1 / 59

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Kehittämispäällikkö

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Kehittämispäällikkö Juha Karvonen. 1. SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT. 1. Tavoitteet 2. Toteutus 3. Koordinointi 4. Käytetyt menetelmät. Selvitystyön tavoitteet.

forest
Télécharger la présentation

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Kehittämispäällikkö

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

  2. 1. SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT 1. Tavoitteet 2. Toteutus 3. Koordinointi 4. Käytetyt menetelmät

  3. Selvitystyön tavoitteet • 1. Selvitetään seudun toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon kokoaminen vaihtoehtoisina malleina kuntayhtymämalli, isäntäkuntamalli, osakeyhtiömalli sekä peruskuntiin pohjautuvaa toiminnallinen verkostomalli. • 2. Esitettyjä organisaatiomalleja arvioidaan opiskelijan ja henkilöstön aseman sekä kuntien päätöksenteon ja talouden näkökulmasta. • 3. Kuvataan toisen asteen koulutuksen kokoamisen vaikutukset • toisen asteen ikäluokan koulutustarpeen huomioimiseen • elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen • seudun koulutuksen kentän kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen • seudun kilpailukyvyn turvaamiseen

  4. Selvitystyön viitekehys VAIKUTUKSET YLLÄPITÄJÄVERKON KOKOAMINEN ARVIOINTI Yhdistymisvaihtoehdot Organisaatiomallit Organisaatiomalleja arvioidaan seuraavista näkökulmista Seudun koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehtimiseen Kuntayhtymä Opiskelijan asema Syrjäytymisen ehkäisemiseen Isäntäkunta Henkilöstön asema Elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen vastaamiseen Kuntien päätöksenteon näkökulma Osakeyhtiö Seudun koulutuksen kentän kokonaisvaltainen vahvistamiseen Toiminnallinenverkostomalli Talouden näkökulma Seudun kilpailukyvyn turvaamiseen Kuvio 1: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksen viitekehys

  5. Selvitystyön aikataulu Vaihe 1: Suunnittelu Vaihe 2: Tiedon keruu Vaihe 3: Yhteenveto ja johtopäätökset Vaihe 4: Tulokset ja toimenpiteet Helmi-huhtikuu 2011 Toukokuu 2011 Tammikuu 2011 Kesäkuu 2011 NykytilaKeskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kuuleminen: kyselyjen toteuttaminen haastattelujen toteuttaminen Seutuseminaari Kyselyjen purku Haastattelujen purku Toimijoiden ja sidosryhmien palautetilaisuudet Valtakunnalliset linjauksetVaihtoehtoiset organisointimallit järjestäjäverkon kokoamiseksi Selvityksen keskeiset tulokset Toisen asteen koulutuksen kokoamista koskevat toimenpide-esitykset Toimenpide-esitysten vaikutukset Etenemisvaihtoehdot Selvitystyön toteuttamisen suunnittelu Työohjelmasta sopiminen Kyselyjen kohderyhmät Haastateltavat Tausta-aineiston keruu Kokousajankohdat Tiedottaminen Yhteenveto kerätyn aineiston pohjalta Johtopäätökset ja alustavat linjaukset toisen asteen koulutuksen kokoamiseksi Vaihtoehtoisten organisointi- mallien vaikutusten arviointi

  6. Haastattelut Vaihe 2: Tiedon keruu Haastattelu suoritettu ja purettu Haastattelu sovittu Selvitystyössä kuultiin asiantuntijoina seudun toisen asteen koulutuksen johtajia ja asianomaisten toimielinten puheenjohtajia. Lisäksi haastateltiin lukion Rehtoreiden edustajaa ja järjestettiin kuulemistilaisuus henkilöstön edustajille.

  7. Webropol –kyselyjen vastausprosentit Vaihe 2: Tiedon keruu

  8. Selvitystyön koordinointi Vaihe 1: Suunnittelu Kokous pidetty Seminaarit: Selvitystyön esittely seutuseminaarissa 22.2.2011 Työpajat:23.3.2011 Työtä tuki seutusivistystyöryhmä täydennettynä lisäasiantuntijoilla Pirkanmaan koulutuskonsernista, Tampereen ammatillisesta koulutuksesta ja lukion rehtorista.

