El inten hyvinvointi t ydent vin ehtoina v. 2007 Tukihakukoulutus Kuusamo 7.2.2007

1. 1

2. 2 Tarkastusten perusteet Neuvoston tilatukiasetus (EY) 1782/2003 liite III Komission soveltamisasetus (EY) 796/2004 Tilatukilaki 557/2005

3. 3 Tarkastusten perusteet Vna 1452/2006 kansanterveytt� sek� el�inten ja kasvien terveytt�, taudeista ilmoittamista, el�inten hyvinvointia sek� el�inten tunnistusta ja rekister�inti� koskevien t�ydent�vien ehtojen valvonnasta (28.12.2006) kumoaa kansanterveytt� sek� el�inten ja kasvien terveytt� ja taudeista ilmoittamista koskevien t�ydent�vien ehtojen valvonnasta annetun MMMa (181/2006) sek� suorien tukien el�inten tunnistukseen ja rekister�intiin liittyvien t�ydent�vien ehtojen valvonta-asetuksen MMMa (66/05)

4. 4 Tuen saannin edellytykset voimassa olevaa el�inten hyvinvointilains��d�nt�� noudatettava ! valvonta kohdistuu el�inlajikohtaisiin avainkohtiin eli indikaattoreihin

5. 5

6. 6 Tuotantoel�in (Vna 1452/2006) elintarvikkeiden, villan, nahan tai turkisten tuotantoa varten tai muussa maataloustuotantotarkoituksessa kasvatettava tai pidett�v� el�in poislukien: kalat, matelijat, nilvi�iset, sammakkoel�imet ja mehil�iset

7. 7 Toimivaltaiset viranomaiset t�ydent�vien ehtojen el�inten hyvinvoinnin valvonnassa (Vna 1452/2006) l��ninhallitus l��ninhallituksen m��r��m� virkael�inl��k�ri kunnanel�inl��k�ri (Tilatukilaki)

8. 8 T�ydent�vien ehtojen hyvinvointivalvonta 2007 A. Otantaan perustuva valvonta 140 tilaa 35 sikatilaa 75 vasikkatilaa 30 munintakanalaa P�ij�t-H�meen kuntayhtym�n palkkaama kunnanel�inl��k�ri (PH-kel) tekee otannan mukaiset CAP- hyvinvointivalvonnat sek� maitohygieniatarkastukset yhdess� l��nin- tai kunnanel�inl��k�rin kanssa tarkoituksena harmonisoida ensi vuoden valvontaa l��ninhallitus antaa m��r�yksen ja nime�� toisen tarkastajan (kel/lel)

9. 9 B. Otannan ulkopuolinen valvonta (valvonnan laajentaminen) Vna 1452/2006 12 �: �Jos el�insuojelulaissa (247/1996) tarkoitettu viranomainen tehdess��n el�insuojelulain 39 �:n tai 48 �:ss� mukaista tarkastusta tai el�insuojelulain 42 �:n mukaisesti muutoin toteaa, ett� el�insuojelulain mukaisen tarkastuksen kohteena oleva suoria tukia, luonnonhaittakorvausta tai ymp�rist�tukea hakenut maatila on j�tt�nyt noudattamatta t�m�n asetuksen 19 �:ss� tai liitteess� 1 tai 2 mainittuja el�inten hyvinvointiin liittyvi� s��nn�ksi�, tarkastus on laajennettava koskemaan el�inten hyvinvointiin liittyvi� t�ydent�vi� ehtoja.�

10. 10

11. 11 Valvonnan laajentaminen ESL 39 � �Jos on aihetta ep�ill� ett� el�int� hoidetaan, kohdellaan, k�ytet��n tai kuljetetaan s��d�sten vastaisesti�� ESL 48 � Eviran ja l��ninhallituksen m��r��m�t selvitykset ja tutkimukset ESL 42 � el�insuojelum��r�ysten vastaisen menettelyn kielt�minen tai m��r�ys velvollisuuksien t�ytt�miselle m��r�aikaan menness�

