KAPU3 loppuraportti 2010

1. KAPU3 loppuraportti 2010 Kaarle Kupiainen, Liisa Pirjola, Ana Stojiljkovic, Roosa Ritola, Aleksi Malinen, Kaapo Lindholm 16.12.2010 Etunimi Sukunimi

2. Sisältö • Johdanto (hankkeen tausta ja tavoitteet) • Työpaketit • Menetelmät • Katupölyn päästöindeksi • Tulokset • Talvikauden 2009/2010 kuvaus • Toimenpidemäärät • Kaupunkien reittikeskiarvojen vertailu • Kaupunkikohtaiset tulokset • Espoo • Helsinki • Porvoo • Riihimäki • Tampere • Vantaa • Liite: Kaupunkikohtaiset tulokset kootusti päästöindekseinä Etunimi Sukunimi

3. Johdanto KAPU-hankkeiden osallistujatahot ovat päättäneet jatkaa tutkimus-ja kehitystyötä KAPU3-hankkeessa, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään 2009 päättyneen KAPU2-hankkeen kokemuksia ja tuloksia. KAPU3-vaiheen yleisinä tavoitteina on: • (1) tutkia, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat PM10 katupölyn määrään ja koostumukseen katuolosuhteissa. KAPU1-hankkeessa saatiin jo tärkeätä tietoa nykymenetelmistä ja jatkohankkeessa (KAPU2) tutkittiin erityisesti uusien tekniikoiden ja käytäntöjen mahdollisuuksia tehostaa katujen puhdistusta. KAPU3-hankkeessa jatketaan ko. menetelmien mittauksia käytännön puhdistustyössä KAPU1- ja KAPU2-hankkeissa käytetyillä kaupunkireitiellä. • (2) luoda ohjeistus siitä miten katujen pintojen puhdistumista ja puhdistuskaluston tehokkuutta voisi jatkossa valvoa ja tarkkailla. KAPU1- ja KAPU2-hankkeessa tuotettiin kadun pinnan puhtauskriteerit NUUSKIJA-autolla mitaten. KAPU3-hankkeessa suunnitellaan aikaisemman tiedon pohjalta päästöindeksi-laskenta, jota voidaan käyttää yhteismitallistamaan jatkossa mahdollisesti käyttöön tulevien eri mitta-ajoneuvojen signaaleja. Lisäksi suunnitellaan ja testataan käytännöt vertailumittausten tekemiseksi eri mitta-ajoneuvojen välillä. • (3) koota puhdistuskalustoa ja talvikunnossapidon toimenpiteitä koskevia suosituksia mm. KAPU-hankkeiden tulosten perusteella Etunimi Sukunimi

4. Hanke toteutettiin kahdessa työpaketissa: Työpaketti 1. Kevätpuhdistuksen tehokkuus kaupungeissa • KAPU3-hankeesseen osallistuvat seuraavat kaupungit: Espoo, Helsinki, Porvoo, Riihimäki, Tampere ja Vantaa. Kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon toimenpiteiden tehokkuuden tutkimuksia kaupunkireiteillä jatkettiin aikaisemmisssa KAPU-hankkeissa syntyneiden toimintamallien mukaan. Työpaketti 2. Kadunpuhdistuksen ja kaluston laadunvarmistuksen ohjeistus • Työpaketissa on luotu ohjeistus kadunpuhtausindeksin laskemiseksi ja ohjeistetaan miten se eri mitta-ajoneuvoilla voidaan määrittää (ml. vertailumittaukset). Katujen puhtauden tavoitetasot muunnetaan NUUSKIJA-signaalista indeksinarvoiksi, joiden perusteella kaupungit voivat määritellä vaatimukset kadun pinnan pölypäästötasoille (indeksin arvo). Tässä ei oteta kantaa siihen millä kalustolla tai menetelmillä puhtaustaso saavutetaan. Työpaketissa selvitetään myös miten kaluston tarkkailumittaukset tulisi toteuttaa nk. PM10-tehokkaalle kalustolle, joita voisi käyttää esim. herkimmissä katukohteissa. • Työpaketti 2 on raportoitu erikseen Etunimi Sukunimi

