1 / 50

Juha Oulujärvi juha.oulujarvi@educode.fi puh: 050 4109318

Oppimistyylianalyysien tulkinta ja merkitys kasvatustyössä Kokkola 27.11.2010. Juha Oulujärvi juha.oulujarvi@educode.fi puh: 050 4109318. www.educode.fi. TUNNETUIMMAT OPPIMISTYYLIJÄRJESTELMÄT.

hermione
Télécharger la présentation

Juha Oulujärvi juha.oulujarvi@educode.fi puh: 050 4109318

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Oppimistyylianalyysien tulkinta ja merkitys kasvatustyössä Kokkola 27.11.2010 Juha Oulujärvijuha.oulujarvi@educode.fipuh: 050 4109318 www.educode.fi Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in EducationEducode Ltd Lampikatu 5, FI-18100 Heinola, FINLAND, puh./tel. +358 3 84 800, faksi/fax +358 3 714 4458 Pyhäjärvenkatu 5 A, FI-33200 Tampere, FINLAND, puh./tel. +358 3 254 3600, faksi/fax +358 3 253 4434

  2. TUNNETUIMMAT OPPIMISTYYLIJÄRJESTELMÄT Koulukäytäntöön perustuvat oppimistyylijärjestelmät* K. & R. Dunnin ja B. Prashnigin oppimis- ja opetustyylianalyysit Aivofysiologiaan perustuvat kuvausjärjestelmät* Vasemman ja oikean aivopuoliskon eroon liittyvät oppimistyylit (Springer & Deutch) Motivaatio- ja sosialisaatioteorioihin perustuvat kuvausjärjestelmät* Oppimisstrategiat: kaksi erilaista prosessoinnin tasoa: pintataso ja syvätaso (Marton) * Opiskeluun suuntautumista painottava: Merkityssuuntautuneisuus, toistamissuuntautuneisuus, saavutussuuntautuneisuus, ei-akateeminen suuntautuneisuus (Entwisle) Tiedonhankinnan perusteisiin nojaava tyylien kuvausjärjestelmä* Tiedon hankinnan taustalla: empiirinen eli aistihavaintoihin perustuva, rationaalinen eli järkeilyyn ja verbaalisuuteen perustuva, metaforinen eli mielikuvitukseen ja intuitioon perustuva tyyli (Royce & Powell) Persoonallisuusteorioihin perustuvat kuvausjärjestelmät* MBTI: Myers–Briggs-tyyppi-indikaattori (Myers & Briggs) I = introvertti ja E = ekstravertti: asenne ympäristöön, S = tosiasiallinen ja N = intuitiivinen: tapa hankkia tietoa, T = ajatteleva ja F = tunteva: päätöksenteon peruste, J = harkitseva ja P = spontaani: elämäntyyli * Kolbin kokemuksellisen oppimisen syklin pohjalta kehitettyjä ( toteuttaja, osallistuja, ajattelija, päättelijä ) Älykkyysmalleihin perustuvat tyylit * Gardnerin seitsemän älykkyyttä ( loogis-matemaattinen älykkyys, spatiaalinen älykkyys, Interpersoonallinen älykkyys, intrapersoonallinen älykkyys, musikaalinen älykkyys, kinesteettinen älykkyys, lingvistinen älykkyys) Kognitiiviset tyyliperheet* Tyyliperheet: analyyttinen - kokonaisvaltainen ja kuvallinen -verbaalinen (Riding & Cheema) 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 2

  3. OPPIMAAN OPPIMINEN JA METAKOGNITIIVISET TAIDOT Kognitiiviset toiminnat = havaitseminen, muistaminen, oppiminen, päättely, ongelmanratkaisu, kielen käyttö • metakognitiiviset taidot kuvaavat kykyä tulla tietoiseksi omasta tiedonkäsittely- ja oppimisprosessista, ajattelutavoista ja –strategioista, ongelmanratkaisutavoista ja älyllisistä voimavaroista • vaikuttavat tapaamme toimia ja käsitellä tietoa  vaikuttavat ratkaisevasti oppimiseen • oman oppimistyylin reflektointi on oppimaan oppimista • Opitaan arvioimaan: • mitä on opittu, mitä vielä on opittava, miten oppimista voidaan parantaa • miten oppii parhaiten ja mikä tuottaa vaikeuksia ja miten toimia näissä tilanteissa • miten suunnitella oppimista, oma työtä ja toimintaa • miten kehittää itseään • millainen ajattelija, muistaja, puhuja, kirjoittaja, oppija on • miten valikoida, jäsentää ja analysoida tietoa, tehdä synteesejä, sekä arvioida sitä kriittisesti • miten ratkaistaan ongelmia • miten tavoitteita asetetaan • miten valintoja ja päätöksiä tehdään 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 3

  4. Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako, Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1 KANSALAISEN TAIDOT Ajattelun taidot Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Käden ja ilmaisun taidot Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot • ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko • kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu • luova ja innovatiivinen ajattelu • tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot • kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot • itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot • ajanhallinta ja joustavuus • yrittäjyys ja muutososaaminen • tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito • opiskelun taidot • kehon koordinaatio • monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus • suunnittelun ja tuottamisen taidot • kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö • yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen • aloitteellisuus ja johtamisen taidot • kyky toimia rakentavasti • erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen • mediataidot • tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot • itsetuntemus ja reflektointi • terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen • eettisyys, vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä • hyvä käytös ja empatia 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 4