12. 12 Vna 1452/2006 Liitteen 1 mukaiset el�inlajit (otantaan kuuluvat tilat) siat vasikat munintakanat Liitteen 2 mukaiset el�inlajit (otannan ulkopuoliset tilat) lampaat, vuohet naudat hevoset biisonit tarhatut peurat strutsiel�imet ankat, myskisorsat ja hanhet kalkkunat turkisel�imet

13. 13 VASIKAT 1 Vna 1452/2006, 19� �Vasikoiden osalta on valvottava, ett� tilalla on noudatettu el�insuojeluasetuksen (396/1996) 18 �:n 1 ja 2 momentin s��nn�ksi� vasikan kytkemisest� ja pidosta sek� nautojen pidolle asetettavista el�insuojeluvaatimuksista annetun maa- ja mets�talousministeri�n p��t�ksen (14/EEO/1997) vasikoiden pitoa koskevia s��nn�ksi� liitteen 1 mukaisesti. �

14. 14 VASIKAT 2 ESA (396/1996) 18 � Vasikoita (< 6 kk) ei pidet� kytkettyin� poikkeus: tilap�inen hoito tai ruokinta Yli 8 viikon ik�isi� vasikoita pidet��n ryhm�karsinoissa poikkeus: el�inl��ketieteellinen syy tilap�inen hoito on > 1 htilap�inen hoito on > 1 h

15. 15 VASIKAT 3 MMMp (14/EEO/1997) Nestem�iset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyv�t kuivikkeisiin (el�insuojan lattia pysyy riitt�v�n kuivana) *alle 2 vko hyvin kuivitettu makuualusta Vasikat juotetaan v�hint��n kaksi kertaa p�iv�ss� Sairaiden ja vahingoittuneiden sek� kuumalla s��ll� kaikkien vasikoiden saatavilla on jatkuvasti puhdasta vett�

16. 16

17. 17 SIAT 1 Vna 1452/2006, 19 � �Sikojen osalta on valvottava, ett� tilalla on noudatettu el�insuojeluasetuksen 17 �:n s��nn�ksi� sikojen kytkemisest� ja pidosta sek� 23 �:n 5 kohdan s��nn�ksi� porsaan kastroinnista.� �� on noudatettu sikojen pidolle asetettavista el�insuojeluvaatimuksista annetun maa- ja mets�talousministeri�n asetuksen (14/EEO/2002) sikojen pitoa koskevia s��nn�ksi� liitteen 1 (Vna) mukaisesti. �

18. 18 SIAT 2 Sikojen pidolle asetetut vaatimukset ESA (396/1996) 17 � 1.1.2003 j�lkeen rakennetut tai peruskorjatut sikalat, muilla siirtym�aika 1.1.2013 Sikoja pidet��n ryhmiss� poikkeus: karjut vihamielinen k�yt�s emakko/ ensikko 1 vk ennen odotettua porsimista ? 4 vk porsimista seuraavasta tiineyteen johtavasta astutuksesta tai tiineyteen johtavasta siemennyksest� Sikoja ei pidet� kytkettyin� ESA 23 � Tilalla kastroidaan karjuporsaita enint��n 7 p�iv�n ik�isin�

19. 19 SIAT 3 MMMa (14/EEO/2002) mahdollisuus n�hd� muita sikoja mahdollisuus sosiaaliseen kanssak�ymiseen poikkeus: emakot / ensikot 1 vk ennen odotettua porsimista ja porsimisen ajan el�inten hyvinvoinnin ollessa riippuvainen koneellisesta ilmanvaihdosta: h�iri�iden aikana mahdollisuus el�inten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riitt�v�n ilmanvaihdon j�rjest�miseen koneellisen ilmanvaihtoj�rjestelm�n h�lytysj�rjestelm� h�lytysj�rjestelm�n toimivuus on testattava s��nn�llisesti

20. 20 SIAT 4 sioilla on k�ytett�viss��n materiaalia, jolla ne voivat tyydytt�� lajinomaisia k�ytt�ytymistarpeitaan (2003 j�lkeen rakennetut/ peruskorjatut, muilla siirtym�aika 2013) porsituskarsinoille ja porsitush�keille, emakoiden ja ensikoiden ryhm�karsinoille sek� karjun karsinalle asetetut vaatimukset t�yttyv�t (kohta 1.6, alakohdat 1 ja 2, kohdat 1.7 ja 1.8)