5. Menetelmät • Varsinainen katupölyn tutkimus tehdään Nuuskija-autolla (http://nuuskija.metropolia.fi), joka on monipuolisella ilmanlaadun ja meteorologian mittauslaitteistolla varustettu liikkuva laboratorio. Nuuskija-autossa on myös laitteisto katupölyn keräämiseksi ja pitoisuuden mittaamiseksi vetävän pyörän takaa. Laitteistolla voidaan tutkia eri tekijöiden vaikutusta renkaan nostattaman pölyn määrään (PM10 ja PM2.5 kokoluokat) ja se soveltuu erittäin hyvin hankkeen tarpeisiin. Tutkimusjaksoiksi valitaan riittävä määrä keskenään vertailukelpoisia päiviä, jolloin sääolot ovat samankaltaiset ja katujen pinnat kuivia. • Nuuskijalla tehdään katupölyn tutkimuksia kaupunkireiteillä • Pölyn kertymisen aikana talvella • Keväällä ennen katujen puhdistuksen aloittamista (huippupäästö) • Puhdistuksen aikana • Puhdistuksen päättymisen jälkeen niin kauan, että pölyn määrä ei enää olennaisesti vähene. • Työpaketti 2:ssa tehdään vertailumittaus Nuuskijan ja henkilöautoalustaisen pölymittausjärjestelmän välillä (Opel Vectra), jolla testataan ja demonstroidaan vertailumittausten toteuttamistapaa ja ajoneuvojen signaalien tuottamien indeksien laskentaa. Etunimi Sukunimi

6. Katupölyn päästöindeksi • Hankkeessa on kehitetty mitta-autojen tulosten esitystapaa siten, että: • Tulokset olisivat ymmärrettävämmässä muodossa • Eri mitta-autoilla saadut tulokset olisivat vertailukelpoisessa muodossa (ja saatuja tuloksia voisi helposti vertailla) • Tarkoitusta varten on kehitetty päästöindeksi, joka yhteismitallistaa eri mitta-autoilla saatuja tuloksia. • Kuva: Päästöindeksi ja vastaava Nuuskija-pitoisuus • Luokkien lukumäärä ja luokkarajat on luotu KAPU-hankkeen aikaisempien kokemusten perusteella • Indeksin arvo 100 = päästötaso varsin puhdas ja saavutettavissa kevätpuhdistuksella Etunimi Sukunimi

7. TULOKSET Etunimi Sukunimi

8. Talvikauden kuvaus (HSY vuosiraportti 2009) • Talvi oli säätilastojen mukaan Etelä-Suomessa keskimääräistä kylmempi ja runsassateisempi. Yhtäjaksoinen pakkaskausi alkoi joulukuulla ja kesti helmikuun loppuun. Maa oli pääkaupunkiseudulla lumen peittämä koko alkuvuoden. Vielä maaliskuun loppupuolella oli reiluja yöpakkasia, jotka hidastivat sulamista ja lunta pyrytti usein. Maaliskuun lopussa sateet kuitenkin muuttuivat vedeksi ja talvikausi kääntyi termiseksi kevääksi eli vuorokauden keskilämpötila nousi nollan yläpuolelle. • Tammi- ja helmikuu olivat pääkaupunkiseudulla keskimääräistä selvästi kylmemmät. Tammikuu oli noin 6–7 astetta vertailujaksoa 1971–2000 ja helmikuu runsaat kolme astetta kylmempi. Tammikuun lopulla mitattiin talven alhaisimmat lämpötilat, Helsinki-Vantaalla -27,7 ja Kaisaniemessä -22,6 astetta. Maaliskuukin oli vielä hieman keskimääräistä kylmempi, mutta huhtikuu puolestaan oli keskimääräistä lämpimämpi keskilämpötilan ollessa Kaisaniemessä 4,6 astetta. • Kevät oli pääkaupunkiseudulla runsassateinen. Sademäärät olivat helmi–huhtikuussa keskimääräistä suurempia. Sateet tulivat vielä maaliskuussa Etelä-Suomessa lumena. • Lunta oli maaliskuun puolivälissä pääkaupunkiseudulla noin 60 cm ja lumipeite hupeni huhtikuun alkuun mennessä. Huhtikuu oli runsassateinen keskimääräiseen verrattuna ja esimerkiksi vähäsateiseen kevääseen 2009 verrattuna sadetta saatiin pääkaupunkiseudulla noin kuusinkertainen määrä. (Ilmatieteen laitos 2010) (HSY vuosiraportti 2009) Etunimi Sukunimi

