Si 2.3. Liikunnan didaktiikan luento-otteita SL 2011 Juha Valtonen

1. Si 2.3. Liikunnan didaktiikan luento-otteita SL 2011 Juha Valtonen

2. Viitteellinen luentorunko • Fyysinen toimintakyky • Liikuntalajien opetus - ominaisuusopetus • Opsinperusteet (ks. KouHA/arviointi) • Fyysisen aktiivisuuden suositus • Koulun liikunta • Opettajan pedagoginen ajattelu • Opetustaito • opetusmenetelmät ja –tyylit • Ydinkeskeinen oppiminen

3. Liikunnanopetuksen viitekehyksiä

4. Fyysinen toimintakyky viitekehyksenä • Luentokoosteessa viitataan liikehallinnan osalta pääosin prof. Heimo Nupposen 22.1.2005 pitämään verkkoluentoon • Ops:n ja opetuksen systemaattinen kehittäminen • monipuolisen liikunnanopetuksen toteuttaminen • Liikunnanopetuksen erityistehtävä • Keskittyminen olennaiseen • Tavoitteiden asettelun haasteet • alakoulu – yläkoulu –lukio • tässä ja nyt – lähitulevaisuus – aikuisuus - vanhuus • Perustan luominen • Liikehallintakykyjen pysyvyys lajien lukuisuus, yhteiset piirteet • Lajien uusiutuminen • Aikapula, ajankäyttö opetuksessa

5. On hyvä muistaa, että KYVYT ovat • pääosin perittyjä • pysyviä • ehkä 50 • edellytyksiä monille taidoille TAIDOT taas ovat • opittuja • harjoituksen avulla muuntuvia • riippuvat monista kyvyistä

6. Fyysinen toimintakyky

7. Liikuntakykyisyyden ajallinen ja anatominen luokittelu (Pitkänen, P.)

8. Kuntokyvyt • Kestävyys • Aerobinen kestävyys • elimistön kyky jatkaa fyysistä työtä hapenoton ja -kulutuksen pysyessä tasapainossa • Anaerobinen kestävyys • elimistön kyky vastustaa väsymystä yhtäjaksoisessa maksimisuorituksessa • Voima • Maksimivoima • yhdellä tahdonalaisella lihassupistuksella saavutettu voimataso • Kestovoima • elimistön kykyä ylläpitää kussakin urheilulajissa tarvittavia lajinomaisia voimatasoja mahdollisimman kauan • Nopeusvoima • kykyä tuottaa mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman suuri submaksimaalinen voimataso

9. Nopeus • Räjähtävä nopeus • Liikenopeus • kyky ylläpitää samaa liikettä nopeassa suorituksessa • maksimiminopeus • nopeuskestävyys • Elastisuus • Notkeus • nivelistön, sidekudosten ja lihaksiston venymiskyky • Kimmoisuus • lihas- ja sidekudoksen jousto-ominaisuuksien hyväksikäytön tehokkuus

10. Liikehallinta • Tarkoitetaan • niitä liike- ja liikuntatehtävissä ilmeneviä yksilöllisiä piirteitä, joissa ohjaavan järjestelmän (hermoston ja aistien) toimivuus on keskeistä • Hirtzin 1977 tekemän faktorianalyysin perusteella muodostettiin • liikehallinnan keskeiset osa-alueet • Osa-alueet: • Tasapaino • Oman kehon tai ulkopuolisen esineen pitäminen paikallaan tai liikuttaminen siten, että asento tai liike on hallittu • Voimaerottelu • Lihaksiston voimankäytön ja rentouden vaihtelu tilanteeseen soveltuvalla tavalla • Nopeuserottelu • Sopeutuminen käyttää tilanteen mukaista nopeutta

