Liikunnan didaktiikan opinnot Helsingin SOKLAssa

1. Liikunnan didaktiikan opinnot Helsingin SOKLAssa Si 2.3. Sivuaineopinnot 25 op (3.sl,kl) Ad 6.3. Valinnainen osa 4 op (2.kl) Ad 3.3. Perusosa 3 op (1.kl) Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

2. Ad 3.3 Liikunnan perusosa (3op) Tavoitteet: • Opiskelija ymmärtää: • liikunnanopetuksen merkityksen taustaltaan monitieteisenä ja –kulttuurisena oppiaineena • liikunnanopetuksen merkityksen osana esiopetuksen ja luokkien 1-6 kasvatus- ja opetustehtävää • liikunnan merkityksen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäjänä • opettajan merkityksen ja vastuun oppilaan jatkuvan liikuntaharrastuksen muodostumiseen • Opiskelijalla on valmiuksia: • lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseen liikunnan avulla • opettaa erilaisissa toimintaympäristöissä Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

3. Toteutus ja työtavat • Luennot: 2 tuntia, tentti 2 tuntia • Ryhmäopetus: 30 tuntia • Itsenäinen työskentely: 46 tuntia • Luennot, tentti ja ryhmäopetus Luennot:    Ryhmät: • uinnin, luistelun ja jääpelien, maastoliikunnan, palloilun salityöskentelyn ja yleisurheilun didaktiikkaa Arviointi: • Kirjakuulustelu arvioidaan asteikolla 0-5. • Ryhmien hyväksyttävä suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista ja annettujen kirjallisten tehtävien suorittamista. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

4. Mitä liikunta on ? • Kokonaisvaltaista toimintaa • Huolenpitoa omasta itsestä • Oppimista • Vuorovaikutusta • Elämyksellisyyttä • Itsensä alttiiksi asettamista • Itsensä voittamista • Tapa pitää itsestä huolta • Mahdollisuus oppia tuntemaan itsensä... Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

5. Mitä liikunnanopetus on ? • Oppiaine mm. peruskoulussa • Tehtävänä tukea peruskoulun päämäärien saavuttamista liikunnan keinoin • Kasvatus liikuntaan ja liikunnan avulla • Erityispiirteenä fyysis-motorinen lähestymistapa Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

6. Liikunnanopetuksen lähestymistapoja (Hakala 1999, 114) • Fyysis-motorinen • Terveydellinen • Kasvatuksellinen • Elämyksellinen • Itseisarvoinen • … Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

7. Opetusprosessi • Suunnittelu • Toteutus • Arviointi Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

8. Suunnittelu Toteutus Arviointi Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

9. Ops:n perusteet 2004 • Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. • Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. • Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. • Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

10. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. • Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. • Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. • Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

11. VUOSILUOKAT 1–4 • Vuosiluokkien 1–4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. • Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. • Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

12. Tavoitteet luokilla 1-4 Oppilas • oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa • oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon • harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista • oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

13. Keskeiset sisällöt luokilla 1-4 • juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin • voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä • musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja • leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja • luontoliikuntaa • talviliikuntaa • veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia • liikunnallisia leikkejä Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

14. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä Oppilas • hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa • osaa juosta, hypätä ja heittää • osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä • osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan • osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä • osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

15. osaa luistelussa liukumisen, eteenpäinluistelun ja jarrutuksen • pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti • pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä • toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa • osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan • toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

16. Vuosiluokat 5-9 • Opetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat • sukupuolten erilaiset tarpeet sekä • oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. • Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla • tuetaan oppilaan hyvinvointia, • kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen • luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. • Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia • liikunnallisiin elämyksiin ja • tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

17. Tavoitteet luokilla 5-9 Oppilas • kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja • oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä • oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään • kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja • oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa • oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä • opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta • tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

18. Keskeiset sisällöt luokilla 5-9 • juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa • voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä • musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia • pallopelejä • suunnistusta ja retkeilyä • talviliikuntaa • uintia ja vesipelastusta • toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa • uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

19. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas • osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa • osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä • osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa • osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan • osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

20. osaa luistella sujuvasti • hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat • hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja • tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä • osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään • osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa • varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan • toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