  9. 2. NYKYTILA 1. Lukiokoulutus 2. Ammatillinen koulutus

  10. Lukiokoulutus Tampereen kaupunkiseudulla 3 306 opiskelijaa 1 795 opiskelijaa Kehyskunnat 26 % Tampereen kaupunki 47 % Yksityiset ja valtio 27 % 1 878 opiskelijaa Tampereen kaupunkiseudulla kävi lukiota 20.9.2010 olleen tilanteen mukaan yhteensä 6 969 opiskelijaa.

  11. Taulukko: Tampereen lukioiden opiskelijamäärät ja vieraskuntalaiset opiskelijat 20.1.2011. Lähde: Tampereen kaupunki

  12. Lukiolaisille tehdyn kyselyn tulokset Taulukko 3: Lukio-opetusta koskevat väittämät (N=1789)

  13. Taulukko 4: Lukiokysely: opettajat, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen (N=1797) Taulukko 5: Lukiokysely: oppimisympäristö, terveydenhuolto ja opiskelijahuolto (N=1795)

  14. Ammatillinen koulutus Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen ammattiopisto 4 446 Pirkanmaan koulutuskonserni 3 705 Ahlmanin ammattiopisto 293 Tampereen palvelualan ammattiopisto 280 Varalan Urheiluopisto 86 Tampereen konservatorio 66 PIRKO 3 705. 41,7 % TAO 4 446 opisk. 50 % Yhteensä: 8 876 Kuvio: Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja opiskelijamäärät 20.9.2010 Kaikkiaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen piirissä Tampereen kaupunkiseudulla oli 20.9.2010 olleen tilanteen mukaan yhteensä 15 845 opiskelijaa.

  15. 4 000 3 734

  16. 3. SELVITYKSEN KESKEISET TULOKSET 1. Kyselyt 2. Haastattelut

  17. Kyselyyn vastanneiden prosentuaaliset osuudet Kunta- johtajat 11 % TAO ja PIRKO 42 % Lukiot 15 % Poliittiset päättäjät 18 % 14 % Sivistys- ryhmä Kuvio 1: Kyselyihin vastanneiden prosentuaaliset osuudet (N=84)

  18. Järjestämismuotojen kartoittaminen Mikä alla olevista vaihtoehdoista sopii mielestänne parhaiten toisen asteen koulutuksen järjestämiseksi Tampereen kaupunkiseudulla v. 2015? Nykyinen järjestämismalli Peruskuntiin pohjautuva toiminnallinen verkosto Toisen asteen koulutuksen kokoaminen laajemmaksi kokonaisuudeksi

  19. 22 % 27 % 46 % 67 % 11 % 27 % Kuvio 2: Kuntajohtajat (N=9) Kuvio 1: Poliittiset päättäjät (N=15) 8 % 25 % 67 % Kuvio 5: Lukioiden rehtorit (N=12) 8 % 18 % 53 % 59 % 33 % 29 % Kuvio 3: Seutusivistysjohtajat (N=12) Kuvio 4: Ammattiopistojen koulutusjohtajat (N=34)

  20. Yhdistymisvaihtoehtojen kartoittaminen Mikäli Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta päätettäisiin koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, arvioikaa alla olevien yhdistymisvaihtoehtojen soveltuvuutta ylläpitäjäverkon kokoamiseen asteikolla 0-5. v. 2015?