9. Toimenpidemäärät KAPU-reiteillä Toimenpidemäärät heijastavat talvikauden olosuhteita: Esimerkiksi liukkaudentorjunnan tarve on ollut selvästi aikaisempia vuosia suurempi (vrt. Helsinki ja Vantaa) *) Helsinki: 2008 ja 2009 suluissa Kallion luvut. **) Helsinki: Syystalvella 2008 liukkaudentorjunta toteutettu lähinnä suolauksella. ***) Helsinki: Luvut Töölön osalta, muualta toimenpidekirjaukset ei saatavilla. Porvoon kirjaukset maaliskuun alusta Etunimi Sukunimi

10. Kaupunkien Nuuskija-pitoisuuksien reittikeskiarvojen vertailu 2010 Kevätpölykauden huippupäästöt heijastavat jossain määrin talven olosuhteita, so. liukkaudentorjunnan tarvetta: Espoo: Noin kaksinkertainen taso verrattuna 2009 Helsinki: Huippupäästö vastaavalla tasolla kuin 2009 Vantaa: Päästötaso noin kolmanneksen korkeampi kuin 2009 Tampere: Päästötaso noin kaksinkertainen verrattuna 2009 Etunimi Sukunimi

11. Espoon katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 • Viimeinen hiekoituspäivämäärä vaihtelee katuosuuksittain; Leppävaarankatu 23.3., Koivu_mankkantie ja Merituulentie 11.3., Kalevantie, Tapiolantie ja osa Merituulentietä 24.-25.2.. Viimeinen suolauspäivä on ollut 31.3.2010. • Espoossa on 13. huhtikuuta suoritettu pientareiden kostutus 7 % -kalsiumkloridiliuoksella. Toimenpide on suoritettu päiväsaikaan seuraavilla teillä: Länsiväylä, Kehä 1, Karhusaarentie, Turunväylä, Kehä 2, Turuntie, Kauniaistentie ja Vihdintie. • Samana päivänä (13-Apr-10) tehdyillä KAPU-mittauksilla on havaittavissa selvä pitoisuuksien alenema useimmilla tieosuuksilla. Kahden päivän kuluttua pitoisuudet ovat palanneet lähelle lähtötasoja. 2010 HAVAINNOT • Katujenpesut ovat olleet pääsääntöisesti käynnissä 15.4.- 24.4. välisenä aikana, ja pitoisuudet ovatkin pienentyneet etenkin huhtikuun kahden viimeisen ja toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana niin, että toukokuun puoleenväliin mennessä lähes kaikilla tieosuuksilla on saavutettu ns. kesäaikainen puhdas tienpinta (lukuunottamatta Leppävaarankatua). Leppävaarankadulla kattupesut ovat jatkuneet 14.5. saakka. • Huippukatuja 2010 Espoossa ovat olleet Leppävaarankatu (kuten aikaisempinakin vuosina) Etunimi Sukunimi

12. ESPOO 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi

13. Espoo Etunimi Sukunimi

14. Espoo Etunimi Sukunimi

15. Helsingin katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 • Helsingin keskustan pääväylät liuostettiin 12.4. ja 13.4. n. 5 %-kalsiumkloridiliuoksella. • 14.4. ajoratojen reunat on kasteltu 5 %-liuoksella KAPU-reittien osalta mm. reitillä Tukholmankatu-Haartmaninkatu-Topeliuksenkatu-Runeberginkatu, sekä osa Mannerheimintietä. • Suurimmat pitoisuudet Helsingissä on mitattu Aleksanterinkadulla. • Joillakin mittauskerroilla Helsingissä ajettu vajaa kierros, eli kaikki kadurt eivät ole olleet mukana (taulukon tyhjät kohdat) • Huolimatta talven olosuhteista, Helsingin päästötaso on ollut aikaisempien vuosien kaltainen. Tilanteeseen lienee vaikuttanut huhtikuun sääolosuhteet, mutta myös kunnospidon (Esim. Pölynsidonnan) vaikutus. Etunimi Sukunimi