21. Eri aikajaksojen suunnitelmat • Kausisuunnitelma – lukuvuoden suunnitelma • Lukuvuosi koostuu useista jaksoista • Jakson suunnittelu ks. praktikumi-sivusto • Oppitunnin suunnittelu • Opetustuokion suunnittelu • Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

22. Suunnittelu Toteutus Arviointi opetusfilosofia oppisisällöt resurssit vaikutukset oppimis-ympäristöön Oppilaan parhaaksi tavoitteiden mukaisesti… Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

23. Opetusmenetelmät (Siedentopin mukaan) • Opettajajohtoinen opetus • (active teaching; komentotyyli, direct instruction; explicit instruction, interactive teaching) • opettaja • valitsee sisällön, • suunnittelee vaiheittaisen etenemisen (kehittelee) • viestii oppisisällön • varmistaa kysymyksin ja tarkkailemalla että tehtävä on ymmärretty oikein • rytmittää oppitunnin • järjestää opetuksen tehokkaasti • optimoi harjoittelu-/oppimisajan • minimoi tehtävien ulkopuolisen toiminnan jahäiriökäyttäytymisen • antaa palautteen ja arvioi Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

24. Tehtäväopetus (task teaching) • pysäkkityöskentely, station teaching • suoritus- ja toimintaohjeiden anto => oppilaiden työskentely toimintapisteissä <= opettaja kiertää ohjaten siellä missä häntä eniten tarvitaan • opetustilanteen järjestäminen yhdessä tai useassa eri toimintapisteessä • esim. telinevoimistelussa toiminnot eri telineillä > oppilaiden rotatointi telineeltä toiselle • yhdellä toimintapisteellä voi olla yksi tai useampi tehtävä • samalle toimintapisteelle (asemalle) voidaan sijoittaa eri vaikeusasteisia toimintoja • tehtäväopetus antaa opettajalle mahdollisuuden • liikkua vapaasti tilassa • opettaa enemmän • antaa enemmän palautetta • soveltuu tuttujen asioiden kertaamiseen ja harjoitteluun sekä soveltamiseen sekä yksinkertaisten uusien asioiden opetteluun • opettajajohtoisen opetuksen avulla voidaan opettaa suoritusten perusteet ja tehtäväopetuksella harjoituttaa niitä, jolloin tehtävänanto ohjeineen ei ole enää ongelma Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

25. ohjeiden antaminen useasta suorituspaikasta on hankalaa, koska aikaa kuluu liikaa, ja ohjeet tahtovat unohtua • tehtäväkortit (pieni) ja -julisteet (iso) ovat usein käyttökelpoisia • tehtäväkortissa tai -julisteessa kuvataan tehtävän keskeiset periaatteet ja toimintaohjeet lyhyesti joko sanallisesti tai kuvin • oppilas tutustuu ohjeisiin ja aloittaa toiminnan • tehtäväjulisteeseen voi kuvata tehtävänsisäisen progression • oppilas voi valita itselleen sopivan suoritustason • ope voi valmistella etukäteen fyysisen oppimisympäristön • selkeä vastuun kantaminen suoritusten huolellisesta tekemisestä • esim. henkilökohtaisten suorituspisteiden kerääminen tai • ryhmien välinen kilpailu joukkuepisteistä • tehtäväopetuksen käyttö edellyttää oppilailta hyvää itsekontrollia Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

26. tehtäväopetus toimii parhaiten silloin, kun • tehtävät on kuvattu selkeästi ja "tyhjentävästi“ • suorituspaikka määritetty • suoritusohjeet selkeät, yksiselitteiset • ope voi ilmoittaa sovitulla signaalilla toimintapisteen vaihdon • toimintapistettä voidaan vaihtaa myös esim. tietyn suoritusmäärän (kvantitatiiv.), tai laadullisen saavuttamisen (kvalitatiiv.) jälkeen • toimintapisteiden välinen progressio on käytännössä hankala toteuttaa, koska osa oppilaista joutuu aloittamaan vaikeimmalta suorituspaikalta • seurauksena tietyt suorituspaikat voivat ruuhkautua • odotusta, turvallisuusriskit Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

