1 / 11

ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE

ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE. Johdanto Roomalaisen oikeuden luonne Kreikka Keskiajan oikeustiede Innovaatioita Roomalaisen oikeuden vaikutus Roomalainen oikeus ja Euroopan unioni. Johdanto.

Télécharger la présentation

ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE Johdanto Roomalaisen oikeuden luonne Kreikka Keskiajan oikeustiede Innovaatioita Roomalaisen oikeuden vaikutus Roomalainen oikeus ja Euroopan unioni

  2. Johdanto • Aiheen ajankohtaisuus; demokratia; yhteiskunnallinen vallanjako; yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpito, ylä- ja alaluokan välinen suhde, (”leipää ja sirkushuveja”!), oikeudellinen ajattelu (periaatteet); • Merkitys valtava; vrt. rationaalinen ajattelu (Ateena) ja kristinusko (Jerusalem); • Aihealueen laajuus: ”kaksi kertaa” tuhat vuotta! • Roomalaisen yhteiskunnan muutos: maatalousyhteiskunnasta vaihdannan ja jopa teollisuuden varassa toimivaan yhteiskuntaan; • Valloitukset, orjuus; • Rooman imperiumin tuhoutumiset syyt? Historiografinen kiistakysymys; • Historiasta oppiminen (klassinen kasvatus)

  3. Roomalaisen oikeuden luonne • Tutkimuksen traditiot; dogmaattinen ja historiallinen (kontekstuaalinen); • Roomalainen oikeus on tapauskohtaisesti kehitettyä oikeutta (ei ”tieteellistä”); • Juristioikeutta (preetorien kehittämää); • 449 ekr: XII Taulun laki: kasuistinen, ankara, muotosidonnainen; • Oikeuden luominen (preetorien ohella): papisto, senaatti, kansankokous, keisari; • Yksityisoikeus ytimessä; perhe, omistaminen, sopimukset (jopa sopimusvapaus), vaihdanta; • Lainsäädäntö sai suuremman merkityksen vasta keisarivallan aikana; • Joustavaa, yhteiskunnan muutokseen sopeutuvaa oikeutta; tarvittaessa ”jokaiselle jotakin”; • Menettelyn ja aineellisen oikeuden yhteys; muotosidonnaisuus; vaatimuksen toteuttaminen edellytti oikean kannekaavan valitsemista. Menettely muuttui joustavammaksi yhteiskunnallisen muutoksen myötä; • Ankara (”kehittymätön) rikosoikeus (erityisesti keisarivallan aikana); • Perheenpään vahva valta;

  4. Kreikka • Solonin reformit (594 ekr); • Ylä- ja alaluokan välisen kuilun jyrkkeneminen; • Solon valittiin ”lakimiessovittelijaksi”, jonka tehtävänä oli luoda pelisäännöt, jotka turvasivat yhteiskuntarauhan; • Ehdotuksia: velkaorjuuden lakkauttaminen, yläraja maanomistukselle, koronoton kielto, päätöksentekojärjestelmä, jossa myös alaluokalla oli mahdollisuus vaikuttaa; • Antiikin oikeuskulttuureissa säädettiin lukuisia lakeja, joilla oli osapuilleen sama tavoite!

  5. Keskiajan oikeustiede • Oikeustieteen synty 1100-luvulla yliopistoissa; • Itä-Rooman keisari Justinianuksen kodifikaatio CorpusIurisCivilis (529-534 jkr): tavoitteena oikeudellinen yhtenäisyys, hallinnon ja verotuksen tehostaminen; kaikenkattava lakiteos (tulkintakielto); • Kodifikaatioon kerättiin lainsäädäntöä sekä oikeustapauksia ja juristien laintulkintoja (Digesta osa); • Tutkimukselle yliopistoissa oli sosiaalinen tilaus; hallitsijanvallan vahvistuminen, vaihdannan - erityisesti kaupankäynnin – vilkastuminen: tulkinnoilla on käyttöarvoa oikeudellisissa kiistoissa; • Glossaattorit ja konsiliaattorit (koulukuntia): edellisten mielenkiinnon kohteena oli julkisoikeus, jälkimmäisen yksityisoikeus; • Skolastinen metodi, ”moderni” oikeustieteen matriisi: normien tulkinta ja systematisoiminen; • Oikeudellisia ”innovaatioita”, joilla on ollut merkitystä tähän päivään saakka; • Kanoninen (kirkon) oikeus, jossa oli omat oikeuslähteet : DecretumGratiani (1140); kehittynein oikeudellinen kerrostuma (vrt. hallinto: Paavillinen vallankumous); • Kirkon intressit mm. perheoikeudessa ja prosessioikeudessa; • Kirkollisen ja maallisen vallan välinen valtataistelu; • Roomalaisen (roomalais-kanonisen; iuscommune) oikeuden käyttö ja roomalaiseen oikeuteen kohdistettu kritiikki (”yläluokkaista”, ”epäkansallista”)

