johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009

1. ARAn avustukset ja ikääntyvien asuminen 29.9.2010 Ikääntyvien asumisen seminaari, Keuruu Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009

2. Valtion asuntohallinto – vuodesta 1949 hyvinvointivaltiota rakentamassa 1949 Asuntotuotantotoimikunta valtion asuntolainoitus 1.4.1949 ”tilapäisen asuntopulan poistamiseksi” Virastoa kutsuttiin nimellä ARAVA (Asuntorakennustuotannon valtuuskunta) Tilapäinen virasto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuudessa 1966 Asuntohallitus (AH) sisäasiainministeriön alaisuuteen 1983 ympäristöministeriön alaisuuteen 1990 asunto-olojen kehittämisrahasto lakkautettiin 30.11.1993, virastossa oli tällöin 180 henkilöä 1993 joulukuussa aloitti Valtion asuntorahasto (ARA) painopiste lainoituksessa, uustuotantoa korkeimmillaan yli 20 000 virastossa enimmillään 70 henkilöä 2008 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Henkilömäärä nyt noin 60 - rahoituksen lisäksi muita tehtäviä

3. 60 vuotta = lähes miljoona uutta asuntoa 32% 57% 39% 58% 30% 23%

4. ARA–asuntokanta tänään= 435 000 asuntoa • Tavanomaiset vuokra-asunnot 302 900 (laskee) • Vanhusten asunnot 49 600 • Opiskelija-asunnot 37 400 • Muut erityisryhmäasunnot 9 000 (kasvaa) • VUOKRA-ASUNNOT YHTEENSÄ 398 800 • Asumisoikeusasunnot 36 800 (kasvussa) • ARA-ASUNNOT YHTEENSÄ n. 435 600

5. ARA-rajoitukset = vuokralaisen eduksi Vuokra-asuntokäyttö 40 vuotta Avustuskohteissa erityinen käyttövelvoite 20 vuotta Asukasvalintaperusteet Asukasdemokratia (yhteishallintolaki) Vuokrien omakustannusperiaate Luovutusta ja luovutushintaa koskevat rajoitukset ITSENÄINEN ASUMINEN JA VAHVA ASUMISTURVA Omistajayhteisöt kunnallisia tai yleishyödyllisiä asuntoyhteisöjä, joita koskevat yleishyödyllisyyssäädökset, kuten voiton tulouttamista koskevat rajoitukset (koskee myös kuntia), riskinottokielto ja konsernirajoitukset Malli yhteensopiva EU:n valtiontukisäädösten kanssa (SGEI)

6. Uusi ARA toimii Lahdessa ARAn toimitalo 1.7.2008 alkaen Vesijärvenkatu 11 A, 15140 LAHTI

7. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Valtion asuntorahasto(VAR) Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta voimaan 1.1.2008 alkaen. Talousarvion ulkopuolinen rahasto eriytettiin virastosta. Valtion asuntorahaston johtokunta toimii myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtokuntana. • Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) • YM:n alainen ja sen tulosohjaama virasto • Muutti Lahteen kesällä 2008 • Henkilöstöä noin 60 (2010 alussa) • Toimintamenot 4,7 milj. euroa • Valtion asuntorahasto (VAR) • YM alainen talousarvion ulkopuolinen rahasto • Ei omaa henkilökuntaa, rahastoa koskevan päätöksenteon valmistelusta vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. • Rahaston aravalainoihin, korkotukiin, takauksiin ja rahastosta maksettaviin avustuksiin liittyvä päätöksenteko ja hallinnointi ARAssa ja VK:ssa • Aravalainoja v. 2009 lopussa 9,0 mrd.

8. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tehtävät * Huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta * Ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta * Hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä niihin liittyviä selvityksiä

9. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: Asetuksessa määrätyt lisätehtävät • kehittää valtion tukemaa asuntojen rakentamista ja korjaamista • edistää asuinkiinteistöjen suunnitelmallista omistajuutta, käyttöä ja hoitoa • tukea asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamista • edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa

10. ARAn organisaatio 2010 Organisaatio uusiksi 2011, sillä väki vähenee nopeasti: 69 (2006) 47 (2013 kehykset) ASUMISEN TOIMIALA J O H T O K U N T A Kiinteistötalouden ryhmä Hallintoryhmä Asuntokantaryhmä Ylijohtaja Johdon tuki ja viestintä Asuntomarkkinaryhmä Johtaja Tietohallintoryhmä RAHOITUKSEN TOIMIALA Rahoitusryhmä Korjausavustusryhmä

11. ARAn on aktiivisesti mukana hallitusohjelman toteuttamisessa • Hallituksen asuntopoliittinen toimenpideohjelma 2008-2011 • Helsingin seudun aiesopimus 1.4.2008-31.12.2011 • Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 • Kehitysvammaisten asumisohjelma 2010-2015 • Lähiöuudistusohjelma 2009-2011 • KORAK – korjausrakentamisen strategia (2008) • Hallituksen energia- ja ilmastostrategian linjaukset • Väestöään menettävien alueiden asunto-ongelmat • Asumisen uudistaminen 2009-2012 -hanke • TAVOITE: ARA yhdistää hankerahoituksen ja kehittämisen uusiin ratkaisuihin asumisen alalla

12. Tulevan hallituskauden asuntopolitiikkaa valmistellaan • Valtion rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla –työryhmä • AKKU – Asuntokannan Kehittäminen Kasvukeskusten Ulkopuolella –työryhmä • PALVAS - Palveluasumisen rahoitustyöryhmä • linjauksia palveluasumisen rahoitukseen ja hoivapalveluiden kilpailutukseen • TARMO – julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaista käytön edistämistä selvittävä työryhmä (VM) • Asiaan vaikuttavat olennaisesti myös • Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän esitykset • Julkisen talouden tasapainottamistarpeet • Talouden yleinen kehitys

13. Uusien asuntojen rakentaminen 1995-2010: ARA-tuen kontrasyklisyys

14. ARA-uustuotannon ”vuoristorata” 2000-2010

15. Lainojen hyväksymisvaltuudet 2006 – 2011(TAE)

16. Talousarvioesitys 2011: Korkotukilainavaltuudet ja niihin liittyvät avustukset • Korkotukilainat 975 M€ (1670 M€ 2010, josta 1220 M€ vertailuluku) • YM esitys: 1250 M€, VM esitys: 825 M€ • Käynnistysavustukset 25 M€ (69 M€ v. 2010) • Normaaleille vuokra- ja asumisoikeustalohankkeille 10 000 euroa/asunto aiesopimusta toteuttavissa 14 kunnissa • Takauslainavaltuus 285 milj. euroa (ei valtuutta 2010) • korvaa ns. välimallin korkotukilainoituksen (450 M€ 2010) • Erityisryhmien investointiavustukset 110 M€ (110 M€ v. 2010) • Valtuudet mahdollistavat arviolta seuraavat asuntomäärät: • Uustuotanto 8 500 asuntoa • Korkotukilainat 6 500 • Takauslainat 2 000 • Perusparannus 14 000 asuntoa • Hankinta 500 as.

17. Muut kuin korkotukilainoihin liittyvät avustukset • Korjaus- ja energia-avustukset 90,5 milj. euroa (49,5 milj. euroa + suhdanneluonteiset 162 milj. euroa v.2010) • Korjaus- ja terveyshaitta-avustukset 46,5milj. euroa (v. 2010 46,5) • Energia-avustukset 44 milj. euroa • Lämmitystapamuutoksiin 30 milj. euroa • Kerros- ja rivitalojen energiakatselmukset ja muut energiatehokkuutta parantavat investoinnit 12 milj. euroa • Energiakorjauksiin pienituloisille omakotiasukkaille 2 milj. euroa • Uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen 10 milj. euroa (10 milj. v.2010) • Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen • Kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu • Koko 30 M€ ohjelma sidottu käytännössä johtokunnan päätöksellä 26.5. • Lähiöavustukset 3 milj. euroa (3 milj. v.2010) • Ohjelmakauden viimeiset avustukset • Avustukset aravavuokratalojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten aluieden kehittämiseksi 0,6 milj. euroa (0,6 milj. v.2010) • Avustuksen saannin edellytys on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma • Avustus enintään 35 % kustannuksista

