240 likes | 394 Vues
Hyvinvointia työstä. Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? – Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma. Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto –teemajohtaja. Esityksen sisältö.
E N D
Hyvinvointia työstä KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? – Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto –teemajohtaja KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Esityksen sisältö • Työterveysyhteistyön edellytykset ja palvelujärjestelmän rakenteet • Mitkä on työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden edellytykset? • Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työhön paluun tuki työterveyshuollon tuella • Miten työterveyshuolto nivoutuu osaksi terveyspalvelujärjestelmää?
Työterveyshuolto Suomessa • Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto kaikille työntekijöille riippumatta työsuhteen ja työajan pituudesta • Työterveyshuolto pitää tuottaa työterveyshuoltolain ja sen pohjalta annettujen asetusten mukaisesti • Kela korvaa ”hyvän työterveyshuoltokäytännön” (HTTHK) mukaisten työterveyspalveluiden kustannuksista osan (60/50/44%) työnantajalle • Keskeisenä vaatimuksena palveluiden tuottaminen työpaikan tarpeisiin työterveysyhteistyössä niin tavoitteellisesti, että toiminnan vaikutuksia voidaan seurata ja toimintaa kehittää tämän pohjalta KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Työterveyshuollosta lisäarvoa työterveysyhteistyöllä • Mihin organisaatio toiminnallaan pyrkii? • Mikä on henkilöstön rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa? • Mitkä henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaarantaa yrityksen päämäärien saavuttamisen? • selvillä olemisen periaate • Mitkä näistä riskeistä liittyvät terveyteen, työkykyyn, turvallisuuteen, hyvinvointiin tai työnantajakuvaan? • varautumisen periaate • Miten työterveysyhteistyössä on sovittu henkilöstöriskien hallinnasta? • osallistumisen periaate
Työterveyshuolto Suomessa Moniammatillinen toiminta Sosiaalialan asiantuntija mukaan 1.1.2014 alkaen Laatujärjestelmä pakolliseksi 1.1.2016 alkaen Kela korvaa kohtuulliseksi katsomistaan kustannuksista ennaltaehkäisevän toiminnan osalta 60 %, sairaan-hoidon osalta 50 % maksimiin asti Korvausrajat 163/245 € (v. 2013) Varat korvauksiin työtulovakuutuksesta, jonka rahoittavat lähes kokonaan työnantajat (n. 3/4) ja työntekijät (n. 1/4) Miten työterveyshuoltolain tavoitteet toteutuvat tällä hetkellä? KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Työterveyshuoltolain tavoite Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa psykososiaalinen kuormitus työhön paluun ja työssä jatkamisen tuki työurien pidentäminen työterveyshuollon osaaminen hyödyntäminen KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Sairauden vai työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä? KP Martimo: Tukea työssä jatkamiseen
Terveystarkastusten vaikuttavuus • Tuore Cochrane-katsaus osoitti, että suuntaamattomilla terveystarkastuksilla ei ollut vaikutusta morbiditeettiin tai mortaliteettiin • "Terveydenhuolto ei ole oikea paikka puuttua terveen väestön elämäntapoihin, mutta sairastumisvaarassa olevien tai jo sairastuneiden keskuudessa merkittäviä vaikutuksia voidaan saada aikaan suhteellisen vähäisillä toimilla." Absetz P, Hankonen N. Duodecim 2011 • "On current evidence it is not possible to justify the offer of routine health screening to unselected working populations on the grounds of either clinical effectiveness or sickness absence reduction." Wynn P. Occupational Medicine 2013 • Taimela ym. osoittivat, että seulontaan pohjautuva terveystarkastus vähentää sairauspoissaoloja • On myös osoitettu, että terveysriskeihin voidaan vaikuttaa yksilö- ja ryhmämuotoisella muutoksen tuella
Työpaikkaselvityksen vaikuttavuus • VANHA ASETUS: "Työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamista ja arviointia" • Kelan tulkinta työpaikkaselvitysten korvattavuudesta on, että niissä tulee aina olla työn terveydellisen merkityksen arviointi. • UUSI ASETUS: "Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveys-vaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle.” • Terveys ei ole sama kuin työkyky ja samojen tekijöiden (esim. ergonomia) lisäksi niihin vaikuttaa myös eri tekijät (esim. terveellinen ruoka ja työn koettu mielekkyys) • Arvioinnin laajentaminen työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttaviin tekijöihin auttaa työterveyshuoltoa kohdistamaan huomiota ja toimenpiteitä työurien pitenemisen kannalta oleellisiin tekijöihin.
