1 / 34

Vuosilomalaki (162/2005)

Vuosilomalaki (162/2005). Markku Rantoila. Vuosilomapalkan/-korvauksen määräytyminen kirjanpitotoimistot 2008. Kolme ansaintasääntöä. 14 päivän sääntö 35 tunnin sääntö ja ns. vapaan ansaintasääntö Vuosilomaa ansaitaan tekemällä työtä lomanmääräytymisvuoden aikana.

gefjun
Télécharger la présentation

Vuosilomalaki (162/2005)

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Vuosilomalaki (162/2005) Markku Rantoila Vuosilomapalkan/-korvauksen määräytyminen kirjanpitotoimistot 2008

  2. Kolme ansaintasääntöä • 14 päivän sääntö • 35 tunnin sääntö ja • ns. vapaan ansaintasääntö Vuosilomaa ansaitaan tekemällä työtä lomanmääräytymisvuoden aikana. Vapaan ansainta sen sijaan perustuu työsuhteen kestoon.

  3. Mikä ansainta sääntö? • Tulkinta tehdään työsopimuksessa sovittujen työaikojen, työpäivien ja työtuntien perusteella. • Tästä säännöstä poiketaan silloin, kun todellinen työmäärä ei vastaa työsuhteen alussa sovittua. Vuosilomaoikeus ja vuosilomapalkka tai korvaus määräytyvät sen mukaan, millaisiksi työsuhteen ehdot ovat todellisuudessa muodostuneet. • Samoin ns. tarvittaessa töihin kutsuttavien työntekijöiden vuosiloma määräytyy sen perusteella, millaisiksi työsuhteen ehdot ovat käytännössä toteutuneet. (TN 1286-92) • Tilapäiset työajan muutokset eivät vaikuta siihen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan. • Työntekijä voi kuitenkin siirtyä kesken lomanmääräytymisvuoden ansaintasäännöstä toiseen, jos sovitaan toistaiseksi tai määräajaksi uusista työaikaehdoista (osa-aikalisä, osa-aikaeläke). Työntekijään saatetaan soveltaa ensin 14 päivän ansaintasääntöä ja sitten 35 tunnin ansaintasääntöä tai päinvastoin.

  4. Oikeus halutessaan vapaaseen • kaikkina kuukausina sopimuksen mukaan alle 14 päivää ja 35 tuntia työskentelevillä • kotityöntekijöillä (työaikalain ulkopuolella) • työnantajan työsuhteisilla perheenjäsenillä, mikäli työnantajan palveluksessa ei ole ulkopuolisia työntekijöitä • peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan olevilla. Mahdollisuus myös sopia vuosilomaoikeuden siirrosta seuraavaan työsuhteeseen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

  5. Vuosiloman kertyminen • Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden(1.4-31.3.) loppuun mennessä, niin kertyy 2 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. • Kun työsuhde on kestänyt vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, vuosilomaa kertyy 2,5 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Koko vuosiloman pituus on 30 lomapäivää. • Esimerkki: Työsuhde alkoi 2.4 ja hutikuun ensimmäinen päivä oli pyhäpäivä. Työntekijä työskenteli viitenä päivänä viikossa, lauantai ja sunnuntai olivat viikoittaisia vapaapäiviä. Koska työsuhde oli alkanut ensimmäisenä varsinaisena työpäivänä 1.4. jälkeen, niin vuosilomaa kertyi 2,5 lomapäivää jo työsuhteen alusta. (TN 1208-87) • Esimerkki: Työsuhde oli alkanut 1.7.1999 ja päättynyt 7.8.2000. Työntekijällä oli oikeus saada 1.4.2000 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta lomakorvausta, joka perustui kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaoikeuteen kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. KKO 2005:61

  6. Työssäolon veroinen aika • äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana • sairauden tai tapaturman vuoksi enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa; sairauden jatkuessa yhdenjaksoisena 31.3. jälkeen enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden • lääkinnällisen kuntoutuksen takia enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa; kuntoutuksen jatkuessa yhdenjaksoisena 31.3. jälkeen enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden

  7. Työssäolon veroinen aika • sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen (karanteeni) vuoksi • opintovapaan vuoksi enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa ja vain, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön • työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi; työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan. • lomauttamisen takia enintään 30 työpäivää kerrallaan

  8. Työssäolon veroinen aika • lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia enintään kuusi kuukautta kerrallaan; tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä 31.3. jälkeen uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan 31.3. jälkeen • reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi tai • sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella

  9. Työssäolon veroinen aika 35 tunnin säännön piirissä • Sairaus-, tapaturma- ja kuntoutusajanjakso voi kestää yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 105 kalenteripäivää sekä • opintovapaa- ja lomautusajanjakso enintään 42 kalenteripäivää. • Poissaoloajan pituus on ensimmäisen poissaolopäivän ja poissaoloperusteen lakkaamispäivän välinen aika tai työhön paluuta edeltävä päivä.

  10. Esimerkki: sairauspäivät • Työntekijä oli terveenä 1.4.2006 alkaen tammikuun 2007 puoliväliin saakka. Sitten hän on sairaana kahteen otteeseen: ensin tammikuun 2007 puolivälistä alkaen kesäkuun 2007 puoliväliin, yhteensä 100 työpäivää, ja vielä syyskuun 2007 alusta lokakuun 2007 loppuun 40 työpäivää.Ensimmäiseltä sairausjaksolta kertyy vuosilomaa 75 työpäivältä. Sairausjakson loppuajalta 25 sairaustyöpäivältä ei enää kerry vuosilomaa.Toisen sairausjakson kaikilta 40 sairaustyöpäivältä kertyy uutta vuosilomaa. Koska 1.4.2007 alkaneen lomanmääräytymisvuoden ajalle ajoittuneista kahdesta sairausjaksosta ensimmäiseltä 25 sairaustyöpäivältä ei kertynyt vuosilomaa ja vain toisen sairausjakson 40 sairaustyöpäivältä kertyi vuosilomaa, hänelle voi tulla vielä 35 vuosilomaa kerryttävää sairaustyöpäivää lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3.2008 mennessä ennen kuin tämän lomanmääräytymisvuoden osalta vuosiloman ansainnan enimmäismäärä 75 sairaustyöpäivää täyttyy.

  11. Esimerkki Lomauttaminen • Jos työntekijä lomauttamisen jälkeen palaa töihin lyhyeksikin ajaksi ja joutuu uudelleen lomautetuksi, 30 päivän laskenta alkaa uudestaan (TN 1328-969)

  12. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia • että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. • vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. • 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. • työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. • työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti.

  13. Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa • Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos hän on vuosiloman tai sen osan alkaessa työkyvytön synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi. Vuosiloman siirto edellyttää, että työntekijä on ilmoittanut työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen syystä ennen loman alkua tai, jos se ei ole ollut mahdollista, niin pian kuin mahdollista. • Työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös silloin, kun ennen loman alkua tiedetään hänen joutuvan lomansa aikana sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. • Ennalta määrätyn tai sovitun loman tai sen osan siirtäminen edellyttää, että työntekijä pyytää siirtoa. Pyynnön perusteena tulee olla em. työkyvyttömyys. • Jos työntekijä toimittaa työnantajalle lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään ennen loman alkamista, katsotaan tämä pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan.

  14. Sairastuminen loman aikana • Loman siirtäminen työntekijän sairastuessa loman aikana edellyttää vähintään seitsemän kalenteripäivän yhtäjaksoista työkyvyttömyyttä. Tämän jälkeiset lomajaksoon sijoittuvat työkyvyttömyyspäivät on työntekijän pyynnöstä siirrettävä. • Tämä koskee myös sellaisia työkyvyttömyyspäiviä, jotka aiheutuvat tervehtymisen jälkeisestä uudesta sairastumisesta saman lomajakson aikana. Saman lomajakson aikana on vain yksi seitsemän kalenteripäivän karenssiaika.