16. Helsinki – Töölö toimenpiteet • Tarkempia toimenpidekirjauksia Töölön osalta: viimeinen hiekoituspäivä 15.3. (hiekoituskertoja yhteensä 54-56) ja viimeinen suolaus 31.3. (suolauskertojen määrä 31). • Katujen pesut on suoritettu 22.4., 28.4. ja 4.5., jona aikana päästötaso on laskenut lukuunottamatta Mannerheimintietä kesäaikaiselle tasolle. • Pölynsidontaa on edellämainittujen (Helsinki 12., 13. ja 14. huhtikuuta) päivien lisäksi Töölössä tehty 27. ja 28. huhtikuuta, ja 5. ja 6. toukokuuta.

17. HELSINKI - KESKUSTA 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi

18. Keskusta-alueen pölynsidonnat • 10.4., 15.4.,20.4.-> Huhtikuussa liuostuksen vaikutus näkyy kaikilla kaduilla 0,5-3 päivää käsittelyn jälkeen. Suurimmalla osalla kaduista päästötaso on viikon jälkeen edelleen alempi kuin ennen käsittelyä (8/11) • 26.4., 3.5. -> Huhti-toukokuun vaihteessa ei havaita yhtä selvää alenemaa päästötasossa. Katujen pölyisyyden taso on kuitenkin jo miltei kesäisellä tasolla. • Vuoden 2010 tulokset tukevat aikaisempien vuosien havaintoja pölynsidonnan päästöä laskevasta vaikutuksesta Etunimi Sukunimi

19. HELSINKI - ITÄ 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi

20. HELSINKI - TÖÖLÖ 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi

21. Helsinki Etunimi Sukunimi

22. Helsinki Etunimi Sukunimi

23. Porvoon katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 • Viimeinen hiekoitus 25.3. ja viimeinen suolaus 16.3. • Maaliskuun alusta kirjattuja suolauspäiviä on ollut yhteensä 2 (Lukiokatu) tai 3 (Aleksanterinkatu, Linnakoskenkatu, Mannerheiminkatu ja Sibeliuksenbulevardi), hiekoituspäiviä 10 (poislukien Rihkamatie ja Piispankatu 0) • Katujen pesut ovat ajoittuneet jaksolle 5.4.-26.4. ja kertoja on ollut katuosuudesta riippuen 4/2/1 (Mannerheimintie ja Aleksanterinkatu 4, Sibeliuksenbulevardi 2, muut 1). Katujenpesupäivänä on suoritettu myös hiekanpoisto. Hiekanpoistoja on katujenpesujen päätyttyä toukokuussa tehty vielä 3., 10., 17. ja 24.5.. • Porvoossa on huhtikuun alussa mitattu muiden kaupunkien päästöihin suhteutettuna korkeita pitoisuuksia usealla katuosuudella. Pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet selvästi kesäkuun alkuun mennessä. Huippupäästökaduista Linnakadulla, Lukiokadulla, Myllymäenkadulla ja Mauno Eerikinpojankadulla on tosin vielä kesäkuun alussa mitattu suurempia pitoisuuksia. • Ensimmäisellä mittauskierroksella 9.4. auki olleita työmaita kierroksen varrella oli 3 kpl: Adlercreuzinkadun puolivälissä Urheilukadun risteyksessä sekä Lukiokadulla. • Kesäkuun alussa työmaat ovat vielä olleet auki Lukiokadulla ja Adlercreutzinkadulla. Myös Läntisellä Aleksanterinkadulla tien vasemmalla puolella on mittava työmaa lähes 4 hehtaarin alueella, ja Läntisen Aleksanterinkadun oikealla puolella avoin hiekkakenttä odottamassa rakennustöitä. Etunimi Sukunimi