11. Ajoitustarkkuus • Liikkeen tai sen osien oikea-aikaisuus ja liikkeelle ominaisen rytmisen vaihtelun ymmärtäminen ja toteuttaminen • Suuntatarkkuus • Havainto- ja hermolihasjärjestelmän kyky toimia hienosäätöisesti tilaan ja painovoimaan nähden • Yhdistely • Hermoston ja lihasten hallinta siten, että liikkeet ja niiden osat muodostavat sujuvan kokonaisuuden • Muuntelu • Kyky toimia motorisesti tavalla, joka sopii odottamatta muuttuviin olosuhteisiin tai tulevaan tilanteen muutokseen • Kyky kontrolloida motorista toteutusta ja tarvittaessa muuttaa sitä • Reagointi • Vastauksen nopeus ja motorinen tarkoituksenmukaisuus annettuun ärsykkeeseen

12. Ominaisuusopetus • Sisältöjen valinta tapahtuu ominaisuuksien perusteella • Liikuntamuodot ja harjoitteet valitaan oppilaista hankitun tiedon perusteella • Tunnit keskittyvät painotetusti joihinkin ominaisuuksiin • Sisältöinä ovat edelleen pääosin liikuntamuodot • Ajoittain voidaan pitää yhteen ominaisuuteen perustuvia tunteja • Etsitään vanhojen ja uusien lajien joukosta parhaiten liikehallinta-ominaisuuksia kehittävät • Opettaja tekee aluksi ratkaisuja oppilaiden puolesta • Oppilaille perustellaan yhä enemmän sisältöratkaisuja

13. 1. Kaikilla koululaisilla on kompetenssia jossakin liikuntakyvyssä.2. Koululaiselle ei ole riittävästi osoitettu hänen vahvoja puoliaan liikuntakykyjen alueella.3. Koululaiselle ei ole riittävästi osoitettu hänen mahdollisuuksiaan vahvistaa heikkoja puoliaan. 4. Opetus on liiaksi lajikeskeistä.5. Opettajankoulutus on liiaksi lajikeskeistä.6. Opettajia on liiaksi kiinnostanut performanssi ja liian vähän kompetenssi.7. Elämäntavan muutoksiin ei ole reagoitu tarpeeksi opetussuunnitelmissa ja opettajankoulutuksessa.8. Koulun liikunta on enemmän kuin koululiikunta. Käyttämätöntä resurssia on runsaasti.9. Liikuntakasvatuksen lähtökohtana on liian harvoin lapsen ja nuoren kokonaiskehitys. Elämä on muutakin kuin liikuntaa.10. Asioiden oivaltaminen vaatii aina aikansa.(Lähde: Nupponen, H. ja Pehkonen, M. Koululiikuntafoorumi 7/2010)http://www.slu.fi/lum/numero_7_2010/tutkittua/koululiikuntafoorumi_liikuntalaj/ 10 teesiä liikunnanopetuksen ominaisuusopetuksen tueksi

14. Fyysisen toimintakyvyn kehittämisen arviointi

15. Ydinkeskeinen oppiminen • Eloranta, Veikko • Ks. Edu.fi-verkkosivut • http://www.edu.fi/teemat/laatualiikuntakasvatukseen/ydinkeskeinen_opettaminen • Tavoitteena on auttaa oppilasta löytämään oma yksilöllinen oppimispolkunsa positiivisten osaamis- ja oppimiselämysten avulla • Keskeiset periaatteet • Oppilaan motivaation synnyttäminen • Positiivisen oppimisilmaston luominen • Oppilaan osaamisytimen laajentaminen • Kokonaissuorituksen harjoittaminen • Oppilaan sisäisen pomon positiivinen huijaaminen • Oivaltavaan oppimiseen ohjaaminen • Johdonmukaiseen toimintaan ohjaaminen • Pysyvien oppimismuutoksien tuottaminen • Apuopettajien hyödyntäminen • Toiminnan ja harjoittelun maksimoiminen

16. Motivaation synnyttäminen • Opettajan tulisi luoda oppimisympäristöstä sellainen, jossa kaikilla oppilailla, huolimatta taitotasosta, olisi mahdollisuus kokea motivoivaa tekemistä. • Muistissa olevat tunteiden ja asenteiden sävyttämät tiedostamattomat skeemat määräävät toiminnan ja oppimisen aloituksen ja jatkumisen. • Ilman motivaation syntymistä ei motoristen taitojen oppiminen ole mahdollista, puhumattakaan liikunnanharrastuksen syttymisestä.