  5. Esimerkkejä suomalaisista oppimistyyleihin liittyvistä väitöksistä Vainionpää, Jorma (2006) • ”Virtuaaliyliopiston verkko-opiskelijoiden oppimistyylit painottuvat siten, että suurin osa heistä hahmottaa asioita laajoina kokonaisuuksina, holistisesti. Holistiset oppijat myös suhtautuvat verkko-opiskeluun myönteisimmin reflektiivisten oppijoiden ohella. ” Kilpinen Kari (2004) • ”Tutkimuksessa hyväksi kehittämisperusteeksi nousi opiskelijoiden epistemologinen oppimistyyli. Oppimistyylissä on kolme perusluokkaa: 1. empiiriset oppijat (, jotka oppivat havaintojensa sekä kokemustensa avulla) 2. rationaaliset oppijat (, jotka oppivat järkeilyn ja loogisen päättelyn avulla) sekä 3. metafooriset oppijat (, joiden oppiminen perustuu symboolisiin ja vertauskuvainnollisiin kokemuksiin ja jotka oppivat näkemyksen perusteella). Luonnollisesti on oppijoita, joiden oppimistyylissä ei mikään näistä oppimistyyleistä ole hallitseva. • Hyväksi oppimisen pohjaksi tutkimuksessa havaittiin tekemällä oppimisen metodi. Opettaja opettaa asian perusteet (orientaatio-perusta) ja antaa riittävän väljästi toteutettavan oppimistehtävän. Opiskelijat etsivät tietoverkon avulla vastauksia tehtävään. Tärkeintä on, että jokainen oppija voi oppia omalla tavallaan. Tutkimuksessa nousi myös esille se, että oppimisympäristöä suunniteltaessa tärkeämpää on lähteä opiskelijoiden oppimistyylistä kuin opiskeltavan aiheen luonteesta. Vaikka esimerkiksi matematiikka on varsin rationaalinen/deduktiivinen aine, niin empiirisvaltaiselle opiskelijaryhmälle sitä kannattaa opettaa enemmän havainnoinnin kuin teorioiden ja järkeilyn kautta.” 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 5

  6. VASTUSTAJAT Oppimistyyliteorioita kritisoivat tutkijat puolestaan varoittelevat liian kapea-alaisesta lähestymistavasta, sillä oppimiseen vaikuttaa moni asia: opettaja, motivaatio, vireystila, ympäristö, kotitausta ja -tilanne, sosiaaliset suhteet, oppilaan aktiivisuus, kiinnostuksen kohteet, välineet jne. Vaarana liian suppeassa ajattelutavassa on, että oppimisvaikeuksien olemassaolo unohdetaan: on vain opettajia, jotka eivät ole osanneet opettaa oppilastaan hänen omalla oppimistyylillään (Coffield ym. 2004b, 45). Lisäksi varoitetaan testien leimaavasta vaikutuksesta. PUOLUSTAJAT Oppimistyyliteorioita puoltavat tutkijat painottavat jokaisen yksilöllisyyttä ja omaa tapaa oppia uusia asioita; perinteisillä opetusmenetelmillä ei ole pystytty vastaamaan kaikkien oppilaiden tarpeisiin. Ratkaisuna parempiin oppimistuloksiin nähdään huomion kiinnittäminen yksilön vahvuuksiin ja heikkouksiin. Oppilaiden tuleminen tietoiseksi omista vahvuuksistaan, sekä onnistuminen koulutöissä kasvattaa opiskelujen mielekkäänä kokemista. Tutkijat kirjoittavatmyös oppimistyylin mukaisen opetuksen parantaneen oppimismotivaatiota ja asenteitakoulutusta kohtaan. Lähde: OPPIMISTYYLIT PUNTARISSA, Erityispedagogiikan opiskelijoiden oppimistyylit, opettaminen ja oppimistyylien yhteys lukemiseen, Juha Kontinen, Pro gradu –tutkielma, Kasvatustieteiden laitos, Erityispedagogiikan yksikkö, Jyväskylän yliopisto, 2008 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 6

  7. OPPIMIS- JA OPETTAMISTYYLIANALYYSIEN TARKOITUS • auttaa tunnistamaan erilaisia oppimistyylejä, miten oppilaat oppivat parhaiten • auttaa opettajaa tunnistamaan oma opetustyylinsä • auttaa tunnistamaan oppimisen vahvuuksia, esteitä ja kehittämismahdollisuuksia • auttaa ymmärtämään yksilöllistä oppijaa, erilaisuutta ja vaihtelevia työskentelytapoja oppimistilanteissa • antaa opettajalle rohkeutta ja tukea yksilöllisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen • tuottaa suuntaviivoja ja keinoja opiskelutapojen parantamiseksi • antaa ajatuksia pohtia erilaisia opettamismenetelmiä ja niiden käyttöä eri tilanteissa • auttaa tunnistamaan erilaisia oppimisympäristöjä • auttaa näkemään luokan oppimisyhteisönä, jossa yksilölliset toimijat työskentelevät yhdessä • oppimistyylin huomioimisella tavoitellaan oppimismotivaation ja –ilmapiirin parantamistaja ja näin analyyseillä halutaan vaikuttaa myös koko kouluyhteisön hyvinvointiin • käynnistää prosessin opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 7

  8. OPETUSTILANTEESSA 20 % tiedosta välittyy opiskelijoille pelkästään kuulemalla, 30 % tiedosta näkemällä, 50 % tiedosta kuulemalla ja näkemällä, 70 % tiedosta kuulemalla, näkemällä ja itse puhumalla 90 % tiedosta näkemällä, kuulemalla, itse puhumalla ja tekemällä (Prashnig 2006, 66-71) 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 8

  9. Oppimistyylillä tarkoitetaan sitä tapaa, miten ihmiset • keskittyvät oppimiseen • hankkivat uutta tietoa • miten säilyttävät ja käsittelevät sitä muistissaan • millaisessa muodossa se saadaan ulos miten esittävät oppimaansa muille • oppimisyyli tulee parhaiten esille uutta tai vaikeaa tietoa opiskeltaessa 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 9

  10. LSA™ - oppimiseen vaikuttavat tekijät • Aivot • Ympäristö • Aistit • Sosiaaliset tekijät • Fyysiset tekijät • Asenteet 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 10