  6. Innovaatioita • Keisarin (yksin)vallan legitimaatio; • Pactasuntservanda (sopimuksen sitovuus); • Oppi jaetusta omistusoikeudesta (vrt. hovioikeuksien käytäntö Ruotsissa 1600-luvulla); • Tahallisuus vs. tuottamus: syyksiluettavuuden asteet; • Legaalinen todistusteoria; • Yhtiöt, luototuksen instrumentit (vekselit, shekit); • Kansainvälinen yksityisoikeus: uusi oikeudenala; • Oikeudellinen systematiikka: modernin oikeustieteen ”matriisi” (Aarnio)

  7. Roomalaisen oikeuden vaikutus • Iuscommune, roomalais-kanoninen oikeus (vrt. muut oikeudelliset kerrostumat); • Yliopistot sosiaalisen nousun väylänä (vrt. suomalaisten opintie; Nuorteva 1994) • Suoraan sovellettavaa oikeutta (1495 Saksan keisarikunnan valtiollinen kamarioikeus ), jonka merkitys oli suurimmillaan keskiajalta valistuksen aikakaudelle; • Alueiden väliset erot; vaikutus suurinta eteläisessä Euroopassa, vähäisintä Venäjällä; • Välillinen vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeudenkäyttöön (esim. Ruotsi-Suomi 1600-luku); • Vaikka 1800-luvulla kansallisvaltioiden luoma oikeus syrjäytti (suureksi osaksi) roomalaisen oikeuden Vrt. Code Napoleon 1804), oli sillä edelleenkin merkitystä niin retoriikassa, oikeudenkäytössä kuin oikeuspolitiikassakin (vrt. yhdistyneen Saksan 1900 BGB:n syntyhistoria); • Miksi roomalaista oikeutta reseptoitiin? • Reseption lajit, oikeudelliset siirrännäiset (legaltransplants); • Miksi aatteet ja ideat leviävät?

  8. Roomalainen oikeus ja Euroopan Unioni • Roomalaisen oikeuden uusi nousu (”eurooppalainen identiteetti?) Euroopan tiivistyvän integraation myötä; • Klassinen sivistys; • Roomalaiset hyveet ja arvot oikeuden yhtenäistämisen yhteydessä; • Roomalaisen oikeuden (tietyt) periaatteet; • Oikeus on aina sidoksissa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin: oikeus muuttuu ja sitä tulkitaan uusilla tavoilla; • Oikeuden rooli on merkittävä (myös) kriisien oloissa! Ks. Thukydides 427 ekr.

  9. Kirjallisuutta • Castren, Paavo: Uusi antiikin historia (2011) • Kaser, Max: Roomalainen yksityisoikeus (1958); • Klami, Hannu T.: Roomalaisen oikeuden järjestelmä (1978); • Klami, Hannu T.: Roomalainen antiikki (2001); • Tellegen-Couperus, O.: Roman law (2003): • Tuori, Kaius: Johdatus roomalaiseen oikeuteen (2007) • Suuri määrä suomennettua (popularisoitua) kirjallisuutta

  10. Keskiajan oikeudelliset kerrostumat • Oikeuden hajanaisuus: kilpailevat oikeudelliset kerrostumat; ei oikeuden yhtenäisyyttä; ei oikeuden oikeusvaltiollisia tunnuspiirteitä; • Oikeus heijasti yhteiskunnan tilaa (maaseutu, vs. kaupungit, sääty-yhteiskunta; kirkon ja maallisen vallan välinen kamppailu vallasta); • Trendejä: väestönkasvu, vaihdannan vilkastuminen, kaupunkien kasvu, feodalismin leviäminen, keskusvallan vahvistuminen, kirkon asema vahvimmillaan 1200-luvulla; • 1. Maaseudun (perinteinen) tapaoikeus. Kokoelmia hallitsijoiden aloitteesta eri puolilla Eurooppaa 1200-1500. Vrt. Ruotsi: maakuntalait (1200-luku) ja maanlait (1350-luku); • 2. Kaupunkien (kaupunkiliittojen) oikeus: vaihdannan sääntely, ammattikuntien erioikeudet (privilegiot), oma tuomioistuinlaitos jne. • - Kaupunkien oikeus oli maaseudun oikeutta kehittyneempi oikeudellinen kerrostuma • 3. Feodaalinen oikeus; hierarkkinen järjestelmä, alistussuhteet (maaorjuus). • 4. Roomalais-kanoninen (oppinut) oikeus, jota käytettiin erityisesti ylioikeuksissa (joita perustettiin erityisesti keski- ja uuden ajan taitteessa (vrt. Ruotsi, 1600-luvun alku)

  11. Kirjallisuutta • Pihlajamäki, Varkemaa, Mäkinen: Keskiajan oikeushistoria (2009); • Ylikangas: Miksi oikeus muuttuu (1983); • Kaunokirjallisuutta: • IldefonsoFalcones: Meren katedraali (2008); • Isaac Bashevits Singer: Peltojen kuningas (1983)

More Related