24. Porvoo Etunimi Sukunimi

25. Porvoo Etunimi Sukunimi

26. Riihimäen katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 • Riihimäen toimenpiteitä vuodelle 2010 ei ole kirjattu. • 31.5. suoritettu mittaus ajettiin poikkeusreitillä: Torikatu on ollut poikki ja se on ohitettu. Ohitus tehtiin mittauskerroilla eri lailla; 1. kerralla Etelän Viertotietä niin, että Paloheimonkadun alkupää (mittaussuunnassa) jäänyt kokonaan pois ja Etelän Viertotietä mitattu pidempi matka, 2. kerralla mitattu Paloheimonkatu alusta loppuun. • 6.5.2010 tehdyssä mittauksessa Torikatu on mitattu, mutta oli silloin hiekkainen asfaltissa olleiden useiden suurien aukkojen vuoksi. • Molemmissa kevään mittauksissa näköhavainnon mukaan hiekkaisia katuja ovat olleet Kontiontie, Uramontie, Länsitie, Kirjauksentie ja Kaartokatu. Ko. katujen päästötasot ovatkin olleet koholla verrattuna muihin. • Piikinmäen päiväkotityömaalla (kevät) ja siihen liittyvillä katutyömailla (talvi-kevät) on mahdollisesti ollut vaikutusta Etelän Viertotien ja Kulmalan puistokadun pitoisuuksiin. • 2010 HAVAINNOT • Huippukatuja ovat olleet Kaartokatu, Kirjauksentie, Kontiontie, Länsitie, Paloheimonkatu, Uramonkatu, eli tiet joilla silmämääräisestikin molemmilla mittauskerroilla todettu hiekkaa/likaa (poislukien Paloheimonkatu). • Keskimääräinen päästötaso on Riihimäellä ollut vuoden 2009 tasolla, joskin usean kadun katukohtaiset päästöt ovat olleet koholla verrattuna vuoteen 2009, mikä selittyy talvikauden olosuhteilla. Etunimi Sukunimi

27. RIIHIMÄKI 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi

28. Riihimäki Riihimäki 6.5.2010 Riihimäki 6.5.2010 Etunimi Sukunimi

29. Riihimäki

30. Tampereen katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 • Tampereen toimenpiteitä ei ole kirjattu vuodelle 2010 • Onko ollut rakennustyömaita? • 2010 HAVAINNOT • Huippukatuja 2010 Tampereella ovat olleet Erkkilän-Kullervonkatu, Hervannan valtaväylä, Sammonkatu ja Tampereen valtatie, joiden kaikkien osalta pitoisuudet ovat alentuneet toukokuun loppuun mennessä kesäaikaiselle tasolle. • Huomattavimmat pitoisuuksien alenemat ajoittuvat huhtikuun viimeisen ja toukokuun ensimmäisen viikon ajalle, jolloin pitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti (kaikkialla muualla paitsi Nokian moottoritiellä). • Hämeenkadulla ja Hämeenpuistossa pitoisuudet ovat vielä toukokuun lopussa olleet suurempia. Etunimi Sukunimi

31. TAMPERE 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi

32. Etunimi Sukunimi

33. Etunimi Sukunimi

34. Vantaan katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 • Vantaalla viimeinen hiekoituspäivä on ollut 5.3. ja hiekoitusten kokonaislukumäärä 25-28. • Viimeinen suolauspäivä on ollut 31.3. ja suolausten lukumäärä 23-25. • Hiekanpoistot on tehty ajalla 6.4.-9.4. kaikilla katuosuuksilla. • Huippukadut Vantaalla alkukeväästä 2010 ovat olleet Ratatie, Talkootie ja Talvikkitie. • Pölynsidontaa on tehty 9. ja 13. huhtikuuta. Pölynsidontaan on käytetty 5 % - kalsiumkloridiliuosta. Ensimmäisen käsittelykerran vaikutusta ei voi arvioida vertailumittauksen puuttumisen takia. Toisella käsittelykerralla ei mittausten perusteella ole saavutettu päästöalenemia, joskin käsittelyiden ja mittausten tarkat ajoittumiset voivat selittää osin havaintoa. 15.4. mittauksessa ovat kuitenkin päästöt olleet usealla kadulla kevään korkeimmalla tasolla. 20.4. on myös havaittu korkeita päästötasoja esimerkiksi Ratatiellä ja Talvikkitiellä. • Katujenpesut ajoittuvat välille 26.5.-4.6. (yhdestä neljään pesukertaa). Ratatielläensimmäinen pesu on suoritettu jo 12.4., ja Tikkurilantiellä 16.4..Ratatiellä pitoisuus onkin hetkellisesti alentunut 13.4. tehdyssä mittauksessa. • Toukokuun loppuun mennessä on kaikilla katuosuuksilla, lukuunottamatta Ratatietä, pitoisuuden perusteellapäästy kesäaikaiseen puhtaustasoon. Etunimi Sukunimi