  11. Tiedonkäsittely aivoissa Samanaikainen Jaksottainen • keskittyvät yksityiskohtiin ja faktoihin • haluavat oppia tuntemaan ko. asian • oppivat askel kerrallaan • työstävät asioita mieluiten loogisesti ja analyyttisesti • ei yhtymäkohtia omiin kokemuksiin • esittävät kysymyksiä kuten: Onko oikeinkirjoituksella merkitystä? Hyppäänkö yhden rivin yli? Tuleeko tästä koe? • tarvitsevat ensin kokonaiskuvan • haluavat tietää, mihin asia liittyy • hyppivät tehtävästä toiseen • yhdistelevät asioita, käyttävät oikean aivolohkon luovia ominaisuuksia • tarvitsevat ja etsivät omakohtaisia kokemuksia • esittävät kysymyksiä kuten: Miksi teemme tämän? Onko tämä tärkeää? Voinko tehdä tämän myöhemmin? Kuvittele seuraavia tilanteita, miten toimit: Ruoanlaitto, kaupassakäynti jne. 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 11

  12. Aivot • Aistit • Fyysiset tekijät • Ympäristö • Sosiaaliset tekijät • Asenteet MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (1) Aivot: Tiedonkäsittely • Jaksottainen • kirjoita avainsanat muistiin • selitä toimintatapa tarkoin • tee kaikista tehtävistä ja tavoitteista luettelo, mielellään oppilaille jaettavaan muotoon • tähdennä tärkeät asiatiedot ja laita ne järjestykseen • toimi askel kerrallaan ja esitä tiedot yksityiskohtaisesti • suunnittele käyttäväsi useita tarkastuksia • anna heti suullista ja säännöllisesti myös kirjallista palautetta • Samanaikainen • ota oppilaittesi omat kokemukset huomioon oppimateriaaleissa ja opetuksessa, käytä hauskoja, konkreettisia esimerkkejä • kiteytä tiedot (mind map,yhteenvedot) • esitä selviä tavoitteita ja etappeja • älä luettele faktoja: oppilaat keksikööt ne itse (yksin tai pienryhmissä) • oppilaille mahdollisuus esittää asiat graafisesti tai visuaalisesti • anna myönteistä palautetta myös pienistä suorituksista 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 12

  13. Ajattelutyyli • Pohdiskeleva • miettivät ja sitten toimivat • pyrkivät perusteltuun toimintaan- pohtivat ongelmia- käyttävät aikaa harkitakseen asioita Impulsiivinen - toimivat ja miettivät sitten- riskienotto- ajatusmallit epäjärjestelmällisiä- spontaaneita päätöksissään Holistinen Analyyttinen 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 13

  14. Aivot • Aistit • Fyysiset tekijät • Ympäristö • Sosiaaliset tekijät • Asenteet MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (2) Aivot: ajattelutyyli • Impulsiivinen • opeta tätä ryhmää harkitsemaan ennen toimintaa • anna heille tilaisuus miettiä rauhassa ennen kuin he tekevät liian nopeita johtopäätöksiä • auta heitä keskittymään yksityiskohtiin, mutta ei kuitenkaan liian kauan, koska he keskittyvät vain lyhyen ajan • Pohdiskeleva • anna oppilaille riittävästi aikaa löytää ratkaisu vai vastaus • auta heitä kehittämään spontaaniuttaan, esim. kertomalla, että virheet hyväksytään, jos heidän on tehtävä jotain nopeasti 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 14

  15. Temperamentti Temperamentti on yksilöllinen tapa reagoida asioihin ja olosuhteisiin Temperamentti kertoo, miten ihminen tekee sen, mitä tekee Temperamentilla ei ole yhteyttä älykkyyteen, muistiin tai kykyyn oppia Aktiivisuus = paljonko puhtia, nopeus & hitaus, vilkkaus & rauhallisuus Intensiivisyys = rauhalliset vs. voimakkaat tunneilmaisut Sopeutuvuus= miten helposti sopeutuu muutoksiin, joustavuus Sensitiivisyys = miten reagoi asioihin, ihmisiin, tapahtumiin, ääniin Sinnikkyys = lyhyt- ja pitkäjänteisyys Häirittävyys = keskittymiskyky Sosiaalisuus = vetäytyminen & lähestyminen Rytmisyys = biologisten toimintojen säännöllisyys 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 15

  16. Ns. Koulutemperamentti Tehtäväorientaatio- aktiivisuus, sinnikkyys, häirittävyys * Oppilas, jonka häirittävyys ja aktiivisuus on korkealla, mutta sinnikyys matalalla, on todettu koulussa jäävän alisuoriutujaksi Joustavuus - sopeutuvuus, positiivinen mieliala, taipumus lähestyä uusia asioita ja ihmisiä * Oppilaalle, joka hakee jännitystä, haluaa kokea uutta ja on kiinnostunut uusista ihmisistä, koulunkäynti on helppoa ja hauskaa Reaktiivisuus - intensiivisyys, reaktiokynnys, negatiivinen mieliala * Oppilas, joka reagoi herkästi ja voimakkaasti pieneenkin asiaan ja usein kielteiseti, leimautuu helposti häiriköksi Lähde: Keltikangas-Järvinen 2006 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 16

  17. Temperamentti ja opetustilanne Temperamentti ja opettajan arvot - temperamentti vaikuttaa siihen millaisena opettaja näkee oppilaan, miten hän tähän suhtautuu ja miten hän oppilasta opettaa - oppilas, joka toimii opettajan odottamalla tavalla, on hyvä opetettava, tuottaa tunteen, että on hyvä opettaja - arvioiko opettaja temperamenttia vai oppimiskykyä? - vaarana, että opettajat tulkitsevat temperamenttipiirteitä koulumaailman kielellä: * Hidas = laiska * Varautunut = motivaatioltaan puutteellinen * Matala sopeutumiskyky = ei viihdy koulussa * Aktiivinen = tietoisesti tottelematon * Positiivinen koulutemperamentti = älykkyyden yliarviointi 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 17

