1 / 14

Kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä

Kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä. Vuorovaikutus vesienhoidon ja metsienkäytön suunnittelun yhteistyö-ryhmissä 24.9.2007 SYKE Liisa Maria Rautio Länsi-Suomen ympäristökeksus. Vesienhoitoalueet. 1 Vuoksi 2 Kymijoki - Suomenlahti 3 Kokemäenjoki – Saaristomeri -Selkämeri

farren
Télécharger la présentation

Kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä Vuorovaikutus vesienhoidon ja metsienkäytön suunnittelun yhteistyö-ryhmissä 24.9.2007 SYKE Liisa Maria Rautio Länsi-Suomen ympäristökeksus

  2. Vesienhoitoalueet 1 Vuoksi 2 Kymijoki - Suomenlahti 3 Kokemäenjoki – Saaristomeri -Selkämeri 4 Oulunjoki - Iijoki - Perämeri 5 Kemijoki 6 Tornionjoki 7 Tenojoki - Paatsjoki 8 Ahvenanmaa

  3. Vesienhoidon yhteistyö • Ympäristökeskuksen on järjestettävä riittävä yhteistyö ja vuorovaikutus toimialueen eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa • Ympäristökeskuksen alueelle perustetaan vähintään yksi yhteistyöryhmä, jonka kutsuu koolle ympäristökeskus • Vesienhoitoalueella toimii yhteensovittava ohjausryhmä, jonka asettaa ympäristöministeriö

  4. Yhteistyöryhmän tehtävät • Työryhmä tekee ympäristökeskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista • Työryhmä seuraa, arvioi ja ennakoi vesien käyttöä, suojelua, tilaa sekä näiden kehitystä • Yhteistyöryhmä käsittelee ja ottaa kantaa ehdotukseen alueen vesienhoitosuunnitelmaksi, sitä varten laadittuihin selvityksiin ja ohjelmiin. • Vesienhoitosuunnitelman lisäksi käsitellään ainakin hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma, vesienhoidon keskeiset kysymykset sekä seuranta- ja toimenpideohjelmat.

  5. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöryhmän jäsentahot Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry. Turvetuottajien yhdistys Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Energiateollisuus r.y. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Lestijoen neuvottelukunta Perhonjoen neuvottelukunta Ähtävänjoen neuvottelukunta Lapuanjoen neuvottelukunta Kyrönjoen neuvottelukunta Närpiönjoen yhteistyöelin Isojoen ja Teuvanjoen neuvottelukunta Ähtärin reitin vesistöyhteistyö Elinkeinoelämän keskusliitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan T&E-keskus Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kalastusalueet Keski-Pohjanmaan liitto Kustens skogscentral Länsi-Suomen lääninhallitus Natur och Miljö r.f. Pohjanmaan liitto Pro Agria Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjanmaan T&E-keskus Pohjanmaan T&E-keskus/kalatalous Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. MTK:n Länsi-Suomen ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta

  6. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä • Kokoontunut 5 kertaa (tilanne 6/-07) • Tarkastetut pöytäkirjat ympäristöhallinnon verkossa • Eräitä asioita käsitelty kirjallisena menettelynä • Yhteistyöryhmä toimii kaksikielisesti • Yhteinen tutustumismatka Västerbotteniin • Ei ole haluttu yhteistä koulutusta • Toivottu lisää valtakunnallista tietoa ja erityisesti luokitteluluonnoksia • Perustettu alatyöryhmät pohjavesiä ja rannikkoa varten (täydentävät jokineuvottelukuntien toimintaa)

  7. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen työryhmät • Lestijoki-työryhmä • Perhonjoki-työryhmä • Luodon-ja Öjanjärveen laskevat vesistöjen työryhmät • Lapuanjoki-työryhmä • Kyrönjoki-työryhmä • Närpiönjoki-työryhmä • Isojoen ja Teuvanjoen työryhmä • Ähtärin reitin työryhmä • Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen rannikkoryhmä • Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen pohjavesiryhmä

  8. Jokineuvottelukunnat ja vesienhoito • Vesienhoito ja tiedonvälitys on kaikkien neuvottelukuntien tavoitteena • Neuvottelukunnat kokoontuvat yleensä kerran vuodessa • Työryhmät 1- 10 kertaa vuodessa • Työryhmillä paljon hyviä kommentteja Keky-asiakirjan valmistelussa • Työryhmät osallistuvat toimenpideohjelmien valmisteluun • Järjestelmä koettu hyväksi ja alueen koko sopivaksi • Työryhmien pyörittäminen vaatii melko paljon viranomaistyötä

  9. Kyrönjoen neuvottelukunta, työryhmä ja rahasto

  10. Miten Kyrönjokityöryhmä kokee vespuitedirektiivin merkityksen? Miten vesipuitedirektiivi vaikuttaa vesien tilaan? Kysely 2005/Sonja Pihlaja

  11. Keskeisten kysymysten verkkokysely, kevät 2007

  12. Kokemuksia työryhmien toiminnasta • yhteistyöryhmän koko (35 hlö) hidastaa osin tutustumista ja vuorovaikutusta • ajatyöryhmien ja jokityöryhmien koko (10-15 hlö) selvästi toimivampi • asiat voivat "unohtua", kun kokousten väli on melko pitkä • asiat kannattaa valmistella hyvin ja lähettää kokousmateriaalit hyvissä ajoin • vesienhoidon suunnitteluprosessi koetaan turhan monimutkaiseksi • vesienhoidon terminologia koetaan vaikeaksi

  13. Kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä • toimiva yhteistyö ei synny hetkessä • toimiva yhteistyö edellyttää avointa keskustelua • ristiriitaisista asioista on helpompi keskustella, kun osapuolet tuntevat toisensa • vesienhoidon yhteistyö vaatii aikaa ja resursseja • vanhan toimiva yhteistyö on hyvä pohja uudelle yhteistyölle • yhteistyötahoilla tulee olla aito vaikutusmahdollisuus

  14. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon!

More Related