Tieteen etiikka

1. Tieteen etiikka Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf140)

2. Tieteen ja tutkijan etiikka • Tieteen eettinen arviointi toimintana 1) tieteellisen toiminnan päämäärät (edellinen luento) 2) tekemisen tapa 3) tieteellisen toiminnan tulokset • Tutkijoiden toiminta eettisen arvioinnin kohteena: 1) tukijan toiminta yleisen eettisen tarkastelun kohteena 2) tutkijan ammattietiikka: tutkijan aseman tuomat eettiset erityiskysymykset ja oikea tapa suorittaa tutkimusta • Kaksi näkökulmaa ammattietiikkaan: 1) tieteellistä toimintaa ohjaavien normien sosiologinen tarkastelu (deskriptiivistä etiikkaa) 2) normatiivinen tieteen etiikka: miten tutkijan tulee toimia erilaisissa tilanteissa

3. Tiede ja ”yleinen” etiikka • Tieteellisten menetelmien eettisyys • esim. eläin- ja ihmiskokeet ja niiden rajoitteet • tiedollisesti parhaat menetelmät eivät aina ole eettisiä • Tiedollisten päämäärien ja toiminnan muiden seurausten suhteuttaminen toisiinsa? • alustavat tiedot lääkeaineen vaikutuksista ja vertailuryhmän kohtelu: kokeen keskeyttäminen • lääketieteellinen testaaminen hengenvaarallisissa tilanteissa (esim. adrenaliinin vaikutus sydämen käynnistyksessä) • puutteellisen tiedon soveltaminen? (ei luotettavaa tietoa) • Moraalinen vastuu tulosten seurauksista? • ei tulosten sisällöstä, mutta entä käytöstä? • tutkimus poliittisesti latautuneessa tilanteessa • arveluttavat sovellukset: sotateollisuus, älykkyystestien epäasiallinen käyttö jne. • yleiset kollektiivisen vastuun ongelmat

4. Ekskursio: kollektiivinen vastuu • Kenen on vastuu kollektiivisessa toiminnassa? • sosiaaliset instituutiot, järjestäytyneet organisaatiot, tiedeyhteisö • kysymys osa sosiaalisen toiminnan filosofiaa • Voiko kollektiivi olla autonominentoimija? • kollektiivin toiminta ei aina palaudu yksilöiden päämäärien ja uskomusten mukaiseksi toiminnaksi (ks. luento 8) • kollektiivin toiminta yksilöiden tahdon vastaisesti? • esim. suuryritysten toimintarakenteet • Kollektiivisesta kausaalisesta vastuusta ei seuraa suoraan kollektiivinen moraalinen vastuu • moraalinen vastuu edellyttää kykyä tehdä toisin: tietoisuus seurauksista, kyky vaikuttaa lopputulokseen jne. • vastuu aina yksilöllistä? • onko mahdollista, että kukaan ei ole vastuussa kollektiivin toiminnasta? • HannahArendt (1906–1975) & banaali pahuus: pahuus tavallisten ihmisten ajattelemattomana toimintana

5. Ekskursio: kollektiivinen vastuu • Mikä on kollektiivin jäsenten vastuu, kun kollektiivi on vastuussa? • mikä merkitys oman yksilöllisen toiminnan kollektiivisista seurauksista on yksilön toiminnan moraaliselle arvioinnille? • esim. arveluttavalle sovellukselle välttämätön tieteellinen perustutkimus, osallisuus totalitaarisen valtion toiminnasta jne. • toiminnan kannalta keskeiset jäsenet (päämäärien muotoutuminen jne.) vs. aktiiviset toimijat vs. passiiviset jäsenet? • jäsenet voivat olla eri tavoin osallisia konkreettisiin toimiin, mutta silti ylläpitää kollektiivia • yksilö voi olla korvattavissa, toimimattomuudella ei vaikutusta • mikä merkitys on kollektiivisten seurausten tietämisellä? • Voiko kokonaista ryhmää pitää vastuussa teoista loukkaamatta yksilön oikeuksia? • esim. jos vain osa jäsenistä osallistuu toteutukseen