  18. Aistien käyttäminen (1) KUULOAISTI- kuunteleminen – muistavat hyvin kuulemansa KUULOAISTI- keskustelu – muistavat hyvin asioita, joista keskustelleet KUULOAISTI- sisäinen dialogi – muistavat hyvin pohdittuaan asioita NÄKÖAISTI- sanat, lukeminen – muistavat hyvin, mitä ovat lukeneet Analyyttinen NÄKÖAISTI- katseleminen, katsominen - muistavat paljon siitä, mitä ovat nähneet NÄKÖAISTI- visualisointi, mielikuvitus – muistavat kuvittelemalla asioita TUNTOAISTI- koskettaminen, sormituntuma – muistavat ”käsittelemällä”, hypistelemällä, tekemällä muistiinpanoja LIIKE- JA LIHASAISTI- kokeminen, tekeminen – muistavat hyvin kehollisen, fyysisen kokemuksen kautta LIIKE- JA LIHASAISTI- tuntemukset, intuitio – muistavat asiat intuitiivisesti, joissa positiivinen tunnekokemus Holistinen Englanninkielinen testi: http://www.vark-learn.com/english/page.asp?p=questionnaire 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 18

  19. Aivot • Aistit • Fyysiset tekijät • Ympäristö • Sosiaaliset tekijät • Asenteet MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (3) 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 19

  20. Tarttuvat tunteet • Vuorovaikutustilanteissa tunteet tarttuvat yksilöstä toiseen •  Opettajan innostuneisuus ja jaksaminen tarttuu oppilaisiin •  Vastaavasti negatiiviset tunteet ja välinpitämättömyys tarttuvat helposti toisiin opettajiin ja oppilaisiin • Ja toisinpäin… •  Levottomassa luokassa/rauhattomassa kouluympäristössä rauhattomuus ja jännittyneisyys tarttuu helposti opettajaan •  Opettaja ei välttämättä jaksa toimia kouluelämän tilanteissa pedagogisesti tahdikkaasti • Edellä kuvatun kaltaisen tunnekierteen katkaiseminen on vaikeaa 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 20

  21. Tunteet oppimisessa • Ajattelu ja tunteet ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa oppimisprosessissa • tunteet kietoutuvat päämäärien, konteksti- ja kykyuskomusten ympärille • tunteiden avulla erilaiset tilanteet arvioidaan joko hyödyllisiksi tai haitallisiksi • Oppimisprosessissa tunteet toimivat prosessein käynnistäjinäettä oppimisprosessin organisoijina • tunteet havaintojen suuntaajana • tunteet motivoivina tekijöinä 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 21

  22. Fyysiset tarpeet LIIKKUMINEN pysyy paikallaantarvitsee liikuntaa SYÖMINEN/JUOMINEN ei tarvitsetarvitsee VUOROKAUDEN AIKA aamupäivä, iltapäivä, ilta Holistinen Analyyttinen Ympäristö ÄÄNET hiljaisuusäänet/melu/musiikki VALAISTUS kirkas valaistushimmeä valaistus LÄMPÖTILA viileä lämmin OPISKELUTILA toimistomainenvapaamuotoinen Holistinen Analyyttinen 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 22

  23. Sosiaalisuus Holistinen Analyyttinen TYÖRYHMÄT yksinpari vertainen työryhmä AUKTORITEETTI valvottuna ilman valvontaa 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 23

  24. Aivot • Aistit • Fyysiset tekijät • Ympäristö • Sosiaaliset tekijät • Asenteet MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (4) Fyysiset tekijät • Liikkuminen • kokeile jakamista eri ryhmiin (hiljaa istuvat erilleen niistä, joiden pitää liikkua) • salli pieni liikkuminen tuntien aikana • vaihtuvat tehtävät tuovat liikettä. • Ravinto • anna heille mahdollisuus juoda vettä, purra tai pureskella jne. opetuksen aikana. • selitä muille, miksi se on tarpeellista ja että nämä oppilaat eivät ole erityisasemassa • sovi ruokailun säännöistä, mitä voi ja milloin syödä • vesipullot sopivat silloin kun muunlainen ruoka ei tule kysymykseen • Vuorokauden aika • jos enemmistö aamuvirkkuja, tärkeimmät asiat aamuun 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 24

  25. Aivot • Aistit • Fyysiset tekijät • Ympäristö • Sosiaaliset tekijät • Asenteet MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (5) Ympäristö • Taustaäänet • anna lupa käyttää korvatulppia • mahdollisuus rauhalliseen opiskelupaikkaan • Valaistus • järjestä luokkaan paikka, jossa himmeä valaistus • Lämpötila • erilaisen vaatetuksen salliminen • Opiskelutila • tarvittaessa mahdollisuus työskennellä muuallakin kuin luokassa Sosiaaliset tekijät • Yksin • älä pakota ryhmätyöskentelyyn, toki tulee tukea ryhmässä työskentelyä • Parin kanssa • anna mahdollisuus tehdä pareittain • Vertaisen kanssa • anna muodostaa itse ryhmänsä • Työryhmässä • muodosta näistä tarvittaessa ryhmä • Auktoriteetti • valvo työskentelyä, tarkista suorituksia säännöllisesti • Ilman valvontaa • pysyttele taka-alalla, anna ehdotuksia, älä määräyksiä 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 25

  26. Asenteet Holistinen Analyyttinen MOTIVAATIO sisäinenulkoinen PITKÄJÄNTEISYYS pitkäjänteinen/järjestelmällinenspontaani/vaihteleva alhainen pitkäjänteisys SOPEUTUVUUS sopeutuvasopeutumaton VASTUU vastuuntuntoinenalhainen vastuuntunto TEHTÄVÄN SUORITTAMINEN muut ohjaavatohjaa itse itseään VAIHTELU rutiineihin pitäytyvämuutoshaluinen 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 26

