Työuraneuvotteluiden tulokset

1. Työuraneuvotteluiden tulokset

2. Työuraneuvotteluidentärkeimmät tulokset • Eläkeiän nosto ja eläkkeiden heikennykset torjuttiin • Ikääntyneiden työttömyysturvan leikkaaminen estettiin • Osa-aikaeläkejärjestelmä pystyttiin säilyttämään • Keinot työurien pidentämiseen kolmella vuodella löydettiin • Työmarkkinajärjestöjen neuvottelujärjestelmä toimi vaikeassa tilanteessa

3. Taustaa: työryhmät • Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2009 tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeellesiirtymisiän odotetta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä • Tätä koskevat ehdotukset sovittiin valmisteltaviksi kahdessa työryhmässä, eläkeneuvotteluryhmässä ja työelämäryhmässä • Työelämäryhmä saavutti neuvottelutuloksen • Eläkeneuvotteluryhmässä sopua ei syntynyt, tilanne toistaiseksi auki

4. Työelämäryhmän ehdotukset

5. Taustaa: Työkyvyttömyyseläkkeet • Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2008 lähes yhtä paljon ihmisiä kuin vanhuuseläkkeelle • Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52 vuoden iässä • Työpaikkaesimerkit (esimerkiksi Lassila & Tikanoja) osoittavat, että järjestelmällisillä toimilla työkyvyn parantamiseksi on saatu työpaikoilla merkittäviä tuloksia aikaan • Eläketurvakeskus: Jos työkyvyttömyyseläkkeet saataisiin kaikkialla samalle tasolle kuin yritysten paremmassa puolikkaassa, nousisi eläkkeelle siirtymisen odote reilulla vuodella Työelämäryhmän ehdotusten tehokas toimeenpano toteuttaisi reilun vuoden tavoitteen

6. Työelämäryhmän ehdotukset • Työterveyshuolto kuntoon • Työterveyshuollon ja työpaikan välinen yhteistyö tiiviimmäksi • Terveyspalvelut myös työttömille •  Työhyvinvointi osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa • Osa-aikalisä tukemaan nuorten työllistymistä • Kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille tarjotaan koulutuspaikka • Työntekijöiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen lisätään • Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus

7. Työterveyshuolto kuntoon • Kaikille työntekijöille varmistetaan työterveyshuolto alasta ja työsuhteen pituudesta riippumatta • tulo- ja määräaikaistarkastukset kaikille 1-3 vuoden välein • vuoteen 2014 mennessä käyttöön yhteinen järjestelmä työterveyden seurantaan • Työpaikkojen ja työterveyshuollon tiiviimmällä yhteistyöllä työkyvyn ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa • esim. sairausloman pitkittyessä (yli 90 päivää) vaaditaan työterveyshuollon ja työnantajan selvitys työhön paluusta ja tarvittavista järjestelyistä työpaikalla

8. Terveyspalvelut kaikille – myös työttömille • Työterveyshuollon kattavuutta parannetaan luomalla toimintamalli pienten työpaikkojen tarpeisiin • Lakisääteiset peruspalvelut koko maassa • Järjestämisvastuut alihankintaketjuissa ja vuokratyössä • Työterveyshuoltoon luodaan laatukriteerit, joiden niiden vaikuttavuutta seurataan • Terveyspalvelut myös työttömille • Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen sekä työterveysneuvonta otetaan osaksi työvoimapalveluja • Työryhmä pitäisi perusteltuna erikoissairaanhoidon hoitotakuun lyhentämistä asteittain kolmeen kuukauteen • Edellyttää kustannusten arviointia

9. Vähemmän työkyvyttömyyspoissaoloja • Työeläkelaitokset toteuttavat Kelan kanssa STM:n ohjauksessa pilottihankkeen • Joissain tapauksissa tarpeellinen työhön paluuta edistävä hoito voidaan korvata työeläkejärjestelmästä • Tavoitteena työkyvyttömyyspoissaolojen vähentäminen ja eläkemenojen pienentäminen • Sairauskassajärjestelmän kehittämistä selvitetään

10. Osa-aikalisä tukemaan nuorten työllistymistä • Osa-aikalisäjärjestelmä uudistetaan • määräajaksi osa-aikatyöhön siirtyvälle ikääntyvälle työntekijälle maksetaan osa-aikalisää • työnantaja palkkaa vasta tutkinnon suorittaneen työttömän työnhakijan

11. Kaikille nuorille koulutus • Kaikille perusopetuksen päättäville koulutustakuu • Lukio, ammatillinen koulutus, perusopetuksen lisäluokka tai työpaja • Kunnissa määritellään viranomaistaho, joka vastaa nuorten ohjauksesta • Aloituspaikat kohdennetaan ensisijaisesti niille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa • Koulutuksen keskeyttämistä vähennetään • Korkea-asteen opiskelijavalintoja uudistetaan • Uusiksi opiskelijoiksi ensisijaisesti he, joilla ei vielä opinto-oikeutta korkea-asteella • Valinnanmahdollisuuksia kandidaattitutkinnon jälkeen helpotetaan • Alakohtaista yhteisvalinnan käyttöä lisätään

12. Työhyvinvointia parannetaan työpaikoilla yhteistoiminnassa • Työssä jatkamista koskeva toiminta otetaan osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa. • Työsuojelun yhteistoimintalakia uudistetaan siten, että yhteistoimintaa koskeviin asioihin lisätään työssä jatkamista koskevat työpaikkakohtaiset tavoitteet ja ohjelmat.