Neuvonta ja ohjaus 1) työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä toimintaa aloitettaessa ja toiminnan eri vaiheissa; 2) työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja -haitoista, niiden merkityksestä ja niiltä suojautumisesta sekä ensiapujärjestelyistä; 3) terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä; 4) ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä niiden ehkäisystä; 5) työperäisistä sairauksista ja muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta; 6) työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisestä sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemisestä työuran eri vaiheissa; 7) terveyttä ja työkykyä ylläpitävien ja edistävien voimavarojen merkityksestä; 8) työmenetelmiin, työjärjestelyihin ja työaikoihin sekä työpaikan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista ja niiden hallinnasta; 9) päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta; 10) työhön liittyvän fyysisen väkivallan sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisestä ja hallinnasta; 11) työttömyyden uhatessa; 12) henkilöstön terveyserojen kaventamiseksi; 13) työterveysyhteistyöstä ja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön järjestämisestä.
Neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuus Työpaikan toimenpiteet Seuranta Terveydellisen merkityksen arviointi Toimenpide-ehdotukset Työolo-suhde- selvitys Ratkaisu-ehdotuk-set Kokeilut Tilanne-analyysi Seuranta Työolo-suhde- selvitys Terveydellisen merkityksen arviointi Arviointi KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Työkyvyttömyyden ehkäisy • Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen • Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairausloma-tarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011) • Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (Viikari-Juntura 2012, Shiri ym. 2013) • Subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (laki) • Yhdessä sovittu varhaisen tuen toimintamalli 60 %:n korvauksen saamiseksi TTH:n kustannuksista (laki) • 30-60-90 päivän sääntö (laki)
Sairaanhoidon vaikuttavuus • Käypä hoito –suositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön eri hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta • Suositusten noudattaminen takaa sairaanhoidon vaikuttavuuden yksilötasolla • Työterveyshuollon sairaanhoidon merkitystä yrityksen sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu • Nopea hoitoonpääsyn ei sellaisenaan ole osoitettu vähentävän sairauspoissaoloja, mahdollisesti päinvastoin • Laajan ja nopean sairaanhoidon vaikutus henkilöstötyytyväisyyteen kiistaton
Työterveyshuollon asema Erikois- sairaan- hoito Kuntoutus- palvelut TTH Sosiaali-vakuutus / Työhallinto Perus- terveyden-huolto Työn- antaja Työn- tekijä KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Terveydenhuollon työnjako KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Työterveysyhteistyön mahdollisuudet • Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnassa • Sairauspoissaolojen hallinnassa • Työhön liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien hallinnassa • Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä • Yrityskuvan kehittämisessä
Työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytykset TYÖTERVEYS-TOIMINTA -tavoitteet Työterveyshuollon panokset ja toiminta Työterveys- yhteistyö -toimintamallit Työpaikan panokset ja toiminta VAIKUTUKSET yhteinen seuranta KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Työterveysyhteistyö HENKILÖSTÖ- POLITIIKKA ANSAINTA- LOGIIKKA REKRYTOINTI Työpaikka- selvitys PEREHDYTYS OSAAMINEN JA AMMATTITAIDON YLLÄPITO Esimies- valmennus AMMATTITAIDON YLLÄPITO Terveys- tarkastukset Tarvearvio Neuvonta ja ohjaus TERVEYDEN- HUOLLON PARADIGMA PÄIVITTÄIS- JOHTAMINEN Neuvonta ja ohjaus Toiminta- suunnitelma Työkyvyn tuki TYÖSUOJELU Sairaan- hoito TTH-LAKI JA HTTHK Seuranta HANKINNAT EA-valmius Toiminnan kehittäminen LIIKETOIMINNAN KEHITYS KELAN KORVAUS- KÄYTÄNTÖ PALKITSEMINEN PERINTEET YHTEISTYÖKUMPPANIT KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Vaikuttamattoman toiminnan riskit Kausaa- lisia pro- sesseja Haluttui- hin vai- kutuksiin Toimen- pide saa aikaan jotka johtavat Onnistunut toimenpide jotka toteutuessaan olisivat johtaneet Haluttui- hin vai- kutuksiin Kausaa- lisia pro- sesseja Toimen- pide Epäonnistunut toimenpide ei saa aikaan Haluttui- hin vai- kutuksiin Kausaa- lisia pro- sesseja jotka eivät johda Lähestymis- tapaerhe Toimen- pide saa aikaan (Ahonen G 1985) KP Martimo: TFT:n mahdollisuudet
Mitä työterveyshuolto on ja mitä sen pitäisi olla? TERVEYDENHUOLTO TTH-laki 14§ TYÖSSÄKÄYVIEN YLEIS-/OMALÄÄKÄRI- JÄRJESTELMÄ TYÖTERVEYDEN ERIKOISALA/ ASIANTUNTIJA TTH-laki 12§ TYÖSUOJELU KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen
Summa summarum • Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten sairaanhoito • Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on myös työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytys • Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle • Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet, mutta lisäksi tarvitaan yhteistyötä ja työnjakoa muun terveydenhuollon kanssa • Työterveyshuollon ensisijainen vaikutuksen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä
KIITOS! kari-pekka.martimo@ttl.fi KP Martimo: HTTHK ja työssä jatkaminen