21. 21 SIAT 5 siat ruokitaan sopivalla ravinnolla v�hint��n kerran vuorokaudessa ryhm�ss� pidett�v�t siat, joilla ei ole jatkuvasti tarjolla rehua, pystyv�t sy�m��n samanaikaisesti yli 2 viikon ik�isten sikojen saatavilla on jatkuvasti raikasta juomavett�

22. 22 MUNIVAT KANAT 1 Vna 1452/2006, 19 � �Munivien kanojen osalta on valvottava, ett� tilalla on noudatettu el�insuojeluasetuksen 20 �:n s��nn�ksi� munivien kanojen pidosta sek� kanojen pidolle asetettavista el�insuojeluvaatimuksista annetun maa- ja mets�talousministeri�n asetuksen (10/EEO/2000) munivien kanojen pitoa koskevia s��nn�ksi� liitteen 1 (Vna 1452/2006) mukaisesti. �

23. 23 MUNIVAT KANAT 1 ESA (396/1996) 20 � munivia kanoja ei saa pit�� varustelemattomissa h�keiss� (siirtym�aika vanhoilla kanaloilla 1.1.2012 ) MMMa (10/EEO/2000) kaksi- tai useampikerroksisten h�kkien jokainen kerros voidaan tarkastaa suoraan ja vaivatta kanat voidaan poistaa kerroksista asianmukaisesti kanojen ulosteet eiv�t putoa alempiin kerroksiin

24. 24 MUNIVAT KANAT 2 el�inten hyvinvoinnin ollessa riippuvainen koneellisesta ilmanvaihdosta h�iri�iden aikana mahdollisuus el�inten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riitt�v�n ilmanvaihdon j�rjest�miseen tarvittaessa koneellisen ilmanvaihtoj�rjestelm�n h�lytysj�rjestelm� h�lytysj�rjestelm�n toimivuus on testattava s��nn�llisesti el�insuojassa k�ytet��n 24 tunnin valaistusrytmi� siten, ett� vuorokauteen sis�llytet��n riitt�v�n pitk� yht�jaksoinen pime� aika (suositus 8 h)

25. 25 MUNIVAT KANAT 3 kanojen h�kkien k�yt�st�, mitoista ja niiden varustelusta annettuja vaatimuksia on noudatettu pitopaikka on kanoille riitt�v�n tilava ja kanatiheydest� annettuja m��r�yksi� on noudatettu kanojen saatavilla on riitt�v�sti rehua ja jatkuvasti juomavett� avokanaloiden mitoista annettuja vaatimuksia on noudatettu v�hint��n 350 kanan avokanaloille asetettuja lis�vaatimuksia on noudatettu

26. 26 MUUT TUOTANTOEL�IMET 1 Vna 1452/2006, 19 � �El�inten hyvinvointia koskevassa 12 �:n mukaisessa valvonnassa on muiden tuotantoel�inten kuin vasikoiden, sikojen ja munivien kanojen osalta valvottava, ett� tilalla on noudatettu el�inkohtaisia tilavaatimuksia liitteen 2 mukaisesti.�

27. 27 MUUT TUOTANTOEL�IMET 2 Tilalla on noudatettu el�inlajikohtaisia tilavaatimuksia: Lampaiden pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (4/EEO/1997), liite 3 Vuohien pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (5/EEO/1997), liite 3 Peurojen tarhalle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (11/EEO/1997), kohta 1.1., kappale 1 Nautojen pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (14/EEO/1997) Strutsiel�inten pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (22/EEO/1997), liite 3 Hevosten pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (14/EEO/1998) Biisonien tarhoille asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (3/EEO/1999) Ankoille, myskisorsille ja hanhille asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (30/EEO/1999), kohta 1.2, kappaleet 6-9 Kalkkunoille asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMa (1/EEO/2002), liite 1, kohta 1.2.4. Turkisel�inten pidolle asetettuja tilavaatimuksia on noudatettu. MMMp (16/EEO/1999), liite 3