13. Työhyvinvoinnin palvelukeskus • Työturvallisuuskeskuksen (TTK) yhteyteen perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus • Yhden luukun palvelu erityisesti pk-yrityksille • Käytännönläheisiä työvälineitä työpaikoille • Teemoja: työaikajärjestelyt, työn organisointitavat, työpaikkakohtaiset ikäohjelmat, ammatillinen kehittyminen, hyvän johtamisen välineet • Toimialakohtainen työhyvinvointityö tes-pöytään • Otetaan käyttöön työhyvinvointikortti, johon liittyy koulutusta työhyvinvoinnin perusasioista ja miten ne viedään käytännön toimintaan • TTK:n työalatoimikunnat asettavat vuosittaiset työpaikkatason vaikuttavuustavoitteet ja sopivat niiden mittaamisesta • TTK:n hallitus arvioi toimien vaikuttavuutta

14. Eläkeneuvotteluryhmä

15. Eläkeneuvotteluissa esillä myös työttömyysturva Eläkepöydässä esillä myös työttömyysturvan rahoituksen turvaaminen ja lisäpäivärahaoikeus. • Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys • Työttömyysturvanrahoituksesta alustava yhteisymmärrys. • Kysymys lisäpäivärahaoikeudesta jäi erimieliseksi. -> Neuvottelutulosta kokonaisuudesta ei ole.

16. Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys • Varhennettu vanhuuseläke poistuu • muutos koskee 1951 ja sen jälkeen syntyneitä • varhennetulle eläkkeelle on voinut jäädä 62 vuoden iästä lähtien, mutta eläkkeeseen on tehty pysyvä vähennys, joka on 0,6 % jokaista varhennuskuukautta kohti eli enintään 7,2 % • Työnantajien vastuuta osatyökyvyttömyyseläkkeissä lisätään • eläkehakemuksen yhteydessä selvitetään, onko työnantaja valmis järjestämään sopivan työn • työnantajalle suoria kustannuksia myös osa-aikaeläkkeen muuttuessa täydeksi • Erityisesti masennussairauksissa ylläpidetään työhön osallistumista osa-aikatyön ja osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla.

17. Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys • Selvitetään vanhuuseläkkeen rinnalla tehtävän työn työeläkevakuuttamisen muutostarpeet. • Neuvottelulauseke: • vuoden 2005 uudistuksen vaikutusten seuranta • tarvittavat muutokset neuvotellaan viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä • esillä kaikki keinot, joilla voidaan vaikuttaa työurien pidentämiseen • kokemukset elinaikakertoimen ja korkeampien karttumien vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisikään • ratkaisut työeläkemaksun kehityksestä -> työmarkkinajärjestöt kantavat jatkossakin vastuuta työeläketurvan sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä

18. Työttömyysturvan rahoituksesta alustava yhteisymmärrys • Työttömyysturvan rahoitus turvataan • tavoitteena ennakoitavissa oleva, hallittu ja tasainen maksukehitys • Työttömyysvakuutusrahastolle isompi suhdannepuskuri • puskurin enimmäismäärä nostetaan vastaamaan 5 prosentin työttömyysastetta vastaavia menoja (nykyisin 3,6 %). • Esitykset valtiolle • valtio rahoittaa pysyvästi lomautuspäivärahojen peruspäivärahaa vastaavan osuuden • valtiontakaus Työttömyysvakuutusrahaston lainoille

19. Työttömyysturvan lisäpäivät neuvottelujen vaikein pala • Sosiaalitupo (21.1.2009) : • lisäpäiväraja nousee 60 vuoteen 1955 ja sen jälkeen syntyneillä (= ”putken” pää nousee 58 v 1 kk:n kohdalle) • vuosina 2009 - 2011 tehostettuja toimia lisäpäivillä olevien työllistämiseksi mahdollisimman laajasti • saatujen kokemusten perusteella vuoden 2011 loppuun mennessä neuvotellaan ratkaisu lisäpäivistä • EK vaati, että lisäpäivistä neuvotellaan ratkaisu nyt, SAK piti kiinni sosiaalitupossa sovitusta. • EK:n viimeinen esitys neuvotteluissa: • 1956 synt. lisäpäiväoikeus 61 vuotiaana (putken pää 59 v 1 kk) • 1957 synt. lisäpäiväoikeus 62 vuotiaana (putken pää 60 v 1 kk)