18. Tukitoimet taloudellisissa vaikeuksissa oleville yhtiöille • Tukivolyymit edellisen vuoden tasolla • 3,5 (3,5) milj. euroa lainojen anteeksiantoon purettavien talojen osalta • 2 (2) milj. purkuavustuksiin • 2,6 (2,6) milj. tervehdyttämisavustuksia taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokra- ja asumisoikeustaloille (VK) • 3 (3) milj. euroa lainojen anteeksiantoon luottotappioiden vähentämiseksi (VK myöntää, ARA antaa lausunnon)

19. Asuntorakentamisen avustusten kehitys 2006 – TAE 2011

20. Korkotukivaltuuksien käyttötilanne • 27.9. 2010 mennessä27.9.2009 mennessä • 1220 M€ valtuus 1120 M€ valtuus • 749 M€ käytetty (61,4%) 866 M€ käytetty (77,3%) • 471 M€ jäljellä 254 M€ jäljellä • 2010Välimallivaltuus 2009 • 450 M€ 550 M€ • 303,4 M€ käytetty (67,4%) 246,5 M€ käytetty (44,8%) • 146,6 M€ jäljellä 303,5 M€ jäljellä

21. Investointiavustusten tilanne 2009/2010 (syyskuun lopulla) 2009 2010 • Avustuspäätöksiä 59,5 M€ (54,1%) 74,1 M€ (67,4%) • Osapäätösvaiheessa 36,7 M€ 25,2 M€ • Yhteensä 96,2 M€ = 87,5% 99,3 M€ = 90,3 % • Varauskanta 144,3 M€ 122,8 M€ • Vuodelle 2011 arvioidaan siirtyvän noin 110 M€ vanhoja varauksia • Käynnistysavustus (valtuus 69 M€): • 2009 2010 • Avustuspäätöksiä 37,0 M€ 34,3 M€ • Valtuutta jäljellä 32,0 M€ 34,7 M€

22. ARAn korkotukilainat lyhyesti VUOKRA- JA ASUMISOIKEUS Uustuotanto, perusparannus ja hankinta Korkotukilainaksi enintään 80-95 % hyväksytyistä kustannuksista 3,4 % omavastuukoron ylittävästä osasta aluksi 95% maksaa valtio Tuki alenee asteittain 23 vuodessa Valtion täytetakaus Kunnille ja nimetyille yleishyödyllisille Välimalli eli lyhyt korkotuki (10 v) kaikille takaisinmaksukykyisille vuosina 2009-2010 ASUNTO-OSAKEYHTIÖT Perusparannus 40 % yhtiölaina, energiataloudellisille korjauksille 50% Korkotuki 28 % korosta enintään 15 vuotta Ei täytetakausta

23. KORKOTUKILAINAN TUKIASTE Perusomavastuukorko 3,4 % • Asumisoikeustaloissa 3,5 % korosta Rakentamisaikana maksetaan perusomavastuun ylittävä korko kokonaan Rakennusajan jälkeen perusomavastuun ylittävästä koron osasta ARAn varoista maksetaan aluksi 95%-tukiosuus, joka alenee asteittain ja päättyy 23 vuodessa nollaan. Tukiaste korkotukiajalta nykyarvossa: • mikäli lainan korko 5 % tukiaste 17 % • Mikäli lainan korko 4 % tukiaste 7 %

24. VALTION TÄYTETAKAUS KORKOTUKILAINALLE Täytetakauksen ansiosta pankeille 0-riskiluokan lainoja • Korkomarginaali keskiarvo 0,04 % (v.2007) , 0,07 % ( 2008) ja 0,67 % (2009) MUTTA RAHOITUSKRIISI 9/2008  korkomarginaalit nousivat selvästi • Kuntarahoitus Oyj:llä  0,6 % - 0,8 % -prosenttiyksikköä • Muilla luottolaitoksilla jopa  1,0 % - 2,0 % viime aikoina kilpailua jälleen • Kokonaiskorko tällä hetkellä noin 2 % ( 12 kk Euribor + 0,6%) TÄYTETAKAUS = Velallisen maksukyvyttömyystilanteissa valtio on vastuussa pääoman ja koron Lopullisista menetyksistä siltä osin kuin vakuus ei niitä riitä kattamaan ARA päättää panttioikeuksien etusijajärjestyksestä uudistuotannossa on oltava parhain etusija • erityisestä syystä hyväksytään myös toissijainen kiinnitysvakuus, esim. perusparannuskohteet Vakuutena voidaan edellyttää kunnan omavelkaista takausta, jos hakijan taloudellinen tilanne tai hankkeen toteutustapa sisältävät poikkeavia riskejä