28. 28 Nauta MMMp (14/EEO/1997), kohdat 1.7 sek� 1.8, kappale 2, parsinavetan ja pihaton tilavaatimukset Parren on oltava riitt�v�n pitk� ja leve�, ett� nauta voi seist� ja maata tasaisella alueella Kytkettyn� pidett�v�n lehm�n, hiehon ja sonnin parren etummaisen puoliskon on oltava kiinte�pohjainen Pihatossa *jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla, kaikkien nautojen on voitava ruokintaaikana sy�d� samanaikaisesti *ruokintap�yd�n reunan pituus v�hint��n: 70 cm / t�ysikasvuinen nauta 40 cm / nuorkarjaan kuuluvaa nauta *jos rehua on naudoille jatkuvasti tarjolla, ruokintap�yd�n reunan pituuden on v�hint��n 40 cm / t�ysikasvuinen nauta 30 cm / nuorkarjaan kuuluva nauta

29. 29 Hevonen MMMp (14/EEO/1998) hevosen yksitt�iskarsinalle asetetut vaatimukset (kohta 1.4.1., huom. siirtym�ajat!) riippuvat hevosen s�k�korkeudesta ryhm�ss� pidett�vien hevosien tilavaatimukset (kohta 1.4.2., huom. siirtym�ajat!) riippuvat hevosen s�k�korkeudesta ja i�st� ryhm�ss� pidett�v�t hevoset: jokaista alkavaa 10 hevosen ryhm�� kohden on oltava k�ytett�viss� sairaskarsina tms. asianmukainen tila hevosten ryhm�st� erottamista ja hoitoa varten (kohta 1.4.2.) pilttuun tilavaatimukset (kohta 1.4.3.)

30. 30

31. 31 Yleisimm�t laiminly�nnit vasikoilla liian pienet ryhm�karsinat > 8 vk ik�isi� yksitt�iskarsinoissa vett� ei riitt�v�sti saatavilla sairaskarsinat puuttuvat

32. 32 Yleisimm�t laiminly�nnitsioilla ? Jatkuvasti riitt�v�sti raikasta ja puhdasta vett� ? Koneellisen ilmastoinnin h�lytysj�rjestelm� ? Karsinoiden koko, erityisesti karjuilla ? Tonkimismateriaalia jatkuvasti riitt�v� m��r� ? Tarvittaessa kuivitettu makuualue ? Kirjanpito sairauksien hoidoista ja kuolleista el�imist� puuttuu

33. 33 Yleisimm�t laiminly�nnit munivilla kanoilla ? Lopetustapa ? Kynsiviilojen puuttuminen ? Tilavaatimukset ? Kirjanpito sairauksien hoidoista ja kuolleista el�imist� puuttuu

34. 34 El�intauditt�ydent�vien ehtojen osanav 2007

35. 35 El�intaudit � ilmoitusvelvollisuus tiedon nopea kulku ensiarvoisen t�rke�� tautien torjunnassa � ohjeiden noudattaminen TSE-tautien (BSE ja scrapie) osalta korostetaan lis�ksi ohjeiden noudattamista tautia ep�ilt�ess� ja itse tautitilanteessa tuottajatiedotetta valmistellaantuottajatiedotetta valmistellaan

36. 36 CAP-tautilista (TSE-tautien lis�ksi� ) Suu- ja sorkkatauti 1959 Bluetongue (lampaat) - Karjarutto 1877 Pienten m�rehtij�iden rutto - Sian vesikulaari tauti - Lammas- ja vuohirokko - Vesikulaarinen stomatiitti (naudat, siat, hev.) - Lumpy skin (naudat) - Rift Valley �kuume (lampaat, vuohet, naudat) - Afrikkalainen sikarutto - Saksanhirven epitsoottinen verenvuototauti - -------------------------------------------------------------------------------------------------------- TSE-taudit = naudan BSE 2002 lampaiden ja vuohien scrapie 2006