  27. Aivot • Aistit • Fyysiset tekijät • Ympäristö • Sosiaaliset tekijät • Asenteet MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (5) Asenteet • Motivaatio(sisäinen) • kehu ja auta tiedonjanossa • Motivaatio(ulkoinen) • motivoi, herätä mielenkiinto • anna oppilaiden valita esim. käytettävä aika, materiaali • Pitkäjänteisyys • palkitseminen • Lyhytjänteisyys • jatkuva muistutus, että hommat tehdään loppuun • salli paljon lyhyitä taukoja, palkintoja, kannustimia • Sopeutuva • opeta kyseenalaistamaan asioita ja ajattelemaan itsenäisesti • Sopeutumaton • kannusta omaperäisiin suorituksiin pääsemistä, sääntöjen perustelu 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 27

  28. Aivot • Aistit • Fyysiset tekijät • Ympäristö • Sosiaaliset tekijät • Asenteet MITEN ERI TYYLIPIIRTEITÄ VOIDAAN HUOMIOIDA (5) Asenteet • Vastuuntuntoinen • palkitse heitä heidänponnistuksissaan • käytä joskus mallina niille, joilla vaikeuksia pitää lupauksensa • Alhainen vastuuntunto • muistuta säännöllisesti heidän tehtävistään ja lupauksistaan • ohjeet tasavertaisena, ei komentaen • selitä, miksi harjoitukset ja oppimistehtävät ovat tärkeitä • henkilökohtaista, etsi oppilaan kiinnostukset • Muut ohjaa • anna valmis rakenne: tavoitteet, menetelmät • kannusta itsenäiseen ajatteluun • Ohjaa itseään • anna vaihtoehtoja ja monenlaisia oppimistilanteita • anna tavoitteita ja päivämääriä, mutta anna löytää ratkaisut itse • hyväksy se, että haluavat itse löytää ratkaisunsa • Vaihtelu -rutiinit • opeta kyseenalaistamaan asioita ja ajattelemaan itsenäisesti • Vaihtelu - muutokset • kannusta omaperäisiin suorituksiin pääsemistä, sääntöjen perustelu 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 28

  29. Analyyttinen Holistinen • Eivät pidä puhumisesta • Pakkaavat tavarat monta päivää ennen matkaa • Suunnittelevat ja valmistelevat • Ovat päättäväisiä ja tarkkoja • Ovat pakonomaisen järjestelmällisiä • Pysyvät asiassa/ aikataulussa • Ovat perfektionisteja • Syyttävät toisia • Kilpailevat mielellään • Laativat listoja ja suunnitelmia • Tekevät päätöksiä • Eivät usko asioita ilman todisteita • Ovat huolissaan ja stressaantuvat • Etenevät askel askeleelta • Ajattelevat yksityiskohtia • Noudattavat ohjeita • Noudattavat reseptejä laittaessaan ruokaa • Pitävät vaatteet järjestyksessä kaapissa • Suorittavat määrätietoisesti yhden ehtävän kerrallaan • Ovat loogisia ja reflektiivisiä • Ovat vakavia ja suhtautuvat asioihin vakavasti • Ovat kommunikatiivisia ja puhuvat paljon • Pakkaavat tavarat viime hetkellä • Eivät suunnittele asioita ja ovat huolettomia • Ovat joustavia ja rentoja • Ovat huolimattomia ja epäjärjestelmällisiä • Hajottavat itsensä moniin tehtäviin • Myöhästyvät usein • Eivät tee asioita sadan prosentin tarkkuudella • Voivat aina tehdä asiat paremmin • Onnistuvat helposti • Laativat mielikuvakarttoja ja tiivistelmiä • Eivät pysty päättämään ja epäröivät ja vaihtavat mielipiteitään • Ovat seurallisia ja ystävystyvät usein • Huolettomia, eivät stressaannu helposti • Saavat asioista yleiskuvan ja ymmärtävät kokonaisuuksia • Noudattavat yleisiä ohjeita • Ovat luovia kokkeja ja muuttavat reseptejä • Heittelevät vaatteet sikin sokin, eivät pidä järjestystä • Tekevät monta asiaa kerrallaan • Ovat intuitiivisia ja spontaaneja • Pitävät hauskaa ja unohtelevat asioita 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 29

  30. Oppimistyylin hierarkia Mikä on pysyvää, Mikä muuttuvaa? 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 30

  31. RYHMÄPROFIILI

  32. YKSILÖPROFIILIT 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 32

  33. OPETUKSEN JA OPISKELUN KEHITTÄMINEN OPPIMISTYYLIEN POHJALTA • Miten opettaja voi opetuksessaan tukea tiedonkäsittelyltään holistista ja analyyttista oppijaa? • Miten holistista tai analyyttista oppijaa voidaan rohkaista monipuolistamaan oppimistyyliään (opiskelutaitojen kehittäminen) • Miten impulsiivista tai pohdiskelevaa oppijaa voidaan tukea? • Entäpä visuaalista, auditiivista tai kinesteettistä oppijaa? • Miten kinesteettistä oppijaa voidaan harjaannuttaa visuaaliseksi tai auditiiviseksi • Miten fyysiset tarpeet voidaan ottaa huomioon? Miten puuttua näihin? • Miten luokkahuoneympäristö voidaan suunnitella niin, että ympäristötekijät huomioidaan? • Miten sosiaaliset tekijät voidaan ottaa mukaan opetuksen suunnitteluun? • Miten esim. ”yksintekijää” voidaan rohkaista työskentelemään ryhmissä • Miten oppimistyylin asennetekijät sisällytetään opetuksen suunnitteluun? • Miten oppilaiden asenteisiin voidaan vaikuttaa ja niitä kehittää? 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 35