25. ASUNTO-OSAKEYHTIÖTALON KORKOTUKILAINA (perusparannuskustannuksista 40% tai 50%) • Vuonna 2009 vain perusparantamiseen (ARA hyväksyy) • yleensä omistusasumiseen • hakemusasiakirjat – selviää aran internet -sivulta kevennetty hankekäsittely • Lainoitusosuus 40 % hyväksytyistä kustannuksista tai 50 % hyväksytyistä kustannuksista energiatehokkuutta parantavaan perusparannukseen • Korkotuki 28% koroista – HUOM ! ei omavastuukorkoa • Korkotukea maksetaan (VK) enintään 15 vuoden ajan • Korkotukilainaa lyhennettävä alkuperäisestä lainapääomasta laskien lainavuosina 1-10 vähintään yhteensä 10 % ja lainavuosina 11-15 yhteensä 20%. • Korkotukilaina kilpailutettava (mm. hakemuslomake ja luottolaitokselle tarkoitettu lainasitoumuslomake…)

26. Korjaus- ja energia-avustukset: Korjausavustukset vanhusväestölle ja vammaisille Korjausavustukset hissien rakentamiseen ja liikkumisesteitten poistamiseen (ARA) Korjausavustukset terveyshaittojen poistamiseen (ARA) Korjausavustukset kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen Korjausavustukset suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi Energia-avustukset energiakatselmuksille Energia-avustukset rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen (ei 2010) Energia-avustukset ilmanvaihtojärjestelmiin (ei 2010) Energia-avustukset lämmitysjärjestelmiin ja uusiutuviin energialähteisiin (ei 2010) Tarveharkintaiset energia-avustukset pientaloille (Suhdanneluonteiset korjaus- ja energia-avustukset 2009-2010)

27. Korjausavustukset vanhusväestölle ja vammaisille Avustus on tarkoitettu kaikille yli 65-vuotiaille tai vammaisille Tulo- ja varallisuusrajat, 5 vuoden käyttörajoitus Avustusta haetaan sijaintikunnalta - kiinteä hakuaika ARA osoittaa kunnalle myöntämisvaltuuden Voi saada kaikkiin perusparannustoimenpiteisiin esim. kylpyhuone- ja keittiöremontteihin, liikuntaesteen poisto, vesikaton, ikkunoiden ja julkisivun uusimiseen, energiataloudellisiin korjauksiin jne. Avustus on 40% tai 70% (veteraanit ja vammaiset) Asunto-osakeyhtiössä on mahdollista saada avustusta niihin toimenpiteisiin jossa kunnossapito vastuu on osakkeenomistajalla

28. Hissi- ja liikuntaesteavustus Avustusta myönnetään enintään 50% hyväksytyistä hissin tai hissien rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista Hissin rakentamisellejatkuva haku, joten avustusta voi hakea ympäri vuoden ja avustuksia myönnetään niin kauan kuin tähän avustusmuotoon tarkoitettua määrärahaa riittää Hissien peruskorjausten seuraava hakuaika päättyy maalis/huhtikuussa 2011 2008 myönnettiin avustuksia: 189 uuden hissin rakentamiseen (kustannukset noin 170 000 €/ hissi) 293 hissin perusparantamiseen (kustannukset noin 80 000 €/hissi)

