E N D
1. Etiikka ikntyneiden hoidossaLaitoshoidon nkkulma Hoidon etiikan teemapiv 13.12.2005
Turun yliopisto
Sari Teeri
2. Taustaa Vestmuutokset
Keskimrinen laitoshoidon tarve alkaa 82-vuotiaana
Dementoituneiden ihmisten mrn kasvu
Suurin syy pitkaikaiseen laitoshoitoon on kognition aleneminen (2004 vain 7 %:lla terveyskeskusten vuodeosastojen pitkaikaispotilaista ei ollut kognition alenemaa)
Hoito-organisaatioiden rakenteet ongelmallisia Esim. terveyskeskusten vuodeosastoilla 2004 7 % ei ollut kognition alenemaa
-erittin vaikea tai vaikea heikkeneminen 58 %:lla (CPS = cognitive performance scale)
Kolme neljst dementoineesta tarvitsee sairauden edetess pitkaikaista laitoshoitoa
Dementoituneen ihmisen hoidossa tulee esille eettisesti ongelmallisia tilanteita.
Haastatellessanipitkaikaispotilaita ers iks rouva toi esille sen, ett niin kauan on viel ihmisarvoa kun pystyy toimimaan itsenisesti.Esim. terveyskeskusten vuodeosastoilla 2004 7 % ei ollut kognition alenemaa
-erittin vaikea tai vaikea heikkeneminen 58 %:lla (CPS = cognitive performance scale)
Kolme neljst dementoineesta tarvitsee sairauden edetess pitkaikaista laitoshoitoa
Dementoituneen ihmisen hoidossa tulee esille eettisesti ongelmallisia tilanteita.
Haastatellessanipitkaikaispotilaita ers iks rouva toi esille sen, ett niin kauan on viel ihmisarvoa kun pystyy toimimaan itsenisesti.
3. Dementoituneen ihmisen on
vaikeaa tehd valintoja
silytt muistissaan tietoa ja kytt sit
esitt toivomuksia
ymmrt olosuhteita
? eettisi ongelmatilanteita
(Powers 2001)
4. Mit tutkittu Arkipivn etiikkaa (Powers 2001)
-> taksonomia
1)Hoidon rajojen oppiminen / ymmrtminen
hoidosta/ toimenpiteist kieltytyminen
hoitotahto
2)Tarkkailun ja valvonnan kulttuurin vhentminen
3)Integriteetin silyttminen
Tietoisuus ihmisen menneisyydest
Ihmisarvo, autonomia
4) Yhteisn arvojen ja normien mrittminen
Yksilllisten tarpeiden huomioiminen
Powers on tutkinut etnografisen analyysin avulla arkipivn etiikkaa vanhainkodissa dementoituneiden ihmisten kohdalla.
Havainnoinut ja haastatellut 30 vanhainkodin asukasta , haastatellut heidn omaisensa, hoitohenkilkunnan
-tarkastellut eettisess komiteassa tai toimikunnassa ksiteltyj tapauksia.
Hn on aineistosta induktiivisesti tehnyt luokittelun,
Laitoksen sisisi ja kirjoittamattomia normeja kytetn perusteina potilaiden tosiasllisen toimintavapauden rajoittamisessa.
Powers on tutkinut etnografisen analyysin avulla arkipivn etiikkaa vanhainkodissa dementoituneiden ihmisten kohdalla.
Havainnoinut ja haastatellut 30 vanhainkodin asukasta , haastatellut heidn omaisensa, hoitohenkilkunnan
-tarkastellut eettisess komiteassa tai toimikunnassa ksiteltyj tapauksia.
Hn on aineistosta induktiivisesti tehnyt luokittelun,
Laitoksen sisisi ja kirjoittamattomia normeja kytetn perusteina potilaiden tosiasllisen toimintavapauden rajoittamisessa.
5. Arkipivn etiikan tutkimusten lhtkohtia autonomia (Whitler 1996, van Thiel & van Felden 2001, Scott ym.2003)
loukkaukset liittyvt jokapiviseen elmn kuuluviin ptksiin
tieto potilaan elmst korostuu
omaisten merkitys keskeinen
yksityisyys (Schopp ym 2003)
integriteetti (Kihlgren & Thorsen 1996, 1998, Randers & Mattiasson 2000, Randers ym. 2003,2004, Nordam 2003)
6. Integriteetin loukkaus liittyy
henkilkohtaisiin arvoihin, toivomuksiin
itsemrmiseen
inhimilliseen kohteluun
omaan tilaan (ymprist, keho)
salassapitoon
kulttuuriin, vakaumukseen
elettyyn elmn
lheisten kunnioittamiseen
sosiaalisten tarpeiden kunnioittamiseen
yksinisyys, eristminen ulkopuolisesta maailmasta (Randers 2003 ym.)
7. Eettiset ongelmat posin hoitotyntekijn ja potilaan vlill (vrt. Leino-Kilpi 2003)
Vanhuksen nt ei kuunnella ->
Uhkana
vlinpitmttmyys, mittinti (Kankare ym. 2004)
8. Laitosten sisiset ja kirjoittamattomat normit perusteina ratkaisuille, esim. rajoitettaessa potilaan toimintavapautta
Vallankytt (Palviainen ym. 2003)
9. Esimerkkin ruokailuun liittyvien eettisten kysymysten tutkiminen
Perustuu henkilkohtaisiin valintoihin, tapoihin ja tottumuksiin
Laitoksessa monet valinnat eivt ole en mahdollisia
Syminen / ruokailu monimutkainen biologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja symbolinen ilmi.
(Kayser-Jones 1996)
Ensimmisiss tutkimukissa tuli esille potilas on pidettv elossa, hoitajatEnsimmisiss tutkimukissa tuli esille potilas on pidettv elossa, hoitajat
10. Ruokailusta kieltytyminen eettisen ongelmana (Nordberg 1988, Nordberg ym 1994, Turtiainen ym 1999, Wilmot ym. 2002)
Nen-mahaletkuruokintaan liittyvt kysymykset (Day 1995, Wurzbach 1996)
Kyse tutkimuksissa yleens siit, mihin pts syttmisest tai syttmtt jttmisest perustuu
Eettiset periaatteet (itsemrmisoikeus, elmn kunnioittaminen, hyvn tekeminen)
Lkrin ohjeet
Omaisten mielipiteet
Muun henkilkunnan suhtautuminen
Potilaan mielipide
Potilaan kohtelu ruokailutilanteessa
Sidenvall 1999: tehtvorientoituneet ja potilasorientoituneet hoitajat - rituaalit
Pelletier 2005: sosiaaliset syttjt, tekniset syttjt
11. Eettisesti vaikeissa hoitotilanteissa potilaan mielipiteeseen vaikuttaminen (Slettebo & Bunch 2004, tutkimuksessa tarkkailtu 14 sairaanhoitajan tyskentely pivittin 2-3 tuntia / 8 viikkoa + haastettelu )
Hoitajien kyttmt strategiat:
- neuvottelu
- perustelu
- rajoittaminen, pakkokeinojen kytt
12.
Daily life in a nursing home.
Has it changed in 25 years?
- yleist tylsyys, ikvystyminen, yksinisyys, avuttomuus
G. Harper Ice (2002)
13. Haasteita tutkimukselle Miten saadaan ikkn ihmisen oma nkkulma esille?
Omaisten merkitys potilaiden eletyn elmn asiantuntijoina korostuu!
Ent ne ikkt potilaat, joilla ei ole omaisia?
Elmnlaatutestamentti
(www.dementiahoitoyhdistys.fi)