37. 37  El�intenpit�j� toimii kuten t�h�nkin asti: ilmoittaa (kunnan)el�inl��k�rille, jos ep�ilee, ett� el�in ei ole kunnossa. Ilmoittaa raadon hakijalle, jos huomasi el�imess� jotain poikkeavaa ennen kuin se kuoli. El�inl��k�ri arvioi tilanteen ja m��ritt�� taudin ja antaa ohjeet el�inten pit�j�lle sek� ilmoittaa asiasta eteenp�in. Tautitilannetta seurataan my�s l��ninel�inl��k�rien alueeltaan ker��mien tietojen ja Eviran tekemien laboratorioanalyysien perusteella. Tautitilanteessa selvitet��n aina miten tieto saatiin viranomaisille. Selvitys on tapauskohtainen, koska el�in on voinut olla hyvinkin oireeton! Tilatason CAPvalvonta hyvinvointitarkastusten yhteydess�. Jos ep�ily (esim teurastamossa) ? tilalla k�yd��n takautuvasti Taudit ovat harvinaisia, suurelta osin tuntemattomia Suomessa. Viranomaiset seuraavat � kuten t�h�nkin asti - tautitilannetta (kunnanel�inl��k�rit raportoivat l��niin, l��ni MMMELO:lle El�intautilaki (55/80) -->MMMELOn p��t�s vastustettavista el�intaudeista ja el�intautien ilmoittamisesta 28.11.1995/1346, 6� Muista tarttuvista taudeista ilmoittaminen, 8� Kuukausi-ilmoitus ja kuukausiyhteenveto ). EELA (El�inl��kint�- ja elintarviketutkimuslaitos, 1.5.2006 alkaen osa Elintarviketurvallisuusvirastoa Eviraa) saa m��ritett�v�kseen erin�isi� n�ytteit� vuosittain erilaisissa tautiep�ily-/kuolinsyytapauksien selvittelyn yhteydess� -? t�t� kautta �oireettomat� tapaukset saaneet selityksens�. Tiedon kulun selvittely on sik�likin t�rke��, ett� samalla karttuu tietoa siit� miten tauti (t�ss� ko. tapauksessa) ilmeni! TSE-tautien osalta korostetaan paitsi ilmoittamisvelvollisuutta (art 11 ), my�s toimenpiteit� ep�ilytapauksessa (art 12), ja kun diagnoosi on tehty (art 13). TSE-asetuksen (999/2001) 15 art koskee el�vien el�inten, niiden siemennesteen, alkioiden ja munasolujen markkinoille saattamista ja vienti�, miss� viitataan Liitteeseen VIII, miss� puolestaan viitataan mmm 3.kohdassa lampaitten ja vuohien osalta s��nn�lliseen el�inl��k�rivalvontaan. Tilatason valvontaa tehd��n hyvinvointivalvonnan ohella n 135 tilalla vuonna 2007. Valvonnassa tarkastellaan el�imi� ja kuullaan omistajaa/haltijaa onko el�imiss� ollut jotain poikkeuksellista � k�yt�s, liikkuminen, hedelm�llisyys � ja jos on, niin mit� on tehty (ilmoitettu el�inl��k�rille?). V�ltt�m�tt� maallikko ei ole huomannut oireita! Tai ymm�rt�nyt niit� taudista johtuvaksi, jolloin ei voida puhua laiminly�nnist�. Jos el�inl��k�ri on k�ynyt tilalla ja antanut ohjeita el�imen/el�inten erist�misest� tai siirtokielloista tms, onko ohjeita noudatettu? Siirtohistoria? Tilatason valvonta voi osua kohdalle my�s n�ytteiss� saadun laboratoriotuloksen perusteella: tilannetta ryhdyt��n selvitt�m��n. Tilalla kuolleitten ja lopetettujen el�inten h�vitt�misen yhteydess� on AINA muistettava kertoa el�inten aiemmista oireista raadon hakijalle Jos ep�ily (esim teurastamossa) ? tilalla k�yd��n takautuvasti Taudit ovat harvinaisia, suurelta osin tuntemattomia Suomessa. Viranomaiset seuraavat � kuten t�h�nkin asti - tautitilannetta (kunnanel�inl��k�rit raportoivat l��niin, l��ni MMMELO:lle El�intautilaki (55/80) -->MMMELOn p��t�s vastustettavista el�intaudeista ja el�intautien ilmoittamisesta 28.11.1995/1346, 6� Muista tarttuvista taudeista ilmoittaminen, 8� Kuukausi-ilmoitus ja kuukausiyhteenveto ). EELA (El�inl��kint�- ja elintarviketutkimuslaitos, 1.5.2006 alkaen osa Elintarviketurvallisuusvirastoa Eviraa) saa m��ritett�v�kseen erin�isi� n�ytteit� vuosittain erilaisissa tautiep�ily-/kuolinsyytapauksien selvittelyn yhteydess� -? t�t� kautta �oireettomat� tapaukset saaneet selityksens�. Tiedon kulun selvittely on sik�likin t�rke��, ett� samalla karttuu tietoa siit� miten tauti (t�ss� ko. tapauksessa) ilmeni! TSE-tautien osalta korostetaan paitsi ilmoittamisvelvollisuutta (art 11 ), my�s toimenpiteit� ep�ilytapauksessa (art 12), ja kun diagnoosi on tehty (art 13). TSE-asetuksen (999/2001) 15 art koskee el�vien el�inten, niiden siemennesteen, alkioiden ja munasolujen markkinoille saattamista ja vienti�, miss� viitataan Liitteeseen VIII, miss� puolestaan viitataan mmm 3.kohdassa lampaitten ja vuohien osalta s��nn�lliseen el�inl��k�rivalvontaan. Tilatason valvontaa tehd��n hyvinvointivalvonnan ohella n 135 tilalla vuonna 2007. Valvonnassa tarkastellaan el�imi� ja kuullaan omistajaa/haltijaa onko el�imiss� ollut jotain poikkeuksellista � k�yt�s, liikkuminen, hedelm�llisyys � ja jos on, niin mit� on tehty (ilmoitettu el�inl��k�rille?). V�ltt�m�tt� maallikko ei ole huomannut oireita! Tai ymm�rt�nyt niit� taudista johtuvaksi, jolloin ei voida puhua laiminly�nnist�. Jos el�inl��k�ri on k�ynyt tilalla ja antanut ohjeita el�imen/el�inten erist�misest� tai siirtokielloista tms, onko ohjeita noudatettu? Siirtohistoria? Tilatason valvonta voi osua kohdalle my�s n�ytteiss� saadun laboratoriotuloksen perusteella: tilannetta ryhdyt��n selvitt�m��n. Tilalla kuolleitten ja lopetettujen el�inten h�vitt�misen yhteydess� on AINA muistettava kertoa el�inten aiemmista oireista raadon hakijalle