29. ENERGIA-AVUSTUKSET 2010 • Energia-avustukset rivi- ja kerrostaloille myönnetään tänä vuonna suhdanneluonteisina (valtuus enintään 37 milj. €) - Kunta myöntää, haku 1.4 – 17.9, hakulomakkeet ARA 37a/10 ja 37b/10, enintään 15 %, päätökset loppusyksystä - Ks. www.ara.fi kohdan Avustukset alakohta Suhdanneluonteiset energia-avustukset • Varsinaisina energia-avustuksina kunnat voivat myöntää tänä vuonna pientalojen energia-avustuksia (hakulomake ARA 36/d/10, enintään 25 %, tulorajat) ja energiakatselmusavustuksia (hakulomake ARA 36 b/10) - hakuaika näiden hakemiseen päättyi 9.4 - ks. www.ara.fi /Korjaus- ja energia-avustukset/Energia-avustus

30. TAE 2011: 30 M€ avustuksia uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon • Asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien tehokkaiden lämpöpumppujen käyttöönottoon sekä pellettilämmitykseen siirtymiseen. Erilaisia hybridiratkaisuja, joissa hyödynnetään useampaa energiamuotoa ympäristöystävällisesti, on myös tarkoitus ottaa tuen piiriin samoin kuin tukea muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymistä • lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa • Kaukolämmitteisille taloille tukea ei ole tarkoitus myöntää • Koko asuinrakennuskantaan, niin yksityistalouksille kuin asuntoyhteisöillekin • Budjettilaki annettu (avustus enintään 20%), VN:n asetus annettaneen vuodenvaihteen tienoilla • ARA antaa ohjeet avustusten hakumenettelystä ja hakuajasta. Hakuaika tulee olemaan vuoden 2011 alkupuolella.

31. Investointiavustus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi

32. Suomen tulevaisuus on epävarma, mutta yksi on kuitenkin varmaa: SUOMI IKÄÄNTYY

33. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa (Tilastokeskuksen väestöennuste 2009) • 75 + väestö: 2009 2030 • Koko maa 427 547 (8 %) 847 063 (14,5 %) • Vuonna 2030 suurimmat osuudet 75+ väestöä: • Kuhmoinen 28,8 % • Puumala 28,0 % • Kaskinen 27,9 % • Lieksa 27,7 % • Kemijärvi 27,3 % Pienin osuus 75 + väestöä vuonna 2030: • Liminka 5,0 % • Tyrnävä 7,1 % • Kiiminki 8,1 %

34. Suomi on OECD-alueen laitosvaltaisin maa Jarmo Lindén 16.2.2010

35. INVESTOINTIAVUSTUS ERITYISRYHMILLE • Käyttöön vuoden 2005 alusta (avustettu tähän mennessä 18 000 palvelu- tuki- ja vuokra-asuntoa yhteis- ja palvelutiloineen) • Korvasi RAY:n avustukset palveluasumisen tukemisessa • Avustusta vain ARA-korkotukilainoitettaville vuokra-asunnoille • Rakentaminen - perusparannus - hankinta • Avustus pienentää korkotukilainaa ja asumiskuluja • Avustusten määriä harkittaessa otettava huomioon • hankkeen laajuus • kustannukset • vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky

36. Erityisryhmien avustusvaltuus 2005 2011 TAE (M€)

37. Vuosina 2005-2010 avustettu yhteensä noin 18 200 asuntoa (20.9.2010)

38. Vuosina 2005-2010 avustuksia myönnetty yhteensä 391 M€ (20.9.2010)

41. 2005-2010 avustetut vanhusasunnot maakunnittain

42. 2005-2010 avustettu 200 vanhusasuntokohdetta: Hankkeiden omistajat

43. Erityisryhmien investointiavustusten tukiprosentit 2010 I tukiluokka enintään 10% (opiskelijat, nuoret, ikäihmiset) II tukiluokka enintään 25%(tukiasunnot, mielenterveyskuntoutujat) III tukiluokka enintään 40% (palveluasunnot, vammaiset) IV tukiluokka enintään 50 % (pitkäaikaisasunnottomat, KEHAS) HE 36/2010 avasi osalle kehitysvammaisten asuntohankkeita mahdollisuuden enintään 50% avustukseen laitoshoidon alasajon vauhdittamiseksi Jokainen tukipäätös ja tuen mitoitus arvioidaan ja perustellaan erikseen ARA takaa 100 % rahoituksen = investointiavustus + korkotukilaina kattavat ARAn hyväksymät kohtuulliset rakentamisen ja perusparannuksen kustannukset