  21. Mikäli Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta päätettäisiin koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, arvioikaa alla olevien yhdistymisvaihtoehtojen soveltuvuutta ylläpitäjäverkon kokoamiseen asteikolla 0-5. 13,12 8,62 Lukiot yhteen 8,45 6,07 Kuvio: Yhdistämisvaihtoehdot poliittiset päättäjät , seutusivistysryhmä, ammattiopistojen koulutus- päälliköt ja –johtajat sekä lukioiden rehtorit (vastausten yhteen lasketut keskiarvot) N=75

  22. Haastattelussa esille tulleita näkemyksiä toimintaympäristön muutoksista Vihreä teknologia Palvelutoimialan kasvu Globaali toimintaympäristö Teollisuuden rakennemuutos Eläköityminen Väestön Ikääntyminen Julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottaminen

  23. Haastattelussa esille tulleiden mielipiteiden jakautuminen yhdistymisvaihtoehdoista (N=17) Nykyinen järjestelmä Yleisesti voidaan todeta, että haastateltavilla oli varsin myönteinen suhtautumistapa järjestämisverkon kokoamiseen. Kuvion jakautumaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että mukana ovat myös ne haastateltavien mielipiteet, joissa ei ole tarkasti otettu kantaa yhdistymisvaihtoehtoon, vaan pidetty esimerkiksi sen selvittämistä tarpeellisena. Lukiot yhteen Ei kantaa TAO+PIRKO TAO+PIRKO+(LUKIOT)

  24. Lähde: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys

  25. TULOSLAKELMAT 2010 PIRKO TAO TAO+PIRKO 52,9 M € 54,0 M € Toimintatulot Yht. 106,9 M € 49,9 M € 48,1 M € Toimintamenot Yht. 98 M € Toimintakate 2,9 M € 5,8 M € Yht. 8,8 M € - 1,7 M € Poistot - 1,9 M € Yht.- 3,6 M € Tilikauden tulos 1,2 M € 4,1 M € Yht. 5,3 M € Opiskelijamäärä: 4 446 3 705 Yht. 8 151 Työntekijät: 629 614 Yht. 1 243

  26. Suurimmat ammatillisen koulutuksen järjestäjät

  27. 44 % TAOn ja PIRKOn yhdistämiseen liittyvät organisaatiomallit 50 % 34 % 29 % 22 % 14 % 7 % Kuvio 1: Poliittiset päättäjät (N=14) Kuvio 2: Kuntajohtajat (N=9) 64 % 50 % 38 % 18 % 18 % 9 % 3 % Kuvio 3: Seutusivistysryhmä (N=11) Kuvio 4: TAO ja PIRKO koulutusjohtajat (N=34)

  28. Johtopäätöksiä tehtyjen kyselyjen perusteella • Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kohderyhmien enemmistö lukion rehtoreita lukuun ottamatta olivat Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen kokoamisen kannalla: • poliittisista päättäjistä 48 % kannatti kokoamista • kuntajohtajista 67 % • seutusivistysryhmästä 58 % • ammattiopistojen edustajista 53 %. • Kyselyn perusteella voidaan todeta, että vastanneista enemmistö oli TAOn ja PIRKOn yhdistämisen kannalla, vaikkakin kuntajohtajista • enemmistö kannatti koko toisen asteen koulutuksen kokoamista. • Organisointimalleista poliittiset päättäjät olivat peruskuntiin perustuvan toiminnallisen verkoton kannalla. Kuntajohtajista suurin osa kannatti isäntäkuntamallia. Seutusivistysryhmä ja ammattiopistojen edustajat olivat selkeästi osakeyhtiön kannalla.

  29. OHJAUSRYHMÄN LINJAUKSET I TAO+PIRKO ISÄNTÄKUNTA OSAKEYHTIÖ Vaikutukset kuntien päätöksentekoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset henkilöstön asemaan Vaikutukset opiskelijan asemaan Vaikutukset kuntien päätöksentekoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset henkilöstön asemaan Vaikutukset opiskelijan asemaan Selvitystyön ohjausryhmä linjasi omalta osaltaan 13.5.2011 pitämässään kokouksessa toimenpide-ehdotusten tekemistä siten, että toisen asteen koulutuksen kokoamisen päälinjauksena on Tampereen ammattioppilaitoksen ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistäminen. Tarkemmin selvitettäviksi organisaatiomalleiksi ohjausryhmä valitsi isäntäkunta- ja osakeyhtiömallin.