20. Miksi lisäpäiväasia on SAK:lle tärkeä ? • Kysymys on ikääntyvien työpaikkansa menettäneiden jäsenten toimeentulon turvasta. • Lisäpäivien poistaminen merkitsisi ikääntyneiden työttömien putoamista peruspäivärahalle - 550 euroa/ kk • Ikääntyvien irtisanomiset eivät lopu turvaa heikentämällä. • Työnantaja tekee päätökset putkeen työntämisestä. • Yli 57- 58-vuotiaiden irtisanottujen on lähes mahdotonta päästä uuteen työhön avoimien työmarkkinoiden kautta. • Tähän mennessä työvoimaviranomaisilla on ollut tarjota tukityöpaikkoja vain murto-osalle lisäpäivärahaa saavista. • Jos tukityötä tai lisäkoulutusta tarjotaan, myös lisäpäivillä oleva on velvollinen ottamaan ne vastaan päivärahakarenssiin uhalla. • Oikeus lisäpäivärahoihin on ikääntyvälle työttömälle toimeentulon takalauta.

21. EK kytki eläkesovun lisäpäiviin • EK hakee lisäpäivien poistolla säästöjä työnantajien kustannuksiin (vuositasolla n. 100 milj. euroa). • Lisäpäivien poisto lisäisi valtion menoja, kun ansioturvalta pudottaisiin työmarkkinatuelle. • Neuvottelutulosta ole olemassa, joten sovitut eläkeasiat ja työttömyysturvan rahoitus eivät välttämättä etene. • Jatko on auki - nyt selvitellään mahdollisuuksia löytää ratkaisu pattitilanteeseen.

22. Miten lisäpäiväjärjestelmä (ns. putki) toimii, ja kuka sen maksaa? Nykymallissa irtisanotulle työntekijälle syntyy 60-vuotiaana oikeus lisäpäiviin, jos hän joutuu työttömäksi vähintään 58 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä (ennen vuotta 1955 syntyneillä lisäpäivät alkavat 59-vuotiaana) Lisäpäivien päivärahat rahoitetaan irtisanovan työnantajan omavastuumaksulla, työttömyysvakuutusmaksuilla ja kassojen jäsenmaksuilla. Niihin ei makseta valtionosuutta. ESIMERKKI: 58-vuotiaana irtisanotun työntekijän etuudet ja niiden rahoitusosuudet Halutessaan työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle jo 62 vuoden iässä Työntekijän ikä 58 v 1 kk 60 v 63 v Korotettu ansiopäiväraha 1 680 €/kk Palkka 2600 €/kk Ansiopäiväraha 1 430 €/kk Lisäpäivien päiväraha 1 430 €/kk Eläke 1 330 €/kk 100 päivää 400 päivää 3 vuotta Kesto Rahoitus Perusosa (550 €/kk) valtio; Ansio-osat työttömyysvakuutus-maksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla Irtisanovan työnantajan omavastuumaksulla (0-80 %); työttömyysvakuutusmaksuilla; työttömyyskassojen jäsenmaksuilla Eläkevakuutusmaksuilla Työttömyysturvan maksuosuudet esimerkkitapauksessa Irtisanovan työnantajan omavastuumaksu* Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajien osuus** Valtionosuus 41 200 € 22 300 € 9 600 € 13 000 € * Maksimimäärä. Työnantajan omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta. Jos omavastuun määrä on maksimia alhaisempi, jäljelle jäävä osa rahoitetaan palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuilla ** Koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta

23. Jos lisäpäivät poistetaan, palkansaajan turva heikkenee ja irtisanovan työnantajan maksut alenevat. Valtion kustannukset kasvaisivat. Ikääntyneiden irtisanominen tulisi entistä houkuttelevammaksi. Jos lisäpäiviä ei olisi, irtisanottu palkansaaja putoaisi työmarkkinatuelle 500 työttömyyspäivän jälkeen Halutessaan työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä Työntekijän ikä 58 v 1 kk 60 v 63 v Korotettu ansiopäiväraha 1 680 €/kk Palkka 2600 €/kk Ansiopäiväraha 1 430 €/kk Eläke 1 220 €/kk Työmarkkinatuki 551 €/kk 100 päivää 400 päivää 3 vuotta Kesto Rahoitus Perusosa (550 €/kk) valtio; Ansio-osat työttömyysvakuutus-maksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla Valtio Eläkevakuutusmaksuilla Myös palkansaajan eläke pienenisi pysyvästi n. 110 €/kk Lisäpäivien poisto alentaisi työnantajien maksuosuutta esimerkkityöttömän kohdalla lähes 50 000 eurolla Lisäpäivien poiston seurauksena irtisanovan työnantajan kustannukset alenisivat merkittävästi, samoin työnantajien kollektiiviset kustannukset. Valtion menot kasvaisivat. Työttömyysturvan maksuosuudet yhteensä ilman lisäpäiviä Ero nykytilaan Irtisanovan työnantajan omavastuumaksu* Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajien maksuosuus** Valtionosuus 0 € 16 200 € 5 400 € 32 700 € - 41 200 € - 6 100 € - 4 200 € + 19 700 € * Maksimimäärä. Työnantajan omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta. ** Koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta