820 likes | 965 Vues
TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN Työterveyslääkäri Outi Paloneva, Työplus. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN. FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT. TYÖSUOJELU. Tapaturmien torjunta
E N D
TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011 TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN Työterveyslääkäri Outi Paloneva, Työplus
TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT
TYÖSUOJELU • Tapaturmien torjunta • Työolosuhdearvio – turvalliset ja terveelliset työolot ( työturvallisuuslaki 738/2002 ) • Ennalta ehkäisy • Lakisääteiset vaarojen tunnistus • Työpaikkaselvitys – terveysvaarojen arvio • Terveydellinen merkitys
Työterveyshuolto työsuojelussa • Taustalla lainsäädäntö luo mahdollisuudet työsuojeluyhteistyöhön • Lääketieteellisen osaamisen tuominen työsuojeluorganisaatioon – terveydellisen merkityksen arvio • Rajapinnat – yhteistyö, työnjako ; ei erillisiä toimijoita!
Työterveyshuolto : tehtävät • Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden kartoitus ja niiden parantamiseen suunnatut toimenpide- ja kehittämisesitykset • Työpaikkaselvitykset ja –käynnit: • Selvittää työperäisen kuormituksen aiheuttajat
Työpaikkaselvitys • Psyykkiset, sosiaaliset, fyysiset, fysikaaliset, biologiset ja kemialliset altisteet • Työolojen havainnointi, haastattelu, kyselymenetelmät • Toimintasuunnitelman laatiminen ( tosu) • Kuormitusta vähentävät toimenpide-esitykset
Työpaikkaselvitys • Perusselvitys: tarvitaanko suunnattua selvitystä • Suunnattu selvitys: tarvitaanko muuta asiantuntijaa? Kuuluuko tth vastuualueisiin • TTH: Työpaikan olosuhteet tunteva asiantuntija: työn ja terveyden välinen suhde, merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille
Työterveyshuolto: tehtävät • Henkilöstön terveydentilan ja työkyvyn seuranta • Yhteydenpito • Asiantuntija-apu ja tuki • Työterveysneuvottelu • Varhainen havaitseminen: -terveystarkastukset, sairausvastaanotto • Työkuormituksen selvittäminen perustellusta pyynnöstä • Työilmapiiriä parantavat ja työkykyä edistävät hankkeet
Työelämä muuttuu -> mielenterveys on kovilla • 20 vuoden aikana työelämä on käynyt läpi syvällisen rakenne- ja kulttuurimuutoksen • Työelämä on muuttunut huomattavasti aikaisempaa dynaamisemmaksi: kuvaavaa on globalisaatio produktivismi teknologian nopea kehitys
TTh rooli asiakasyritysten henkilöriskien hallintaprosessissa,Kristiina Halonen Työterveyslääkäri 2007;25(1) 61-65 • V 2004 Lääkärikeskus-yhtymä tth asiakkaat. ( 368 organisaatiota, naisia 40%, miehiä 60%, yli 50% vastanneista toimitusjohtajia ) Kyselyn tuloksia: • 80% henkilöstöriskin hallinta tärkein organisaation tulevaisuuden kannalta • Suurin osa halusi tehdä yhteistyötä tth:n kanssa henkilöstöriskin hallintatyössä
Merkittävin riski organisaation koosta ja toimialasta riippumatta : • Johtaminen, esimiestyö • Liiallinen kiire • Henkilöstön sairauspoissaolot • Henkinen kuormittuminen, stressi, työuupumus • Riittävä erikoisosaaminen, työvoiman saatavuus
Vähäisimmiksi riskitekijöiksi yrityksen toiminnalle koettiin • Työympäristöriskit kuten • Tapaturmavaara • Melu • Valaistus • Lämpöolot • Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset altisteet
Kysely tth henkilöstölle v 2005LÄÄKÄRIKESKUS-YHTYMÄN TTH, KRISTIINA HALONEN • Tt-hoitajat ja psykologit: aiempien terveysriskien sijaan ilmaantunut uusia henkistä hyvinvointia heikentäviä terveysriskejä – taustalla teknistyminen, kiristynyt työtahti • Työilmapiiri, sairauspoissaolot, ruumiillinen ja henkinen kuormittuminen, fyysinen kunto, stressi ja työuupumus
Uudet ( ? ) altisteet • Stressi • Kiire • Uupuminen • Päihteet • Psykososiaaliset kuormitustekijät • Epäasiallinen kohtelu
Henkisen hyvinvoinnin tunnusmerkit • Tyytyväisyys elämään • Aktiivinen ote • Avoin perusasenne • Epävarmuudensietokyky • Itsensä hyväksyminen • Työtyytyväisyys, sitoutuneisuus, sitkeys, kiinnostus ja aikaan saapuus, osallistuminen
Ihminen voi työssään hyvin kun - kokee työnsä merkitykselliseksi - tuntee hallitsevansa työnsä - on arvostettu työyhteisössään
Työstressi • tilanne, jossa työntekijä tuntee itsensä kykenemättömäksi selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista ja odotuksista • Työstressin kehittymiseen vaikuttavat sekä työn että työntekijän ominaisuudet.Ihmisten yksilöllinen ja ajankohtainen stressiherkkyys vaihtelee. Eri ihmiset reagoivat eri tavalla samanlaisessa tilanteessa ja samakin ihminen voi reagoida eri tavalla eri elämänvaiheissa. • Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä.Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa (22 %).
Henkinen toimintakyky ja kuormittuminen, TYÖTERVEYSLAITOS • Lievä <-> pitkäkestoinen stressi • Pitkittynyt ja voimakas stressi riskitekijä työuupumukselle ja masennukselle • V 2009 32% suomalaisista työssäkäyvistä koki työnsä henkisesti rasittavaksi
Työstressin ennaltaehkäisy; yksilö • Jaa aikasi ja energiasi sopivasti kaikille elämänalueille • Huolehdi palautumisesta; työn vastapainoksi lepoa ja muuta työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä • Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointia ja kokonaiselämäntilannetta • Tartu mahdollisiin epäkohtiin, mieti mitä voisit tehdä toisin. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia. • Ota epäkohdat puheeksi • Jaa kokemuksia ja muiden ihmisten kanssa • Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten parane.
Psyykkiset kuormitustekijät työssä TYÖTERVEYSLAITOS • Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön • Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät. • Psyykkinen kuormitus työssä voi pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallista
Psyykkinen kuormitus: haitallisia tekijöitä • työn tavoitteet ovat epäselvät • työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire • työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä • työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta • työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä • vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa • työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta • jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus työssä
Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö • Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit • Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä
Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö • Esimies: jokaisen alaisen kanssa säännöllisesti henkilökohtainen kehityskeskustelu - arvioidaan toiminnan sujumista, suunnitellaan tulevaa toimintaa. • Varhaisen tuen toimintamalli, johon on koottu hälytysmerkit ja toimenpiteet työkykyä uhkaavissa tilanteissa • Esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto huolehtivat osaamisestaan työhyvinvoinnin alueella ja • tekevät aktiivisesti yhteistyötä henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn edellytysten ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä selvitetään mm • TSK työstressikysely – suppea/laaja • Voimavarat työssä • Suunnatut kyselyt: • Työilmapiiri- ja –hyvinvointibarometri ( TBH) • QPS Nordic – pitkä/lyhyt • Työyhteisöindeksi • BBI-15, MBI-GS • TIKKA työkuormituksen arviointimenetelmä
Työstressin lievittäminen Hyvinvoinnin ja oireiden aiheuttaman haitan arviointi: • Työstä selviämisen ongelma -> asia puheeksi esimiehen kanssa. • Voimavarat vähissä -> hakeudu työterveyshuollon vastaanotolle.
Työstressin lievittäminen 2 Työolosuhteisiin tarvitaan muutosta: • Kokonaistilanteen arviointi: Kuormitustekijät ja voimavarat • Vaihtoehtojen kartoittaminen ja muutoksen suunnittelu • Työterveyshuollon edustaja voi osallistua neuvotteluun työntekijän ja esimiehen kanssa
Työstressin lievittäminen 3 Työntekijän voimavarojen vahvistaminen: • Hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen • Asenteiden ja toimintatapojen muokkaaminen hyvinvointia vahvistavaan suuntaan Muutosten vaikutusten seuraaminen: • Toimintaa on jatkettava niin kauan, että hyvinvointi palautuu ja säilyy.
TTH tuki muutostilanteissa • Ehkäistä muutoksesta terveydelle aiheutuvien haitallisten tekijöiden vaikutuksia • Ohjaus ja neuvonta • Muutokseen liittyvät kuormitustekijät • Muutokseen liittyvät psykologiset vaiheet
TTH tuki; kriisit ja jälkihoito • Työyhteisön sisäiset tapahtumat ja ulkoiset muutospaineet • Henkilöstövaihdokset, sairastumiset, vajaatyökykyisyys, henkilökohtaiset kriisit -> yhteisön toimintakyky • Yhteiskeskustelut, yksittäiset tapaamiset, jatkosuunnitelma
Henkinen jälkihoito • Tuki, jonka tarkoituksena vapauttaa järkytyksen sitomaa energiaa ja palauttaa työkyky • Ennalta suunniteltu ryhmäistunto • Tapahtuneiden tosiasioiden läpikäynti • Toimintamalleista ennalta sopiminen • Ei ole päivystystoimintaa
Työuupumus • Työuupumus on oireyhtymä, jonka kehittyessä ihmisen voimavarat ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena. • Ei lääketieteellisessä tautiluokituksessa – dg liitteeksi terveysongelmaan • kehittymiseen vaikuttavat sekä työolosuhteet että yksilölliset tekijät. • voi johtaa sairastumiseen tai sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyyteen. • Vuonna 2000 2,5 % työssäkäyvistä suomalaisista koki työuupumuksen oireita viikottain ja 25 % kuukausittain (lähde: Terveys 2000 -tutkimus, THL).
Työuupumus Uupumisen riskiä lisäävät: • työntekijän korkeat henkilökohtaiset tavoitteet, voimakas sitoutuminen ja korostunut velvollisuudentunto • kuormittavat työolosuhteet, joissa työn tavoitteita ei kyetä saavuttamaan ja/tai • riittämättömät yksilölliset tai yhteisölliset ongelmanratkaisukeinot ristiriitatilanteissa • Muilla elämänalueilla ilmenevät ongelmat eivät yksinään aiheuta työuupumusta, kun työolosuhteet ovat hyvät. Ne voivat nopeuttaa työuupumuksen kehittymistä silloin, kun työkuormitus ei ole kohdallaan.
Työuupumuksen oireet: • voimakas yleistynyt väsymys: • Lepo ei enää virkistä. Väsymys ei liity mihinkään yksittäiseen urakkaan. • kyynistyneisyys: Asenteet työtä kohtaan muuttuvat. Työllä ei tunnu enää olevan merkitystä. • alentunut aikaansaamisen tunne: "Olen huonompi työntekijä kuin muut. Olen huonompi työntekijä kuin aiemmin."
Työuupumus; diagnoosi Arvioinnissa voidaan käyttää apuna • kyselylomakkeita: Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä ( MBI-GS ) tai Bergen Burnout Indicator 15 ( BBI-15 ) • haastattelua: selvitetään työn ja muun elämän vaatimukset sekä voimavarat ja näissä tapahtuneet muutokset. • terveystietoja: suljetaan pois sairauden ja muiden elämänongelmien mahdollisuus. • Työterveysneuvottelu yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kanssa auttaa todellisten muutosten aikaansaamisessa.