27. Kyselevä opetus (teaching through questions) • tehtävät viestitään oppilaille kysymysten kautta • kysymykset, jotka ohjaavat oppilaan toimintaa tiettyihin tavoitteisiin • kysymykset, jotka tuovat esille ongelman ratkaistavaksi • opetusmenetelmää on käytetty erityisesti lasten opetuksessa • on muunnelma aktiivisesta opettamisesta, koska tavallisesti koko luokka toimii yhtenäisenä • opettaja tahdittaa tunnin kulkua esittämällä kysymysten kautta uudet toimintajaksot • kysymykset tavallisesti tarkentavat tai laajentavat tehtäviä, mutta myöskysymyksiä, joiden avulla oppilas tutkii vaihtoehtoja, opettajan mallin tuottamisen sijasta • vanhempien oppilaiden kanssa menetelmää kehitetään enemmän ongelmanratkaisun suuntaan käytettynä yhdessä monien muiden opetusmenetelmien kanssa • opettaja kuvailee olosuhteet työskentelylle, ja mittareita onnistumisen mittaamiseksi Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

28. tehtävä itsessään jätetään avoimeksi oppilaalle tutkimista ja tulkintaa varten • esim. "Pysy omalla paikallasi. Keksitkö tavan pysyä tasapainossa kolmea ruumiinosaa käyttäen.“ • pysyminen omalla paikalla määrittää suoritusolosuhteet • tasapainossa pysyminen kolmen ruumiinosan varassa on selkeä mittari suorituksen onnistumiselle • eri suoritustavat ovat mahdollisia • tehtävä rohkaisee keksimään erilaisia vaihtoehtoja, • opettaja voikin jatkaa "Keksitkö vielä toisen tavan ?" • kyselevä opetus, joka on suunniteltu johtamaan tiettyyn ennalta suunniteltuun lopputulokseen on ohjattua oivaltamista (guided discovery) • kyselevä opetus palvelee ensisijaisesti kognitiivisen alueen tavoitteita Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

29. Toveriopettaminen (peer teaching) • mitä pienempi oppimisryhmä, sen paremmat oppimistulokset, • tehokkaimpana yksi/yksi-tutorointi (ope-oppilas, valmentaja-valmennettava) • koululuokkia varten on kehitelty oma malli • oppilastoveri toimii tärkeänä apuna oppimisprosessissa • voidaan toteuttaa pareittain (reciprocal teaching), kolmen ryhmissä tai pienryhmissä toiminnan tarpeiden mukaisesti • opettaja vastaa suunnittelusta ja tehokkaan oppimisympäristön luomisesta • ohjeiden anto, demonstrointi ja palautteenanto siirtyvät osin tai kokonaan oppilaille • sisällön tulee olla huolellisesti ja tarkasti suunniteltu ja oppilaiden tason mukainen • oppilaita tulee kouluttaa tutorointiin Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

30. SuunnitteluToteutus Arviointi Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

31. Oppilaan arviointi • Päättöarviointi ja Opintojen aikainen arviointi • Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. • Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata • miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. • Arvioinnin tehtävänä on • auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. • tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. • tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

32. Mitä arvioidaan ? • Luokilla 1-5 ks. sivut 14-15 • Luokilla 6-9 ks. sivut 19-20 • Osaaminen ja toiminta • Tahto ja tunne • Tieto Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

33. Osaamisen ja toiminnan arviointi • osaaminen ja toiminta painottuvat arvioinnissa eniten • arvioidaan havainnoimalla, mittauksin ja ottamalla huomioon oppilaan tekemä itsearviointi • fyysisen toimintakyvyn ja motoristen perustaitojen mittausten tulee kohdistua keskeisiin kykyihin ja taitoihin ja olla riittävän monipuolisia • kuntoa ja liikehallintaa arvioidaan mittareilla, joista on olemassa vertailukelpoisia viitearvoja • lajitaitoja arvioidaan pääosin havainnoimalla • itsearvioinnissa voidaan käyttää sitä varten laadittuja ja kokeiltuja lomakkeita Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