  34. OPETUKSEN JA OPISKELUN KEHITTÄMINENOPPIMISTYYLIEN POHJALTA Opetuksen kehittäminen siten, että edetään enemmistöjen ehdoilla, luokan oppimisprofiilin selvästi merkitsevät tekijät otetaan huomioon opetuksessa paremmin Opetuksen kehittäminen erilaiset oppijaryhmät huomioiden, a) monipuolistetaan opetusta, jolloin kaikki saavat jotakin tai b) jaetaan ryhmiin Opetuksen kehittäminen siten, että ”ääripäiden”-yksilöt, joiden oppimistyylit eivät voi riittävästi toteutua tunneilla, otetaan paremmin huomioon opetuksessa, ”ääripääyksilöiden” tunnistaminen Lähdetään pohtimaan oppimistyylien kehittämistä ja selvitetään, miten oppimaan oppimisen taitoja ja esim. opiskelutekniikoita voidaan parantaa, lähtökohtana oman oppimistyylin löytäminen 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 36

  35. ENEMMISTÖN EHDOILLA • pääsääntöisesti kehitetään opetusta enemmistöjen ehdoilla • etsitään koko luokan kannalta oppimistyyleistä enemmistön vahvuuksia ja heikkouksia = ns. merkitseviä tekijöitä • saadaan vahvistusta tai herää kysymyksiä omista opetusmenetelmistä • jos esim. enemmistö on auditiivisia, rutiineihin pidättäytyviä, opettaja rakentaa opetuksensa pääsääntöisesti puheen ja keskustelun varaan ja toistaa opetuksessaan turvallisuutta luovia rutiineja (vältä myös muutoksia, jos ei etukäteen ilmoitettu) • jos esim. valtaosa on sekä visuaalisia että auditiivisia, voi opetus rakentua laadukkaiden ja visuaalisten kirjallisten materiaalien, luento-opetuksen ja keskustelujen varaan 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 37

  36. Oppimisryhmän mieltymykset 60 % merkittävää opetusstrategian suunnittelussa

  37. Oppimisryhmän vastenmielisyysalueet 40 % merkittävää opetusstrategian suunnittelussa

  38. OPPIJARYHMIEN HUOMIOIMINEN • kehitetään opetusta siten, että eri oppijaryhmät huomioidaan • etsitään ja tunnistetaan erilaisia oppijaryhmiä • jos esim. auditiivisia, visuaalisia ja kinesteettisiä tasaisesti, opetetaan monipuolisesti käyttämällä monipuolisia opetusmenetelmiä • toinen vaihtoehto on, että jaetaan edellisen mukaisiin ryhmiin • jos esim. yksintekjöitä ja ryhmässä opiskelevia on puolet ja puolet, voidaan porukka jakaa sen mukaan ryhmiin, jolloin yksintekijät voivat tehdä tehtäviä itsekseen ja toinen porukkaa tekee ryhmissä töitä • jos ryhmäjakoja tehdään, on nämä perusteltava 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 40

  39. KOKEILUJA ERILAISET OPPIJAT – YHTEINEN KOULU, Opetushallitus, Porvoo 2006 Liperin Ylämyllyn koulu- testit 3.-luokkalaisille - Analyyttiset ja analyyttisesti joustavat sekä holistiset ja holistisesti joustavat oppilaat saivat omat ryhmänsä - holististen ja holistisesti joustavien ryhmä: toiminnallinen opetus, kokonaisuuksien hahmottaminen, paljon paritöitä, useita eri aistikanavia käyttäen, oppilaat voivat halutessaan tehdä tehtäviä esim. lattialla maaten, kuunnellaan taustamusiikkia, kertotauluja musiikin avulla, oppiaines jaotellaan pienempiin kokonaisuuksiin, taukoja enemmän • Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus- kokelitu erilaisia oppimksityylikartoituksia • tyylit ja erityisesti vahvuudet mukaan HOJKS-prosessiin • kehitettiin opi oppimaan –jaksoja • opiskelijan vastuu oppimisesta • opiskelijat kuvasivat oman oppimisensa eri välinein (kirjallisesti, piirtäen tai mind map –karttana, luokkatauluin jne.) • ehdotukset ja keskustelut oppimisympäristön parantamiseksi • opettajien käyttöön vinkkilista siitä, miten eri oppimistyylit voi huomioida opetuksessa ja ohjauksessa • vaihtohtoisten opettamistapojen löytäminen haaste • Lauritsalan yläkoulu • alisuoriutuvan oppilaan oppimisvaikeuksille nimi • oppimistyylien tutkiminen ja niistä keskustelu • voidaan parhaimmillaan välttää kaksinapaiset ennakkokäsitykset- oppimistyylin tutkiminen ja sen mukainen opetus • myös oppimistempon ja temperamentin tutkiminen • Luukkaan alakoulu, Lappeenranta- oppimistyylitestit 5. luokkalaisille ja uusinta 8 lk:lla • tieto oppimisityylistä toiselle asteelle • oppilaat jaettiin neljään ryhmään kartoituksen perusteella (eriyttäminen) • välillä oltiin yhtenä ryhmänä, toisinaan kahtena, kolmena tai neljänä ryhmänä • kenellä opettajista vahvuudet ohjata mitäkin ryhmää • myös vanhempia opastettiin oppimistyylien saloihin 41

  40. KOKEILUJA ERILAISET OPPIJAT – YHTEINEN KOULU, Opetushallitus, Porvoo 2006 Liperin Ylämyllyn koulu - testit 3. -luokkalaisille - analyyttiset ja analyyttisesti joustavat sekä holistiset ja holistisesti joustavat oppilaat saivat omat ryhmänsä matematiikan ja englannin tunneilla Holistiset ja holistisesti joustavat Analyyttiset ja analyyttisesti joustavat • kiinnitetään huomiota kokonaisuuksien hahmottamiseen • opetetaan sama aines kuin analyyttisten oppilaiden tunneilla, mutta opetus tapahtuu toiminnallisesti • - useimmiten käytetään olemassa olevia materiaaleja • oppilaat saavat tehdä paljon paritöitä • useita aistikanavia käyttäen, vähemmän auditiivista • - oppilaat voivat niin halutessaan tehdä tehtäviä esim. lattialla maaten • - osa työskentelee parhaiten opettajan pöydän alla • tunneilla kuunnellaan usein taustamusiikkia ja myös opiskellaan, esim. kertotauluja musiikin avulla • oppiaines jaottellaan pienempiin kokonaisuuksiin • runsaasti taukoja jaksottamaan oppimista • aloitetaan yksityiskohdista ja edetään sieltä kokonaisuuksiin • opetustyyli perinteisempää kuin holistien tunneilla • vahva sisäinen motivaatio eivätkä he siksi tarvitse ulkoista motivointia, kuten holistiset oppilaat • - työskentelevät mielellään keskeytyksettä yhden tehtävän parissa, kunnes saavat valmiiksi • - pitävät säännöistä, joten tunneilla hiljaista, eikä järjestyshäiriöitä esiinny • - pitävät myös rutiineista • - kerta toisensa jälkeen toistuvat selkeät tuntirakenteet • - työskentelevät parhaiten yksin, mutta jotkut mielellään myös vertaisensa kanssa 42