Työuupumuksesta toipuminen • Työuupumuksesta toipuminen edellyttää muutoksia sekä työolosuhteissa että työntekijän toiminnassa ja asenteissa • Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu siitä, kuinka vakavaksi tilanne on edennyt
Sosiaaliset kuormitustekijät TYÖTERVEYSLAITOS Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi: • epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi • epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä
Työhyvinvointiin liittyvistä yhteydenotoista työsuojeluun • suurin osa liittyy häirintään ja epäasialliseen kohteluun • Tilastokeskus työolotutkimus: 20% palkansaajista ollut kiusaamisen kohteena Yhteydenotot työsuojeluun: • 25% julkinen sektori • 35% palvelualat • 20% säätiöt ja yhdistykset • 20 % teollisuus, rakentaminen, kuljetus, kiinteistöala
Pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä terveyden kannalta haitallista voi olla: • työskentely tapahtuu yksin, erillään muista • ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju • tiedonkulku on heikkoa • esimiestyö on epäjohdonmukaista • työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa • lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla • Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät keinot ja muutosjatkumo -> Työpaikkojen psykososiaaliset riskit kasvavat • Työn sujumattomuus, väärinkäsitykset, henkilöristiriidat, syyllistäminen, työn epävarmuus, kiireen ja stressin kokemukset
Virkkunen: HÄIRIÖIDEN KAKSI TULKINTAA JÄRJESTELMÄTASO Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee HÄIRIÖN ASETTAMINENYHTEYKSIINSÄJÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia HENKILÖRISTIRIITA, ASENTEENMUODOSTUS, KOMMUNIKAATION VAIKEUTUMINEN Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa YKSILÖTASO
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla • Taustalla uusi työturvallisuuslaki, 28 pykälä: • Velvoittaa työnantajaa asiasta tiedon saatuaan puuttumaan käytettävissä olevin keinoin häirintään tai epäasialliseen kohteluun • Edellyttää moniammatillista yhteistyötä – vaikeaselkoisia selviteltäviä!
Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta työpaikalla x Työyhteisössämmme häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan seuraavasti: • Häirintää ei hyväksytä • Häirintään puututaan • Häirinnän määrittely • Häirintää ei ole • Häirinnästä ilmoittaminen • Häirinnän selvittäminen ja toimenpiteet • Häirinnän ennaltaehkäisy
Häirinnästä ilmoittaminen • Kohteen tulisi ottaa puheeksi mahd pian epäasiallisesti käyttäytyneen kanssa • Työnantajan puuttuminen edellyttää ilmoitusta • Esimies • Työsuojeluvaltuutettu • Luottamusmies • Työterveyshuolto • Työsuojelupiiri
Häirinnän selvittäminen • Tilanteiden kuvaus, keskustelut • Esimies/ nimetty muu työntekijä • Mahdollisimman pian asianosaisten kanssa • Omassa työyhteisössä luottamuksella ilman ennakkoasenteita • Tosiasioihin perustuvat ratkaisut • Tarvittaessa apua luottamushenkilöiltä ja tth
Todetun häirinnän aiheuttamat toimenpiteet • Arvioidaan onko häirintää tapahtunut • Lopettamisesta sovitaan yhdessä, laaditaan pöytäkirja • Ellei sopimukseen päästä, työnantaja päättää toimista häirinnän lopettamiseksi ja mahd kurinpitotoimista • Tiedotus uhrille • Jatkuessaan kurinpitotoimet; huomautus, varoitus, irtisanominen • Seurannasta sopiminen
Häirinnän ennaltaehkäisy • Tiedotus toimintamallista ja noudatettavista periaatteista • Perehdytys uusille työntekijöille • Esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdytys • Kartoitetaan mahdollinen esiintyminen, tarv olosuhteiden muuttaminen • Arviointi
PÄIHTEET:Mitä tarkoitetaan ? • päihdyttäviä aineita ( alkoholi, huumeet, lääkeaineet ), joiden liika- ja sekakäyttö haittaa työntekoa ja vaarantaa työntekijän oman, työtoverin, asiakkaiden tai muiden henkilöiden turvallisuuden • Työelämässä päihteiden käyttö lisää tapaturma-alttiutta ja poissaoloja sekä alentaa työtehoa
Päihteet työelämässä • Runsas alkoholinkäyttö on syynä moniin terveys- ja työkykyongelmiin • Muut päihteet • Työterveyshuollon vastaanotolla alkoholin käytöstä kysyminen on osa työkyvyn ja terveydentilan arviointia • Puuttuminen työntekijöiden alkoholin riskikulutukseen ennen kuin alkoholi on aiheuttanut vakavia terveysongelmia, riippuvuutta ja alkoholismia on työterveyshuollon keskeistä päihdeongelmien ehkäisytyötä
Päihteiden väärinkäyttö työyhteisön kannalta: • jäädään tulematta työhön, myöhästytään tai poistutaan kesken työajan • ollaan työssä päihteiden vaikutuksen alaisena tai niiden aiheuttamassa jälkitilassa