34. välttää päihde- ja vaikuteaineiden liiallista käyttöä • osaa toimia tavallisimpia sairauksia ja mielenterveyden häiriöitä ehkäisevällä tavalla • osaa arvioida pelastustaitoa vaativissa tapauksissa tilanteen, estää lisäonnettomuudet, hälyttää apua ja antaa ensiapua Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

35. Tahto ja tunne • osoittaa kiinnostusta harrastamansa lajin lisäksi myös muihin lajeihin • kokee yrittämisen tarpeelliseksi liikuntamuotojen oppimisessa ja liikunnallisten kokemusten saamisessa • suhtautuu periaatteessa myönteisesti liikuntaan terveyden edistäjänä • on halukas toimimaan erilaisissa ryhmissä • suhtautuu saamaansa kohteluun ja palautteeseen sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen tilanteen vaatimalla tavalla Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

36. Tahdon ja tunteen arviointi • opettaja arvioi havainnoimalla ja saa siihen tukea oppilaiden itsearvioinnista • mikäli oppilaan suorittama itsearviointi on positiivinen ja vastaa opettajan näkemystä, se korottaa arvosanaa • yrittäminen ja myönteinen asenne voivat korottaa päättöarvioinnin arvosanaa Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

37. Liikunnanopetuksen tavoitealueet • Kasvatus liikunnan avulla • Affektiivinen alue • Eettis-sosiaalinen alue • Kasvatus liikuntaan • Kognitiivinen alue • Psykomotorinen alue Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

38. Kasvattaminen liikunnan avulla • Affektiivinen alue • Minäkuvan vahvistaminen • Positiivisten luonteenpiirteiden vahvistaminen (rohkeus, rehellisyys…) • Keksimiskyvyn, ilmaisun ja luovuuden kehittäminen • Myönteisten liikunta-asenteiden luominen • Ilon ja virkistyksen tuottaminen • Positiiviset liikuntakokemukset Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

39. Eettis-sosiaalinen alue • Ohjeiden, normien ja sääntöjen noudattaminen • Yhteistoiminnan kehittäminen • Toisten huomioon ottaminen • Oikeaan kilpailemiseen ohjaminen Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

40. Kasvattaminen liikuntaan • Kognitiivinen alue • Havaintotoimintojen, muistin ja ajattelun kehittäminen • Liikuntamuotoihin ja –lajeihin ja –harjoitteluun liittyvien käsitteiden ja tietojen oppiminen ja ymmärtäminen • Liikunnan merkityksen ymmärtäminen • Elimistön rakenne, terveystiedot Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

41. Psykomotorinen alue (fyysinen toimintakyky) Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

42. Motoriset perustaidot • liikkumisliikkeet • käveleminen ja juokseminen • hyppääminen, hyppely, loikkiminen • kiipeäminen • liikuntaliikkeet • istuminen ja seisominen • vartalon taivuttaminen ja ojentaminen ja kiertäminen • Kääntyminen, heiluminen • pyöriminen ja kieriminen • pysähtyminen, kaatuminen • esineen käsittelyliikkeet • heittäminen ja kiinniottaminen • lyöminen ja potkaiseminen • Pomputtelu, vierittäminen ja työntäminen • kuljetus • raskaiden esineiden käsittely Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

43. Liikehallintatekijät • Liikehallintakyvyillä tarkoitetaan liiketoimintojen säätelyä ja ohjaamista koskevia tekijöitä, joilla on yhteys myös kuntotekijöihin. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

44. a.Tasapainokyky • on sensomotorinen kyky ylläpitää tai saavuttaa tasapaino jossakin asennossa tai liikkeessä. • näköaisti, korvan tasapainoaisti ja kinesteett. aisti toimivat yhdessä. • kehon tasapainottaminen on erilaista pidettäessä silmät auki tai kiinni. • tasapainokyky erotellaan • staattiseen, joka tarkoittaa kehon tasap. ylläpitäm. silmät auki tai kiinni • dynaamiseen, joka tarkoittaa kehon tasapainottamista liikkeessä. • erityisenä muotona pidetään kehon tasapainottamista pyörimisliikkeen jälkeen. • esineen tasapainottaminen • tasapaino kehittyy eniten ennen kouluikää, mutta myös vielä 7-10v. iässä. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

