KEHRA - projektin keskeisimmät tulokset (muut kuin vedenalaiskuvaukset)

1. KEHRA - projektin keskeisimmät tulokset(muut kuin vedenalaiskuvaukset) Maria Saarinen hankekoordinaattori Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto

2. Muut kuin vedenalaiskuvauksissa mukana olleet hankkeet Hyljekarkottimet Pingerit Hyljeverkot Mutnik Pienipesäinen siikarysä Elävänä pyytävä hyljeloukku

3. HYLJEKARKOTTIMETLofitech - karkotin, hinta n. 6 000 € L-S Kalatalouskeskuksesta lainattuja karkottimia testasi Ismo Johansson v. 2010 - 2011 karkottimet rysillä (suomukala PU ja silakkarysä) lähes koko avovesikauden 2010 ja 2011 akut (Optima Yellow top 55 Ah) vaihdettiin joka toinen päivä kertaakaan ei mennyt tyhjäksi! kalastaja erittäin tyytyväinen tuloksiin!

4. HYLJEKARKOTTIMET äänipää roikkui noin neljässä metrissä • hylkeet pysyivät noin 400 metrin päässä (säde kaikkiin suuntiin), mutta hylkeet karkottivat kaloja alueelta, vaikka oleilivatkin kauempana • kun karkottimet poistettiin, hylkeet palasivat lähes välittömästi ja välipesässä vahingoittuneita kaloja!!

5. PINGERITAquatecAquamark 210 dolphinepinger pingerit on suunniteltu estämään delfiinien joutumista pyydyksiin, irlantilaistutkimuksen mukaan tehokas myös hylkeitä vastaan hinta n. 140 € delfiinillä suositeltu väli 100 - 200 m epäsäännöllisiä ultraäänisignaaleja (5 – 160 kHz), kuulostavat ihmisen korvaan hiiren vingahtelulta

6. PINGERIT - TULOKSIA • kahdeksan kalastajaa testasi pingereitä syksyn 2011 aikana pääasiassa silakkaverkoissa mutta myös siikaverkoissa sekä silakka- ja ahvenrysissä • tulokset pääpiirteissään samanlaisia • sama kuvio toistui kalastustuloksissa kuin aikaisempinakin vuosina (ilman pingereitä) • suurta vaihtelua vahinkojen määrässä ja tiheydessä riippumatta siitä, oliko pingeri vai ei; kalat hävisivät aika ajoin • kaloja oli syöty jopa 1 m päästä pingeristä • TODENNÄKÖISIN TULOS: Aquamark 210 delfiinipingeri ei tehoa hylkeisiin

7. HYLJEVERKOT PU – RYSIEN LISÄSUOJANA verkkojen tarkoituksena oli estää hylkeiden pääsyä lähelle rysää verkot 30m x 7,7m; solmuväli 250 mm, lanka 1,5 mm musta PE verkot olivat jommankumman potkun jatkeena potkun suuntaisesti, kaksoisrysässä pesät yhdistävän karsinan takana verkkojen ankkurointi rysälle oli hankalaa siellä jo olevien ankkuriköysien takia yhtään hylkeitä ei verkkoihin jäänyt KALASTAJIEN JA KALANKASVATTAJIEN NÄKEMYS: jos hylje halutaan verkkoon, eläin on ajettava siihen

8. MUTNIK koekalastukset hankittiin ostopalveluna nauvolaisilta ammattikalastajilta Jörgen Anderssonilta ja Stefan Mickelssonilta, 9 nuottauspäivää heinä – syyskuussa testattavana 24 mm ja 40 mm nuotat aluksena kalakoulun Alpinus

9. MUTNIK – tulokset laihoja nuottaus sujui vaivatta kahden miehen voimin nuotta pohjassa noin 50 % vedoista (pohjan jyrkät nousut) heinäkuussa 40 mm nuotta; saaliina särkiä, lahnoja, kiiskiä ja simppuja, muutama siika ja täysmittainen kuha, yksi lohi, ei yhtään ahventa, vaikka alueella ahventa verkoista saatiin elokuussa 24 mm nuotta; pääosa saaliista särkeä, ensimmäistä kertaa myös ahvenia ja kuhia muutama kymmen. Lahna oli kadonnut saaliista syyskuussa 24 mm nuotta; saalis pääasiassa särkiä, vaikka alueella liikkui kuhaa runsaasti (saatiin troolilla ja verkoilla)

10. MUTNIK, kalastajien näkemykset • mukava ja helppo kalastustapa • vaatii tilavan aluksen • iso investointi, suuret polttoainekulut • sopivien nuottausalueiden / -pohjien löytäminen vaikeaa • kalastajien mielestä ei sovellu ammattikäyttöön ainakaan Turunmaan saaristossa

11. Pienipesäinen siika PU - rysäsuomukalapesä 1,5 m 20 mm dyneema Tarkoituksena oli testata, soveltuisiko pieni, kätevä PU - kalapesä siian pyyntiin / voidaanko se muokata siian pyyntiin MUUTOKSET VUOSIEN AIKANA • koennan helpottamiseksi: • perän jalkojen korotukset ja perän kallistus • koentakaukalon pidennys • valoisuuden lisäämiseksi: • 1. vanne 2,5 m, 2. vanne 2 m • nielut avarammiksi • hylkeensuojaverkko pois, sen sijaan nielulangat dyneemasta • adapterin kulmat enemmän auki • potkujen kulmat lähemmäksi aitaa • virtausten takia: potkut ja aita harvemmiksi

12. Pienipesäinen siika PU - rysä TULOKSET • pyydys saatiin kohtalaisesti pyytäväksi. Pyyntipaikalla oli suurempi vaikutus saaliiseen kuin pyydyksen rakenteella. KALASTAJIEN KÄSITYS ON: • 1,5 m vanne on liian pieni => oltava vähintään 2,5 m • 20 mm silmäharvuus liian pieni => oltava vähintään 30 mm • nielurakenteet oltava avonaisemmat, mahdollisesti U-malliset

13. Elävänä pyytävä hyljeloukkuuudempi versio • Lundinin loukun periaate: välipesän nieluun asennettu kalteri paukahtaa kiinni hylkeen takana, kun hylje tönii laukaisulaitteen vaijeria yrittäessään välipesästä kalapesään • vuoden 2008 version laukaisulaite kangistui / jumittui, eikä materiaaliongelmia pystytty ratkaisemaan • uuden laukaisulaitteen toiminta perustuu kumilenkkeihin, aikaisemmin ilmaan http://www.maskinmarin.com/Show/object.asp?oid=10 • laitteen virittäminen toimintavalmiiksi oli erittäin hankalaa • laite laukesi itsekseen tuulen vaikutuksesta. Jos loukku meni tällöin vain puoliväliinkin saakka kiinni, pyydykseen ei mennyt yhtään kalaa JOHTOPÄÄTÖKSET: LUNDININ LOUKKU EI NYKYISELLÄÄN TOIMI!

14. MUUT HANKKEET Kalan hapotusyksikkö Kalakoulun rantaan JUMBO – katiska MSC – ympäristömerkki KAIRA, alustavan tiedon mukaan saamassa hieman rahoitusta PU - rysiin (harvat suuosat lohirysään, siikarysän edelleen kehittäminen, meduusaselektio)