  30. Haitat 1. Osakeyhtiö on erillään kunnan muusta toiminnasta ja päätöksenteosta. 2. Kuntien omistajaohjaus on heikompaa kuin esimerkiksi isäntäkuntamallissa. 3. Arvolisäveron palautusoikeuden puuttuminen Haitat 1. Päätöksenteko ei ole yhtä dynaamista kuin osakeyhtiömallissa.

  31. Vaihtoehtojen aikataulutus Aiesopimus 10/2011 Purkuselvitys 2/2012 Loppuselvitys 8/2012 Toiminta päättyy 12/2012 1. Kuntayhtymän purkaminen Yhteistoiminta- sopimus 2/2012 Johtavat viran- haltijat 5/2012 Yhteislautakunta 8/2012 Toiminta käynnistyy 1/2013 2. Isäntäkunta Yrityksen petustaminen2/2012 Toiminta käynnistyy 1/2013 1. Osakeyhtiö Toimitusjohtaja 2 rehtoria 5/2012 1. Neuvottelut ministeriön kanssa 2. Tiedottaminen henkilöstölle 3. Yhteistoimintamenettely hyvissä ajoin ennen päätöksen tekoa 4. Henkilöstön kuulemiset 5. Koulutuksen järjestämislupien hakeminen

  32. Yhtiön osakepääoma ja omistusrakenne (esimerkki) Osakeyhtiötä perustettaessa yhtiön osakepääoma voisi olla 515 000 euroa. Yhtiön osakkeen merkintähinta on 1 000 euroa. Yhtiötä perustettaessa osakkeita on 515 kappaletta. Yhtiön perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osakkeen merkintähinta on maksettava Yhtiölle viimeistään 15.2.2012. Tällä osakassopimuksella Osapuolet sitoutuvat korottamaan osakepääomaa 1.1.2013 siirtämällä kuntayhtymän purkautumisen yhteydessä saamansa kiinteistöt, koneet, laitteet, kaluston ja muun käyttöomaisuuden apporttina Yhtiölle. Suoritetun osakepääoman korotuksen jälkeen Yhtiön omistusrakenne jakautuu Osapuolten kesken seuraavasti:

  33. Johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta 1. Selvitystyön keskeisenä tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia järjestämismalleja toisen asteen koulutuksen kokoamiseksi Tampereen kaupunkiseudulla. Tehdyissä haastatteluissa ja kyselyissä tuli selvästi esille avainhenkilöiden halukkuus koota Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta laajemmaksi kokonaisuudeksi. 2.Toinen keskeinen tulos tehtyjen haastattelujen ja kyselyjen perusteella oli halukkuus Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistämiseen. Suuri enemmistö sekä haastateltavista että kyselyyn vastanneista olivat tällä kannalla. Tätä kautta uskottiin voitavan muodostaa vahva toisen asteen koulutuksen ydin, joka vahvistaa koko kaupunkiseudun koulutuskenttää. Myös selvitystyön toimeksiannossa korostettiin, että painopisteen tulee olla erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

  34. Johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta 3. Sen sijaan organisaatiomallin valinnan osalta ei saatu riittävän luotettavaa tulosta , koska hajonta eri vastaajaryhmien välillä oli suuri. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että eri kohderyhmillä on päätöksenteon kannalta erilainen painoarvo. Toisen asteen koulutuksen linjauksista päätöksen tekevät poliittiset päättäjät. Tuloksen luotettavuutta heikentää se, että kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajistojen vastausprosentti oli alhaisin. Kyselyjen vastausten perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä valittavasta organisaatiomallista.

  35. TAMPEREEN KAUPUNKISUDUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JATKOSELVITYS Toimenpide-ehdotukset

  36. 1. RAKENTEELLINEN KEHITTÄÄMINEN Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän toiminnot yhdistetään isäntäkuntakuntamallin mukaisesti siten, että varsinainen koulutustoiminta käynnistyy 1.1.2013 alkaen.

