Terveyden edistämisen merkitys kuntataloudelle

1. Terveyden edistämisen merkitys kuntataloudelle Kuntamarkkinat 10.9.2009 ohjelmajohtaja Maija Perho

2. Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? • Hyvä terveys on arvo sinänsä. • Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja toimintakykyä parantamalla. • Mikäli tupakoinnista, alkoholinkäytöstä, vakavasta ylipainosta ja masennuksesta johtuvia sairauspoissaoloja, varhaista eläköitymistä ja ennenaikaisia kuolemia pystytään ratkaisevasti vähentämään, kyse on satojen tuhansien henkilöiden työvoimapotentiaalista. • Yhden viidenneksen vähennys em. tekijöistä johtuvissa sairauksissa ja niiden seurauksissa merkitsisi 3% lisäystä työllisyysasteessa. Maija Perho, ohjelmajohtaja

3. Terveyden edistäminen on poikki- hallinnollista toimintaa • Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen vaikutetaan pääasiassa muilla keinoin kuin terveyspalveluilla (kaavoitus, liikenne, liikunta, koulu, kulttuuri, nuoriso, työelämä, työpaikat, järjestöt, seurakunnat…). • Politiikkaohjelman keskeinen tehtävä on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä – niin valtion-, alue- ja paikallishallinnossa – sekä elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla. Maija Perho, ohjelmajohtaja

4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen uudistettavassa lainsäädännössä Terveydenhuoltolakiehdotus: • Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on osana kuntasuunnitelmaa tai erillisenä laadittava kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä sekä terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista suunnitelma kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Maija Perho, ohjelmajohtaja

5. Suunnitelman toteutus tulee kytkeä osaksi kunnan strategian ja taloussuunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa ja sen seuranta tulee kytkeä osaksi kunnan kokonaisvaltaisia arviointi- ja seuranta-järjestelmiä. Pykälä velvoittaa myös poikkihallinnolliseen yhteistyöhön eri tahojen välillä. Maija Perho, ohjelmajohtaja

6. Mitä terveydenhuoltolain uusi TE-pykälä merkitsee käytännössä? • Laadittavaan suunnitelmaan tulee sisällyttää eri hallinnonalojen terveyttä edistävät ja toimintakykyä ylläpitävät toimenpiteet. • Kehitetään rakennettua ympäristöä, liikennejärjestelyjä, kevyen liikenteen väyliä, koulupihoja, lähiliikuntapaikkoja ja työpaikkoja niin, että jokaisella on mahdollisuus aktiiviseen, turvalliseen ja esteettömään liikkumiseen. Maija Perho, ohjelmajohtaja

7. Neuvoloissa, kouluissa, terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja työpaikoilla tuetaan pyrkimyksiä kohti terveitä elintapoja - vähemmän liikakiloja, enemmän liikuntaa, terveellisempää ruokaa, limsa- ja karkkiautomaatit kouluissa boikottiin, tupakat roskikseen ja alkoholinkäyttö kuriin. • Vahvistetaan yhteistyötä ja kumppanuutta järjestöjen ja seurakuntien kanssa ja huolehditaan järjestöjen toimintaedellytyksistä Maija Perho, ohjelmajohtaja

8. Merkitys kunnan taloudelle • Terveyden edistämisen vahvistamiselle kunnissa on vankat taloudelliset perustelut. • Mikäli laaja-alainen ja pitkäjänteinen terveyden edistäminen, sen edellytysten luominen, varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisy lyödään laimin tai resursoidaan riittämättömästi, kasvavien kansansairauksien ja niiden hoidon kustannustaakka kasvaa! • Terveyden edistäminen on tuottava investointi, jonka hyödyt eivät välttämättä realisoidu lyhyellä tähtäimellä, mutta näkyvät pidemmän tarkastelun kuluessa. Maija Perho, ohjelmajohtaja

9. Terveydenhuollon suorista kustannuksista selittävät seuraavat neljä sairausryhmää noin puolet: • sydän- ja verisuonitaudit 17 % • mielenterveyshäiriöt 13 % • hengityselinsairaudet 11 % • tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11 % Maija Perho, ohjelmajohtaja

10. Työpanosmenetyksistä kolme neljännestä selittyy seuraavilla sairausryhmillä: • mielenterveyshäiriöt 26 % • tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 % • vammat ja myrkytykset 16 % • sydän- ja verisuonitaudit 14 % Maija Perho, ohjelmajohtaja

11. Kroonisten tautien ehkäisyn potentiaali • Suurin osa valtimosairauksista olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla • Ainakin 80 % sepelvaltimotautitapauksista • Yli 90 % tyypin 2 diabetestapauksista • Elintavat avainasemassa myös syövän ehkäisyssä • Noin kolmasosa syöpätapauksista olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla • Valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella (WHO) Maija Perho, ohjelmajohtaja

12. Työhyvinvoinnin kehittäminen hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia • Työhyvinvointiin ohjattujen investointien tuotto kolmen vuoden kuluttua 10-30% • varhainen eläköityminen ja sairauspoissaolot vähenevät • tuottavuus kasvaa • elämänlaatu kohenee • tuloksena aito win-win -tilanne Maija Perho, ohjelmajohtaja

13. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä LASTENSUOJELU Lastensuojelun laitoshoito noin 70.000 eur/vuosi, perhehoito noin 16.000 eur/vuosi. • Vantaa • panostukset lastensuojelun intensiiviperhetyöhön vähentävät huostaanottoja  vuodessa noin 900.000 euron säästö 2. Kainuu • Laitoshoidosta varhaiseen puuttumiseen  säästö 3 vuodessa 300.000 euroa, vuonna 2008 vain yksi huostaanotto Maija Perho, ohjelmajohtaja

14. IKÄIHMISTEN PALVELUT • Edulliset tai ilmaiset räätälöidyt liikuntapalvelut vähentävät esim. kaatumistapaturmia. • yhden lonkkamurtuman kustannukset ovat noin 14.000 euroa • Matalan kynnyksen toimintapisteet ikäihmisille: kunta, järjestö(t), seurakunta • Järjestöjen harrastustoiminnan tukeminen lisää osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä ja masennusta. Maija Perho, ohjelmajohtaja

15. Kunnat avainasemassa Mitä tarvitaan? • Kunnan korkeimman luottamishenkilö- ja virkamiesjohdon vastuunottoa ja tukea • Kunnan johtoryhmän päätökset • terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmasta • toteutuksen organisoinnista • prosessin johtamisesta • yhteistyövelvoitteiden hoitamisesta sidosryhmiin • luottamushenkilöiden sitoutumista Maija Perho, ohjelmajohtaja