38. 38 EU-lains��d�nt� � As 999/2001 artiklat 11, 12, 13, 15 Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden � � Dir 85/511/ETY art 3 (muut. Dir 2003/85/EY art 3) Yhteis�n toimenpiteist� suu- ja sorkkataudin torjumiseksi � � Dir 92/119/ETY art 3 Yhteis�n yleisist� toimenpiteist� tiettyjen el�intautien torjumiseksi sek� � � Dir 2000/75/EY art 3 Lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja h�vitt�mistoimenpiteit� koskevista .. Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 Liite III B. Sovelletaan 1.1.2006 l�htien Kohdat 12, 13, 14, 15 Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 Liite III B. Sovelletaan 1.1.2006 l�htien Kohdat 12, 13, 14, 15

39. 39 T�ydent�vien ehtojen el�inten hyvinvointia koskevat tiedustelutosoitetaan l��ninhallituksiin Etel�-Suomi HELSINKI p. 0205 16121 H�MEENLINNA p. 0205 16121 KOUVOLA p. 0205 16121 L�nsi-Suomi TURKU p. 0205 17121 VAASA p. 0205 17161 TAMPERE p. 0205 17131 JYV�SKYL� p. 0205 17141 It�-Suomi MIKKELI p. 0205 16161 KUOPIO p. 0205 16171 JOENSUU p. 0205 16181 Oulu OULU p. 0205 17181 Lappi ROVANIEMI p. 0205 17171 �lands landskapsregering MARIEHAMNMARIEHAMN p. 018-250 00 Ahvenanmaan LH MARIEHAMNMARIEHAMN p. 018-635 270