  41. ”ÄÄRIPÄIDEN”-YKSILÖT • Oppimistyylin painottuminen analyyttiseen tai holistiseen ääripäähän • Kinesteettisen oppilaan tukeminen • Oppilaan fyysiset tarpeet eivät tue kouluoppimista (iltaopiskeluun taipuvainen, tarvitsee paljon liikuntaa ja syömistä / naposteltavaa) • Oppilaalla ns. heikosti menestyvän profiili • Oppilaalla ns. hyvin menestyvän profiili • Mitä analyyttiset oppilaat odottavat opettajiltaan • keskittymistä tehtäviin ja yksityiskohtiin • tiedon esittämistä jaksottaisesti • yleiskatsauksia ja yksityiskohtia • yksityiskohtien ja faktatietojen arvioimista • ulkopuolisten, keskittymistä häiritsevien tekijöiden poistamista • Mitä holistiset oppilaat odottavat opettajiltaan? • keskittymistä oppilaiden tarpeisiin ja tunteisiin • yleiskatsauksia ja kokonaiskäsitystä asioista • ohjeita ja henkilökohtaista vuorovaikutusta • yleisten käsitteiden ja osallistumisen arvioimista • lupaa olla sosiaalisessa kanssa- käymisessä opiskelun aikana 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 43

  42. Analyyttinen Holistinen • toimi askel kerrallaan ja esitä tiedot yksityiskohtaisesti • anna opiskelijoiden keskittyä, harkita ja opiskella rauhassa • anna pohtia ongelmia • perusta opetus auditiivisen aistin käyttöön • opetus aamupäivällä • ei erityisiä liikkumisen tai syömisen tarpeita • opiskelua viileässä luokkahuoneessa • opiskelutilassa kirkas valaistus ja hiljaisuus • työskentelyä yksin • kontrolloi tekemistä, ”kuulustelemalla” • anna asettaa itse tavoitteita • tehtäväksiannot voivat olla pitkäkestoisia • auta kyseenalaistamaan ja itsenäiseen ajatteluun • huomaa ja palkitse vastuuntuntoisuus • anna selkeät ohjeet ja säännöt sekä aseta toimintatavat, menetelmät ja rakenne • vältä muutoksia, joista etukäteen ei ole informoitu • tarjoa kokonaiskuva asiasta ja kiteytä asiat yhteenvedonomaisesti • anna mahdollisuus keskusteluun, välittömiin kommentteihin ja liitä asiat opiskelijoiden kokemuksiin • anna ideoida ja visioida • hyödynnä kinestettisyyttä ja visuaalisuutta (ei lukemista) • opetus iltapäivällä • anna mahdollisuus liikkumiseen, syömiseen tai juomiseen • opiskelua lämpimissä vapaamuotoisen mukavissa tiloissa • himmeä valaistus ja hyväksy taustamusiikki tai –häly • tehtäviä pareissa ja työryhmissä • älä kontrolloi näkyvästi, vaan taka-alalla • palkitse kehuilla tms. pienestäkin edistymisestä • lyhytkestoiset tehtäväksiannot, muistuta • sääntöjen laatiminen ja hyvä perustelu • muistuta tehtävistä ja lupauksista (ei komentaen) • anna monenlaisia oppimistilanteita, tavoitteita ja deadlinejä, mutta anna itse löytää ratkaisut • järjestä usein uutta tekemistä ja vaihtelua 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 44

  43. OPISKELUTEKNIIKOIDEN PARANTAMINEN 1. Valmistautuminen2. Opetuksen hyväksikäyttö3. Aktiivisuus oppitunneilla4. Tiedonhankinta, kirjaston hyväksikäyttö5. Lukutaidon kehittäminen6. Mieleenpainamistekniikka7. Lukutekniikka • Motivoituminen • Muistin kehittäminen • Tavoitteellisuus • Aktivaatiotason tiedostaminen • Objektiivinen ja subjektiivinen suhde tietoon • Oppiminen ja stressi • Keskittymiskyky • Informaation prosessointi • Auditiivinen oppimistyyli • keskity kuuntelemaan, älä tee muuta • keskustele muiden kanssa hankalista kohdista • nauhoita esim. muistiinpanojasi • lue tekstiä ääneen kun ote herpaantuu • Visuaalinen oppimistyyli • käytä muistiinpanoissa kuvioita, alleviivauksia, kuvia • muistiinpanoja voi tehdä myös mind map –tekniikalla • piirrä kuvia opiskeluaiheestasi • opetusohjelmat (dvd:t, videot jne.) • Kinesteettinen oppimistyyli • tee muistiinpanoja kuunnellessasi ja lukiessasi • hyödynnä havaintoesityksiä • tee itse • liiku opiskellessasi Opiskelutapatesti http://www.xestia.net/testit/oppimistapa.php 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 45

  44. Hyvin koulussa menestyvän profiili- perinteinen kouluopetus suosii tällaista oppimistyyliä, voisiko osa menestyksestä johtua siitä? Integroitunut Multisensorinen V-A-T-K Ei väliä Preferoi yksin- työskentelyä,mutta ryhmä- työkin käy,erityisestivertainen Ei ääntä, muodollinen ympäristö Ei auktoriteettiä Korkea Korkea Matala Vähän