6. Deskriptiivistä ammattietiikkaa:Robert K. Merton ja tieteen eetos • Robert K. Merton(1910–2003) • tieteen sosiologian pioneeri, mm. ”Merton-teesi” kokeellisen tieteen synnyn ja protestantismin yhteydestä • tieteen eetos: periaatteet, jotka koetaan tieteellistä toimintaa sitoviksi; lähtökohta myös normatiiviselle tieteen etiikalle • ”The NormativeStructure of Science” (1942) (The Sociology of Science: Theoretical and EmpiricalInvestigations(1973)) • Universalismi: • tieteellinen arviointi perustuu yleispäteviin kriteereihin, esim. tutkijan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole väliä • Kommunismi (myöhemmin kommunalismi): • tulokset ovat julkisia ja yhteisiä, tutkijan ”omistusoikeus” löydökseen rajoittuu löydöstä tulevaan kunniaan ja arvostukseen • tutkijan velvollisuus on julkaista löytönsä ja siihen johtaneet havainnot ja päättelyt

7. Deskriptiivistä ammattietiikkaa:Robert K. Merton ja tieteen eetos • Pyyteettömyys: • henkilökohtainen etu, arvovalta tai ideologia ei saa motivoida tutkimusta • Järjestelmällinen epäily: • johtopäätösten ja arvostelmien lykkääminen, kunnes tuki niiden puolesta on kyllin vahvaa  vääristely on pahempi rikos kuin plagiointi • Normeja ylläpitää tiedeyhteisö • vertaisarviointi • tieteelliseen maineeseen perustuva palkkiojärjestelmä  plagioinnin vakavuus • Mertonin kriitikot: tieteilijät rikkovat näitä kaikkia • mutta: normit voivat olla olemassa, vaikka tieteilijöillä olisi taipumus rikkoa niitä tavoitellessaan henkilökohtaista etuaan

8. Normatiivinen tieteen ammattietiikka • Tutkimukseen liittyvät ”pelisäännöt” • toiminta suhteessa kollegoihin, rahoittajiin ja tutkimuskohteisiin • yleisiä periaatteita: rehellisyys, tutkimuksen huolellisuus, kunnian antaminen sille jolle se kuuluu jne. • yhteys metodologiaan: tutkija on sitoutunut tieteen päämääriin ja niitä palvelevien käytäntöjen soveltamiseen • vrt. Mertonin luonnehdinta tieteen eetoksesta • Tutkijan yhteiskunnalliset velvollisuudet • suhde laajempaan yhteiskuntaan ja ”suureen yleisöön” • tieteen yhteiskunnallinen tehtävä on tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa ja saattaa tieto sitä tarvitsevien käyttöön • tiede käyttää julkisia varoja tuottaakseen julkishyödykettä • Vastuu tiedeinstituution asemasta ja jatkuvuudesta • uskottavuus (rahoituksen ja tiedollisen auktoriteetin turvaaminen) • tiedon ja metodologian ylläpito opettamalla

9. Esimerkki: asiantuntija julkisuudessa • Onko tieteilijä julkisuudessa 1) ”asianajaja”, joka esittää mahdollisimman vakuuttavan argumentin jonkin kannan puolesta ja jättää vasta-argumentit muille, vai 2) ”tuomari”, joka pyrkii arvioimaan puolueettomasti, mitä tulisi päätellä? • tutkijan rooli osana tiedeyhteisöä on asianajajan rooli, mutta ”suuri yleisö” suhtautuu tuomarina • ”Suuri yleisö” ei kykene arvioimaan todistusaineistoa • taustatiedon ja metodologisen arviointikyvyn puute • tieteilijän tehtävä on tulkita löydöt neutraalissa valossa • Puolueettomuus yhteiskunnallisissa kiistoissa • asiantuntijan ja yksityishenkilön roolien ero • Kiistanalaisten asioiden popularisoinnissa tärkeää myös metodologian popularisointi

10. Tentti • Perjantai 5.3. klo 10.00–12.00 U40 sali 4 • 2 vaihtoehtoista esseekysymystä luennoista • 2 vaihtoehtoista kysymystä kirjasta • esseekysymyksiä keskeisistä aiheista • Uusinta maanantaina 29.3. klo 10:00–12:00 U40 seminaarihuone A110 • 1. kerros A-siivessä, kulku hissillä esim. Unicafen kautta tai 3. kerroksesta Yleisen kielitieteen laitokselta • ei tarvitse ilmoittautua erikseen • Toinen uusintamahdollisuus: käytännöllisen filosofian yleinen rästitentti toukokuussa • ilmoittauduttava erikseen • ohjeet opinto-oppaassa