44. VUOKRA-ASUNTOJEN OMISTAJAT eli AVUSTUKSEN SAAJAT =korkotukilain 5 §:n korkotukilainansaajiksi kelpoiset yhteisöt 1) kunta tai muu julkisyhteisö; 2) ARAn nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö 3) sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jossa kahden edellisen ryhmän yhteisöillä on välitön kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta • mm. kuntien omistamia kiinteistö Oy:itä on n. 1200 kpl Yleishyödylliseksi nimettyjä asuntoyhteisöjä on lähes 500 kpl • Luettelo ARAn kotisivulla

45. TUKILUOKKA 1 (VUOKRA-ASUMINEN) Erityisryhmät, joiden asuminen ei edellytä erityistukea tai palveluita (VUOKRA-ASUMINEN) • tuki enintään 10 % hyväksyttävästä hankinta-arvosta • avustuksen voi saada kaikki korkotukilainoituskelpoiset hakijat • esim. opiskelijat, ikä-ihmiset ja nuoret (pienituloisuus) • päällekkäisyyttä RAY:n kanssa

46. TUKILUOKKA 2 (TUKIASUMINEN – TUETTU PALVELUASUMINEN) • Erityisryhmät, joiden asuminen edellyttää erityistä tukemista - elämänhallinnan ongelmat tunnusomaista • tuki enintään 25 % hyväksytystä hankinta-arvosta tai PP-kustannuksista • esim. mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset ja erityistukea tarvitsevat nuoret • asunnon ylläpito- ja hoitokulut kasvaneet • päällekkäisyyttä RAY:n kanssa (esim. nuoret) • 2 tukiluokka suunnattu erityisesti kunnille ja niiden yhtiöille

47. TUKILUOKKA 3(TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN) • erityisryhmät, joiden asuminen edellyttää monipuolisia palveluitavammaiset, muistihäiriöiset ja huonokuntoiset vanhukset • Hoito- ja/tai muun henkilökunnan tarve ympärivuorokautista • avustus enintään 40 % hyväksytystä hankinta-arvosta • edellyttää soveltuvaa asuntoa ja tiloja palveluiden tuottamiseen • investoinnin kustannukset korkeat • avustettavat tilat; myös keittiö-, ruokailu-, pesula-, sauna-, kuntoutus- ja henkilökunnan tilat • 3 tukiluokka suunnattu erityisesti kunnille ja niiden yhtiöille

48. TUKILUOKKA 4a (TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN - pitkäaikaisasunnottomat) • erityisryhmät, joiden asuminen edellyttää monipuolisia palveluita • Hoito- ja/tai muun henkilökunnan tarve ympärivuorokautista • Avustuksen suuruutta harkittaessa otetaan huomioon varusteratkaisujen ohella myös tavanomaisesta poikkeavat, esimerkiksi paloturvallisuutta ja kulumiskestävyyttä parantavat, rakenteet ja rakennusosat. Vuokraa määritettäessä ja vuokran kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon voidaan ottaa myös kohteiden tavanomaista korkeammat ylläpito- ja hoitokustannukset. • avustus enintään 50% hyväksytystä hankinta-arvosta tai PP-kustannuksista • 4. tukiluokka suunnattu erityisesti kunnille ja niiden yhtiöille

49. TUKILUOKKA 4b (Kehitysvammaiset) • Asunto-olojen järjestäminen edellyttää 2 kohdassa tarkoitettujen tukipalveluiden lisäksi poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia • avustus enintään 50% hyväksytystä hankinta-arvosta: • laitoshoidosta tulevat vaativaa hoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset henkilöt, esim. pyörätuolilla liikkuvat tai pääosin vuoteessa olevat henkilöt, tarvitsevat apuvälineitä ja väljyyttä asumis- ja palvelutiloissaan, jotta heidän tarvitsemansa hoito ja palvelut voidaan antaa. • 4. tukiluokka suunnattu erityisesti kunnille ja niiden yhtiöille

50. Vanhusasuntojen tuki suuntautuu tehostettuun palveluasumiseen