  37. MIKSI VUONNA 2013? 2013 2014 Vauhdittamis- hankkeen lisärahoitus 1,6 – 4,1 milj. euroa 1-3 vuodelle Henkilökunnan Irtisanomissuoja 5v. Puitelaki 13 § Uusi valtuusto- kausi alkaa Prosessi jatkuu ilman välivuosia

  38. TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 1. Isäntäkuntavaihtoehdossa omistajaohjaus ja päätöksenteko säilyvät peruskunnilla. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Isäntäkuntamalli tukee hallitusohjelman linjauksia. Niiden mukaan hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta parannetaan.

  39. TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 2. Isäntäkuntamallissa sopijakuntien osallistuminen päätöksentekoon toteutuu yhteis-lautakunnan kautta. Lautakunnalla on merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa otetaan huomioon sopijakuntien koulutustarpeet ja varmistetaan, että koulutus säilyy alueellisesti kattavana. Tilaajalautakuntana se vastaa palveluverkosta, mikä tarkoittaa palvelujen alueellisen saatavuuden varmistamista ja palvelujen ohjaamista mm. tilausten kautta. Yhteislautakunnassa voidaan tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta ottaen huomioon myös kaupunkiseudun ulkopuolella olevat sopijakunnat. 3. Isäntäkuntamalli rikkoo kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voidaan rakentaa olemassa olevan organisaatiorakenteen pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virka- ja työehtosopimuksia.

  40. TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 4. Esitetyn ratkaisun kautta luodaan parhaat edellytykset huolehtia asiakaslähtöisesti koko ikäluokan koulutustarpeesta. Isäntäkuntamalli kantaa paremmin sosiaalista vastuuta koulutustakuun toteutumisesta. Kuntien vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta tulee tällä hallituskaudella lisääntymään. Tämän vastuun kantamiseen isäntäkuntamalli antaa paremmat edellytykset. 5. Isäntäkuntamalli mahdollistaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kuulumisen samaan organisaatioon. Tämä antaa opiskelijoille mahdollisuuden joustavasti hyödyntää molempien koulutusmuotojen opintoja. Ratkaisu helpottaa myös kahden tai kolmen tutkinnon suorittamista sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteissuunnittelua.

  41. TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT 6. Esitetyn ratkaisun kautta saadaan muodostetuksi Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät koulutuksen järjestäjältä riittävän suuria resursseja, vahvaa kontaktipintaa ja hyvää kumppanuutta työ- ja elinkeinoelämään. Koulutuksen järjestäjän tulee olla riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina. 7. Esitetty ratkaisu mahdollistaa nykyisten ammattiopistojen päällekkäisten toimintojen poistamisen ja toiminnan tehostamisen sekä omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottamisen.

  42. Yhdistämisprosessin käynnistäminen Syyskuu 2011 Syyskuu 2011 Syyskuu 2011 Lokakuu 2011 Vaihe 1: Prosessin omistajuus Vaihe 2: Aiesopimuksen laadinta Vaihe 3: Yhteistoiminta-menettely Vaihe 4: Päätökset aie-sopimuksesta Tampereen kaupunki valmisteleeseutuhallituksen päätöksen pohjalta aiesopimuksen fuusion toteuttamisesta. Tampereen kaupungin valtuusto päättää aiesopi- muksesta 9-10/2011. Tampereen kaupungin valtuuston päätöksen jälkeen PIRKO ja sen jäsenkunnat tekevät omat päätöksensä aiesopimuksen hyväksymisestä 10/2011. Seutuhallituksen päätös 31.8.2011 Kuntajohtjat 1.9.2011 Selvityksessä esitetty, että Tampereen kaupunki toimii yhdistämisprosessin omistajana ja nimittää vastuuhenkilön valmistelemaan fuusion toteuttamista. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) edellyttää, että henkilöstölle tulee antaa mahdollisuus yhteisymmärryk- sessä työnantajan kanssa Vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Henkilöstöä voi yhteistominta- neuvotteluissa edustaa työ- ja virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojelu- valtuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Neuvottelujen pohjana on seutuhallituksen päätös Ja sen pohjalta laadittu aiesopimus- Luonnos.

More Related