  45. Heikommin menestyvän opiskelijan profiili - perinteinen kouluopetus ei tue riittävästi tällaista oppimistyyliä, voisiko heikompi menestys johtua osaksi siitä? Holistinen tietojenkäsittely Taktiilis-kinesteettisiätaipumuksia Vaikea istua hiljaapaikoillaan,levottomuus Myöhäinen vuorokaudenaika Musiikki auttaaheidän oppimistaan Vapaa- muotoinen työtila Eivät pidä kirkkaasta Tarvitsee auktoriteetin Heikko Heikko Korkea Heikko

  46. ESIM. KINESTEETTISEN OPPILAAN TUKEMINEN - kinesteettisesti suuntautunut kiinnittää huomion tunnilla esim. siihen, miten opettaja kertoo asioista; opettajan liikkeisiin, ilmeisiin ja eleisiin sekä siihen, onko oppimisen aikana hyvä "fiilis" - opitun palauttamisessa kinesteettinen oppija tukeutuu juuri oppimistilanteessa tulleisiin kokemuksiin: hän muistaa, miltä jokin asia tuntui, millainen tunnelma siihen liittyi - fyysisesti suuntautuneita, lukiessaan he saattavat käyttää esimerkiksi sormea tai kirjainmerkkiä apunaan, oppimista saattaa häiritä esim. koulun kova tuoli, opiskeluympäristön täytyy tuntua hyvältä, jotta keskittyminen onnistuisi, liikkuvat mielellään - tekemällä oppijoita, testaavat, kokeilevat, liikkuvat, kirjoittavat, piirtävät, käyttävät käsiään Miten voidaan tukea:  - mallioppiminen, jäljittely, mallintaminen, kokemuksellinen oppiminen, työssäoppiminen, projektioppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen - simulaatiot (todellisuuden harjoittelu), mallinnukset, pelit ja leikit, projektit, produktiot, konkreettisten esineiden käyttö, muistiinpanojen tekeminen lapuille, kasvien keräily, sanajärjestyksen opettelu lappujen avulla, vuorovaikutteiset harjoitukset, sosiodraama, roolipelit, näytelmäharjoitukset, havaintoesitykset teorian yhteydessä, yhteistoiminnallinen opetus, jossa opiskelijat opettavat toinen toisiaan - uuden asian opiskelussa kannattaa välttää paikoillaan istumista, lukemistakin voi harjoittaa kinesteettisesti huoneessa edestakaisin kävellen - oppijan omien kokemusten mukaanottaminen opiskeluun http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/724/725/m1544/Opiskelutekniikat 3.6.2014 Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy • National Centre for Professional Development in Education Educode Ltd 48

  47. ARVIOINTIA, KYSYMYKSIÄ • miten oppimistyylit suhteutuvat eri oppiaineisiin  tulee esille, kun opettaa useita aineita • miten oppilaan / opettajan persoonallisuus huomioidaan • miten temperamentti vaikuttaa oppimistyyliin, onko osa sitä - hitaat eivät ole tyhmiä, vaan prosessoivat pidempään ja kenties kiertävät useampia ”hermeneuttisia kehiä” • kysymys syömisestä, juomisesta, pipon, takin pitämisestä tunnilla, metelöinnistä jne. -> nosti esiin kysymyksen myös käytöstavoista, säännöistä, eri vapauksista • ryhmäyttäminen ja erilaisten ryhmien käyttö nousi moneen kertaan esiin: saman tyyppiset oppimistyylit yhdessä vai niin, että ryhmässä erilaisia • mikä on motivaation, motivoitumisen suhde oppimistyyleihin ulkoista motivaatiota ruokittava koko ajan • oppimis- ja opetustyylien hyödyntäminen: saadaan kokonaiskuva, monipuolistetaan opetusta, jaetaan ryhmiin, huomioidaan yksilöt, joiden oppimistyylit eivät istu hyvin kouluun, kehitetään oppimistyylejä • opettamistyylin keskeisenä elementtinä pidettiin suhdetta oppilaisiin - opettamisen ydin on vuorovaikutuksessa, joka heijastaa opettajan omaa persoonallisuutta • pitäisikö myös opiskelijoiden kanssa keskustella opettajien opetustyyleistä ja niiden tuloksista, miten • oppilailla monta opettajaa, jotka muodostavat opetustyylien mosaiikin, ”aina joku natsaa” • miten erilaiset oppimateriaalit mahdollistavat oppimistyylien hyödyntämisen (kirjat, harjoituskirjat, virtuaaliset oppimisympäristöt) • opettajan kehityskaari (missä vaiheessa kukin on) ja sen vaikutus opetustyyliin, vahvuudet kussakin vaiheessa, uusien perehdytys • kenen vastuulla oppismistyylien organisoiminen oppilaitoksessa on (kaikkien, opon, luokanvalvojan…) 49

  48. OPPIMISTYYLITESTEJÄ Mallia kehittäneet useat tutkijat, tunnetuimmat ovat Honey & Mumford (1992) Testaa itsesi: http://www.tenviesti.fi/oppimistyylit.htm Humanic –testi http://www.humanic.fi/php/oppimistyylit.php Miellejärjestelmätesti http://www.tenviesti.fi/test1.htm Lyhyt oppimistyylitesti http://www.linguanet-europa.org/pdfs/learning-style-questionnaire-fi.pdf Aistit oppimisessa -testi http://kielikompassi.jyu.fi/omatila/tila/oppimistyylit_aistit_lomake.shtml Auditiivisuus,- visuaalisuus-, kinestettisyystesti englanniksi http://www.vark-learn.com/english/page.asp?p=questionnaire Useita englanninkielisiä testejä http://opetuki2.tkk.fi/p/tehopenaali/itsetuntemus/lisaa_tyyleja.htm Opiskelutapatesti http://www.xestia.net/testit/oppimistapa.php

More Related