17. Positiivisen oppimisilmaston luominen • Ydinkeskeisen opettamisen tavoitteena on uuden taidon oppiminen, ei väärän suorituksen tai virheen etsiminen ja välttely tai väärän suorituksen poisoppiminen. • Oppilaat harjoittelevat niillä taidoilla ja keinoilla, joita heidän tiedostamattomat skeemansa sisältävät. • Heillä ei ole mahdollisuuksia tehdä muunlaisia suorituksia. • Siksi ydinkeskeisellä tunnilla näkee monenlaisia suoritusvariaatioita, joiden pohjalta opettaja pyrkii ohjaamaan oppilasta tavoiteltavaan suuntaan.

18. Oppilaan osaamisytimen laajentaminen • Opettajan on tarjottava oppilaalle oppilaan kannalta katsoen mielekästä tekemistä. • Tehtävän idea eli ydin muodostaa harjoittelulle punaisen langan, jolloin kaikki harjoittelu sisältää tehtävän idean ja siten myös tuttuuden ja mielekkyyden. • Taitorefleksien ymmärtäminen ja hyödyntäminen • Kokonaissuorituksen harjoittaminen • Kokonaissuoritusta on aina mielekästä harjoitella, se motivoi • Riisuttu malli – YDIN • Ydinrenkaiden lisääminen

19. Oppilaan sisäisen pomon positiivinen huijaaminen • Oppilas tekee sitä, mitä osaa, ja harjoittelee sitä, mikä motivoi. • Positiivisessa huijauksessa opettaja tarjoaa oppilaalle sellaisen oppimisympäristön, joka houkuttelee oppilasta harjoittelemaan omista lähtökohdistaan lähtevää omaa oppimispolkuaan kohti uutta mielenkiintoista motorista taitoa. • Teknisen sisältöytimen ja osaamisytimen yhdistäminen • Oppilaan osaamisskeemaa vastaavat mielikuvat määräävät oppiaineksen • Oivaltavaan oppimiseen ohjaaminen • Oppilaan omat mielikuvat ohjaavat oppimista, joten mielikuvien kehittämisen kautta oma oppimispolku alkaa hahmottua. • Edellyttää tunneaivojen herättämistä, siis motivaatiota, mutta myös sopivia oppimishaasteita

20. Johdonmukaiseen toimintaan ohjaaminen • Sopivassa oppimisympäristössä kulkevalla oppimispolullaan oppilas kokee toistuvia onnistumisen elämyksiä • Selviytyessään itselleen sopivista haasteista oppilas kehittyy realistiseksi harjoittelijaksi. • Kun oppilas mielekkäällä tavalla harjoittelee suoritusta, jonka idean hän ymmärtää ja jonka tekemisessä hän kokee onnistumisen, kehittymisen ja osaamisen tunteita, syntyvät edellytykset omaehtoiselle oppimaan oppimiselle • Pysyvien oppimismuutoksien tuottaminen • Osaamis- ja oppimiselämykset sisältävät voimakkaita tunne-elämyksiä. • Oppimispolku on viitoitettu tunnepainotteisilla muistikuvilla.