45. b. Reaktiokyky ja liikenopeus • kyky reagoida nopeasti tiettyyn ärsykkeeseen. • reaktiokykyä mitataan tavall. eri aistien toim. mittaavilla testeillä. • reaktiokyky kehittyy eniten 7-12 vuoden iässä. • koululiikunnassa reaktiovastaukseen liittyy yleensä liikkumista tai jonkin jäsenen nopeaa liikuttamista. • sillä ei ole varsinaista merkitystä karkeamotorisissa suorituksissa. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

46. c. Rytmikyky • liittyy liikkeen ajoittamiseen. • rytmikoordinaatio on lihasvoiman säätelyä ajan suhteen sisältäen: • ajoitustarkkuuden • tempon eli suoritusnopeuden • suoritusrytmin sekä aksetoinnin. • säätely voi olla: • syklistä, samanlaisena toistuvaa kuten esim. juoksussa • asyklistä, liikkeen sisäistä tai eril. liikkeiden perättäistä rytmittämistä kuten esim. tel.voim. liikkeet • rytmikyky kehittyy eniten 7-13 vuoden iässä. • tyttöjen rytmikyky keh. aikaisemmin kuin poikien. • rytmikoordinaation kehittyessä paranee taloudellisuus ja oikea-aikainen aksetointi, mikä voidaan havaita agonisti- ja antagonistilihasten tarkentuneena jännitys- ja laukeamisvuorotteluna. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

47. d.Orientoitumiskyky l. suuntautumiskyky • kyky määrittää kehon asento ja liike tilan ja ajan suhteen sekä koordinaation muuttamiseksi. • suuntautumiskykyä säätelee tasapainoaistin, näkö- ja kinesteettisen aistin välittämä info • tilaan suuntautumisessa yhdistyvät havaintotoiminnat ja motoriset toiminnat koko kehon aseman ja liikkeen muuttamiseksi tilaan nähden eikä niinkään kehon eri osien muuttamiseksi toisiinsa nähden • suuntautumiskyky säätelee kinesteettisen erottelukyvyn kanssa mm. voimistelu- ja palloilusuorit. • kehittyy nopeasti 7-9 v. iässä hidastuen 10-13 v. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

48. e. Kinesteettinen erottelukyky • kyky eritellä kinesteettisen aistin välittämää informaatiota ja hyvin eriytyneitä toimintaohjeita lihaksille. • kyky erotella lihasten työskentely- ja rentoutumis­vaiheita ja perustuu liikkeissä tarvittavan voiman, tilan ja ajan käytön erittelyyn kullekin liikkeelle sopivaksi. • ajallisten tekijöiden erottelu liittyy läheisesti rytmikykyyn ja tilatekijöiden erottelu suuntautumiskykyyn. • kehittyy nopeasti 7-10 v. iässä. • lapsilla suuntautumiskyvyn kehittymistä seuraa ensin 8-9 v. iässä voiman erottelukyvyn kehittym. ja viimeksi kehittyy ajan erottelukyky 9-13 v. iässä. • voimaa lukuunottamatta vaikea kehittää 13 ikävuoden jälkeen. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

49. f. Yhdistelykyky • kyky yhdistää osaliikkeet (kouluiässä esim. vauhti, ponnistus, alastulo) tai liikeosat sujuvaksi motoriseksi kokonaisuudeksi. • kyky kehittyy eniten 7-12 vuoden iässä. • voidaan mitata arvioimalla esim. perustaitojen sujuvuutta ja suorituspuhtautta. Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen

50. g. Muuntelu- ja sopeutumiskyky • tarkoitetaan kykyä sopeutua epätavallisiin ja nopeasti, odottamatta muuttuviin oloihin • tarvitaan: • sopivan käyttäytymisohjelman tuottamiseen • motor. tuotoksen valvontaan, korjaamiseen ja muuttamiseen • liikuntasuorituksissa muuntelua vaativat esim. • vastustajan liikkeet, • liikkuvat esineet ja • hiihdossa liikkumisalustan vaihtelevuus. • kehittyy eniten 7-10 vuoden iässä Ad 3.3 Liikunnan didaktiikka Juha Valtonen