35. VANTAA 2010 SUHTAUTUMINEN AIKAISEMPIIN VUOSIIN Etunimi Sukunimi

36. Vantaa Etunimi Sukunimi

37. Vantaa Etunimi Sukunimi

38. Johtopäätökset • Talvi oli säätilastojen mukaan Etelä-Suomessa keskimääräistä kylmempi ja runsassateisempi. Maaliskuulla esiintyi vielä yöpakkasia, jotka hidastivat sulamista ja lunta pyrytti usein. Maaliskuun lopussa sateet muuttuivat vedeksi ja sateita jatkui myös huhtikuulla. • Talven olosuhteet ovat heijastuneet saatavilla olleiden toimenpidekirjausten mukaan liukkaudentorjunnan määrässä ja laadussa. Toimenpiteiden lukumäärät olivat korkeat ja hiekoitusta on käytetty paljon. • Talvi- ja kevätkauden olosuhteet ja liukkaudentorjunnan toimenpiteet heijastuvat kaupunkien jonkin verran korkeammissa päästötasoissa, joskaan esim vuoteen 2009 verrattuna merkittävästi korkeampia päästöjä ei ole havaittu missään kaupungissa. Helsingissä päästötaso on ollut vastaavalla tasolla kuin 2009. • Aikaisempien vuosien tapaan päästöt ovat laskeneet huhti-toukokuun aikana merkittävästi. Toukokuun lopussa kaikissa kaupungeissa ovat vallinneet kesäaikaiset päästöt. • KAPU3-hankkeessa suunniteltu ja käyttöönotetty päästöindeksi on lupaava tapa esittää kaupunkimittauksien tuloksia ja yhteismitallistaa erilaisilla mitta-autoilla saatuja tuloksia. Etunimi Sukunimi

39. Kadunpuhdistuksen ja kaluston ohjeistus (Työpaketti 2) Työn tavoitteet: • Luoda vaatimukset kadun pintojen PM10 puhtaustasolle tukemaan kaupunkien tilaajatahon kadunpuhdistuksen ja puhdistuskaluston valvontatyötä. • Selvittää menetelmiä, joilla kadun pintojen PM10 puhataustaso voidaaan todentaa (mitata) ja määrittää vertailumenetelmä ajoneuvoalustaisten kadun pinnan päästömittausten välille. • Antaa suosituksia soveltuvasta kalustosta • Työpaketista on koottu erillinen raportti (OTSIKKO/VIITTAUS) Etunimi Sukunimi

40. Liite 1: Kaupunkikohtaiset tulokset kootusti päästöindekseinä Etunimi Sukunimi

41. Tavoitetasojen todentamisen työkalut (menetelmät) • Ajoneuvoalustaiset kadun pinnan PM10-päästön mittausjärjestelmät ja niiden vertailtavuus • Päästöindeksin määritteleminen ja indeksin arvoihin perustuvat puhtauskriteerit ajoneuvoalustaisille kadun pinnan PM10-päästön mittausjärjestelmille • Esim. kesäaikainen päästötaso saa indeksin arvon 100 tai ”puhdas” päästötaso saa indeksin arvon 100; • Mittarengas määriteltävä, myös ikänsä/käyttökilometriensä osalta (olisiko standardirengas vierintämelumittauksiin käyttökelpoinen?) Etunimi Sukunimi

42. Helsingin katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Etunimi Sukunimi

43. Espoon ja Vantaan katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Espoo Vantaa Etunimi Sukunimi

44. Tampereen, Riihimäen ja Porvoon katukohtaisia tuloksia keväältä 2010 Riihimäki Tampere Porvoo Etunimi Sukunimi