21. Apuopettajien hyödyntäminen • Apuopettajat ovat suoritusta muuntelevia, helpottavia tai vaikeuttavia välineitä ja ideoita. • Oppimisympäristöllä luodaan edellytykset yksilöllisten oppimispolkujen rakentamiselle. • Tunteellinen sisäinen pomo vaatii mukavia, mielenkiintoisia ja sopivan haasteisia harjoituksia, jotka ovat mielestä mielekkäitä ja tärkeitä. • Siksi apuopettajat rakentuvat oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi. • Toiminnan ja harjoittelun maksimoiminen • Tuttua ja turvallista, jo kokeilemaansa tehtävää oppilas harjoittelee mielellään. • Apuopettajien avulla oppimisympäristö muuntaa ja vaikeuttaa tutun tehtävän sopivan haasteiseksi ja mielekkääksi.

22. Peruskäsitteitä • Kasvatus (education) • Inhimillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on edellytysten luominen ihmisen monipuoliselle kehitykselle ja kasvulle. • Opetus (teaching) • Kasvatustavoitteiden suuntaista intentionaalista vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on aikaansaada oppimista. • Huom! teaching ≈ instruction + management… • Opiskelu (studying) • Tietoistajaaktiivistatavoitteidenmukaistatoimintaa • Oppiminen (learning) • Sellaisia käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka jollakin tavalla ovat yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta syntyneitä. (Hirsjärvi 1983)

23. Didaktinen kolmio oppiminen opiskelu opettaminen Didaktinen kolmio (Kansanen & Meri, 1999, 112-114), keltainen lisäys juhavaltonen

24. Opettajan pedagoginen ajattelu eettiset perustelut reflektio vuorovaikutus Kuvio 1 Opettajan pedagogisen ajattelun tasomalli. (Kansanen 1993, teoksessa; Syrjäläinen, Jyrhämä, Haverinen, 2004 Praktikumikäsikirja.)

25. Pedagogisesta ajattelusta pedagogiseen toimintaan Opetuksen kehystekijät -rajoitukset ja mahdollisuudet - oppimisympäristö, ops Open interaktiivinen ajattelu ja päätöksenteko opetustilanteissa Oppilaiden toiminta ja käyttäytyminen OPEN TOIMINTA JA SEN HAVAITTAVAT MUUTOKSET Vuorovaikutus ja ilmapiiri opetus- oppimistapahtumassa OPEN PEDAGOGINEN AJATTELU Open opetus-käyttäytyminen Opetuksen suunnittelu Opetuksen arviointi ja reflektio Open tieto, teoriat, käsitykset ja uskomukset Oppilaiden oppiminen Kuvio 2 Opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan malli. Palomäki, Heikinaro-Johansson 2009. Clark & Petersonin 1986, 257; mallin pohjalta.

26. Opetustaidosta • Clarke ja Lahdes (1977) : • Oppiaineksenhallintajajäsentäminen • Opetus- oppimisprosessinsuunnittelu • Henkilösuhteidenhoito • Sosiaalisenjärjestyksenluominen • Kommunikointi • Opetusmenetelmienhallintajasoveltaminen • Motivointi • Arviointi- jaarviointitiedonkäyttö • Oppimistulokset

27. ACTIVE TEACHER (Siedentop) • Didaktinenitseluottamus, open toiminnallavoidaanauttaaoppilastaoppimaan • Ajanjaoppimismahdollisuuksientavoitteidensuuntainenoptimointi (alt-pe !) • Odotustenjaroolienviestiminen • Luokanhallinta/opetusjärjestelytjaoppilaidenosallisuus • Mielekkyys, haasteellisuus • Oppitunninsisäinenrytmitys • Perusrakenne: selkeäohjeistus, ohjattuharjoittelu, palaute • Aktiivinenohjaus • Oppilaidenvastuullisuus • Selkeys, innostavuus, tasapuolisuus • Oppilaslähtöisyys

