångerman lapinmaihin: • ”och huar och enom som ther vthi byggia och boo wele frijtt loff att winna sig ägor, att taga för sig, och sina Erfuingom” • Kenenkään ei ollut lupa estää lappalaisia (”Lappa”) metsästyksessään • Lapinmaat sidottiin oikeudellisesti ja hallinnollisesti Helsinglantiin, Helsinglannin lakiin ja kuninkaan valtaan 1300-l • Eerik Pommerilainen 1410-luvulla

  50. Lapin asutus 1500-luvulla • Kustaa Vaasa antoi lähes identtisen määräyksen kuuluisassa 1542 julistuksessaan Norlannin asukkaille: ”att sådana äger, som obygde liggie, höre Gud, oss, och Swerigis Crone till, och ingen annen” • = lavea säädös, jossa millään pitäjällä, kylällä tai tilalla ei ollut oikeutta kieltää erämaiden tai metsien asuttamista, kun se ei koskenut heidän omia tilojaan, niittyjään tai karjalaitumiaan • Kuten Maunu Eerikinpoika: myös suojelu lappalaisille (”Lappene”) heidän asuinsijoillaan

More Related