  15. Siirretty loma • Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava myöhempänä ajankohtana saman lomakauden aikana. Jos loman antaminen lomakaudella ei ole mahdollista - joko työn järjestelyistä johtuvista syistä tai työntekijän sairauden jatkumisen vuoksi - kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden loppuun mennessä. • Vastaavasti pitämättä jäänyt talviloma voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Loma on kuitenkin annettava ennen seuraavan lomakauden alkua tai, jos tämä ei ole mahdollista, seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. • Jos loman antaminen ei ole em. aikarajoissakaan mahdollista työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi, saamatta jäänyt loma on korvattava lomakorvauksella. • Jos työntekijällä on tällöin edelleen oikeus sairausajan palkkaan, hänelle maksetaan sairausajan palkan lisäksi pitämättä jääneitä vuosilomia vastaava korvaus.

  16. Säästövapaa/työajan lyhennys • työntekijä ja työnantaja voivat sopia 18 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä myöhemmin säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 arkipäivää ylittävä loman osa. • työntekijän aloitteesta voidaan sopia, että 24 arkipäivää ylittävä loman osa pidetään lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

  17. Vuosiloman ajankohta

  18. Lomapalkan laskentasääntö • kolme lomapalkan laskentatapaa -laskentasäännön valintaan vaikuttavat • palkkausmuoto • työaika • se mitä palkkaustapaa työntekijään on sovellettu lomanmääräytymisvuoden lopussa

  19. Laskentasäännön määräytyminen Lomapalkan laskentasääntö määräytyy työntekijään lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3.) sovellettavan palkkaustavan mukaan, ellei työehtosopimuksessa ole muuta sovittu. • Jos työntekijä on ollut 31.3. tuntipalkkainen, mutta siirtynyt ennen loman tai sen osan alkua kuukausipalkkaiseksi, työnantaja ja työntekijä saavat sopialomapalkan laskentatavaksi kuukausipalkkasäännön mukaisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se on liitettävä vuosilomakirjanpitoon. • Jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana ansaintasääntöjen 14 päivää tai 35 tuntia että vapaajärjestelmän piirissä, lasketaan vuosilomapalkka erikseen sekä ansaintasääntöjen lomapalkkaa että vapaajärjestelmän lomakorvausta koskevien sääntöjen mukaisesti.

  20. Viikko- ja kuukausipalkka • sovelletaan 14 päivän tai 35 tunnin sääntöä • Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkan pohjana on lomallelähtöhetken säännöllisen työajan ansio. • Tehdyt yli- ja hätätyötunnit eivät vaikuta lomapalkan määrään, elleivät näistä maksettavat korvaukset sisälly kuukausipalkkaan. • Jos työntekijälle maksetaan kuukausipalkan ohella säännöllisesti myös muuta palkkaa (esim. olosuhdelisä, provisio, tuotantopalkkio), sen osuus vuosilomapalkkaan lasketaan keskipäiväpalkkaan perustuvaa vuosilomapalkan laskentasääntöä käyttäen. • Vain osa kuukausista 35 tuntia, niin lakentasääntönä prosenttiperusta

  21. Esimerkki kuukausipalkka • 2500€/kk 24 päivää lomaa ajalla 2.7.-28.7.2007 • heinäkuussa 22 työpäivää • lomapalkka 20*(2500/22)=2272,73€ • työssäoloajan palkka 2*(2500/22)=227,27

  22. Keskipäiväpalkka • sovelletaan 14 päivän säännön piirissä oleviin tunti- tai suorituspalkkaisiin • keskipäiväpalkka lasketaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka tehtyjen työpäivien määrällä • lomapalkka lasketaan kertomalla keskipäiväpalkka loman pituuden mukaan määräytyvällä kertoimella (1,8-27,8)

  23. Keskipäiväpalkka • työssäoloajan palkkaan ei lasketa mukaan yli- ja hätätyöstä maksettuja korotusosia • ylityöstä maksettu peruspalkka otetaan huomioon, jakajaa kasvatetaan ylityötuntien 1/8:lla

  24. keskipäiväpalkka • jos työntekijän viikoittaisten työpäivien lukumäärä on sopimuksen mukaan viittä pienempi tai suurempi, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä

  25. Esimerkki keskipäiväpalkka • Työntekijän lomanmääräytymisvuoden palkka säännölliseltä työajalta on ollut 24.000 €. Hän on ollut töissä 220 päivää. Työntekijä on tehnyt vuorokautista ylityötä 50 tuntia. Tästä hänelle on maksettu peruspalkkaa 800 € ja korotusosia 500 €. Vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon säännöllisen työajan palkka (24.000 €) sekä ylityön perusosa (800 €). Korotusosia (500 €) ei oteta huomioon. Tehtyjen työpäivien lukumäärään (220 päivää) lisätään vuorokautisten ylityötuntien kahdeksasosa (50 : 8 =) 6,25. 24.000 € + 800 € ----------------------- = 109,61 € 220 + 6,25

  26. Esimerkki säästövapaa • lomavuonna 2006 lomapäiviä 30 • säästänyt aiemmista lomavuosistaan 24 lomapäivää • pidettävien lomapäivien lukumäärä 54 • keskipäiväpalkka 109.61€ • käytettäväkerroin 27,8+(54-30)*0,9=49,4 • lomapalkka 49,4*109,61=5414,73€

  27. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka • Sovelletaan 35 tunnin säännön piirissä oleviin • tunti- tai suorituspalkkaisiin • kuukausipalkkaisiin, jotka eivät kaikkina kuukausina sopimuksen mukaan työskentelevähintään 35 tuntia.

  28. Prosenttiperuste • lasketaan lomanmääräytymisvuoden työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta ylityön ja hätätyön osalta maksettuja korotusosia • palkkaan lisätään laskennallisesti perhevapaasta, sairaudesta, kuntoutuksesta, karanteenista ja lomautuksesta johtuvalta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka • lomapalkka mainituista ansioista joko 9 tai 11,5 % työsuhteen kestosta riippuen • poissaoloajan laskennallinen palkka määrätään keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan • pidempiaikaisissa poissaoloissa korotukset otettava huomioon jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan

  29. Loman ansainta/Palkkaustapa

  30. Vuosilomapalkan maksaminen • Pääsäännön mukaan lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. • Enintään kuuden päivän lomajakson lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa tavanomaisena palkanmaksupäivänä. • Lomapalkan maksamisesta saadaan sopia työehtosopimuksella laista poiketen.

  31. Lomakorvausta maksetaan • vapaajärjestelmän piirissä oleville vapaan ajalta • alle ansaintasääntöjen työskenteleville • kotityöntekijöille • työnantajan työsuhteisille perheenjäsenille, mikäli yrityksessä ei ole muita työntekijöitä • työsuhteen päättyessä pitämättömien lomien osalta • työsuhde päättyy ennen kuin työntekijä on ansainnut lomaa. • toteutumattomasta irtisanomisajasta maksettu korvaus • lomautus kestänyt 200 pv. irtisanomisajan korvaus

  32. Korvaus työsuhteen aikana • ase- tai siviilipalveluun lähtijälle • pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aikana • työntekijällä, jonka työsuhde muutetaan osa-aikaiseksi tai lomautetaan toistaiseksi, on oikeus jättää käyttämättä säästämänsä vapaa (säästövapaa) ja saada tästä lomakorvaus

  33. Palkkalaskelma • Työnantajan on annettava työntekijälle laskelma lomapalkan tai lomakorvauksen suuruudesta ja sen määräytymisperusteista. • Laskelman pitää sisältää sellaiset tiedot, että työntekijä voi niiden perusteella tarkistaa vuosilomaetuutensa. Tällaisia tietoja ovat ainakin: • loman ansaintajakso • ansaitut lomapäivät • työntekijän tekemät työpäivät tai työtunnit • laskennan perusteena olevat työtulot ja luontoisedut

  34. Kiitos! Osallistumisesta Lähdeaineistoa: Uusi vuosilomalaki Jorma Rusanen, SAK ja TU lomapalkkaopas, Vuosilomalaki esite työministeriö

More Related