28. Opetustyylien spektri • Mosston & Ashworth 2002, Teachingphysicaleducation. • opettaminen on päätöksenteon ketju • Opetustapahtuma jakautuu • Suunnitteluvaiheeseen (pre-interaktiivinen vaihe) • toteutusvaiheeseen (interaktiivinen vaihe) • Arviointivaiheeseen (post-interaktiivinen vaihe) • Kukin vaihe sisältää tietyt päätökset • päätöksiä tekevät sekä opettaja että oppilaat • eri tyyleissä osuudet ovat erilaiset erilaiset opetustyylit

29. Suunnitteluvaiheessa • valitaan opetustyyli • oletettu opetuskäyttäytyminen • odotettu oppimiskäyttäytyminen • suunnitellut tavoitteet • kenelle opetetaan • oppisisältö • Sisältö, määrä, laatu, järjestys, paikka ja sijainti, tehtävän toteutusasento, asu ja varusteet, aika, alkamisaika, rytmi ja vauhti, kesto, keskeytyskohdat, tauot, päättäminen, kommunikointitavat, kysymysten käsittely, organisointiratkaisut, rajoitukset, luokan ilmapiiri, arviointitoimenpiteet ja –materiaali, muut

30. Toteutusvaiheessa • toteutetaan suunnitteluvaiheen päätökset • soveltavat päätökset • muut Arviointivaiheessa • tietojen kerääminen toteutusvaiheen suorituksista • tiedon arviointi kriteerien avulla • palaute joko välittömästi tai viivästetysti • oppisisällöstä ja rooleista • kysymysten käsittely • valitun opetustyylin arviointi • soveltavat ja tarkistavat päätökset • muut

31. Opetusmenetelmien spektriluokittelu (A-K) • kuka tekee milloin ja minkälaisia päätöksiä, • voidaan määritellä 11 erilaista opetustyyliä (A-K), jotka kuvaavat opetus-oppimisprosessia • spektrin alkupäässä (A, komentotyyli) opettaja vastaa päätöksistä • spektrin loppupäässä (K. itseopetus) oppilas vastaa päätöksistä

32. Opetustyylit: • PRODUCTION (tiettyjen mallien toistaminen) • komento-opetus (A) • tehtäväopetus (B) • vuorovaikutustyyli (C) • itsearviointi (D) • eriyttävä opetus (E) oivaltamisen kynnys - pyrkimys luovuuteen ja henkilötasoisiin ratkaisumalleihin • RE-PRODUCTION (uuden tuottaminen) • ohjattu oivaltaminen (F) • ongelmanratkaisu (G) • erilaisten ratkaisujen tuottaminen (H) • yksilöllinen harjoitusohjelma (I) • yksilöllinen opetusohjelma (J) • itseopetus (K)

33. Arviointi ja Palaute • Arviointitiedon keruu • Kuka arvioi • Kuka antaa palautteen • Mihin arviointi/palaute kohdistuu • Milloin palaute annetaan • Palautetavat

34. Kehityskanavat • Fyysinen • Sosiaalinen • Emotionaalinen • Kognitiivinen • Moraalinen • Opetustyylin valinnalla vaikutetaan toiminnan vaikutuksiin • Eri opetustyylit vastaavat eri tavoin kehitystavoitteisiin • Opetustyylien spektri on jatkumo • Tyylit ovat työkaluja eri tarkoituksiin • Tyylin valinta riippuu mm. tavoitteista, oppiaineksesta, opettajasta, oppilaista ja olosuhteista

35. Koulun liikunta • Koulumatkat • Oppitunnit (muutkin kuin liikunta!) • Välitunnit • Kerhotoiminta • Koulun kilpailutoiminta • Liikunta-/ toimintapäivät • Erilaiset aktivointiprojektit • Nuori Suomi • http://www.nuorisuomi.fi/ • mm. Koulun liikunnan tukeminen eri tavoin

36. Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille: • Nuori Suomi • http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuositus-kirja(kevyt)_08.pdf • Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. • Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. • Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. • Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja • Aikuisten liikuntasuositus (liikuntapiirakka) • http://www.ukkinstituutti.fi/upload/5rqqtows.pdf