1 / 13

Miksi ja mitä hyötyä trauman käsittelystä valmentamiseen

Miksi ja mitä hyötyä trauman käsittelystä valmentamiseen. Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Epäonnistumisesta selviäminen urheilussa seminaari 5.5.2014. Taustaa esitykselle. 20 vuoden kokemus akuuttien kriisien ja aikaisemmin tapahtuneiden traumaattisten kokemusten hoidosta

hayes
Télécharger la présentation

Miksi ja mitä hyötyä trauman käsittelystä valmentamiseen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miksi ja mitä hyötyä trauman käsittelystä valmentamiseen Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Epäonnistumisesta selviäminen urheilussa seminaari 5.5.2014

  2. Taustaa esitykselle • 20 vuoden kokemus akuuttien kriisien ja aikaisemmin tapahtuneiden traumaattisten kokemusten hoidosta • Tänä aikana ymmärrys järkyttävien kokemusten merkityksestä elämässä ja niiden käsittelystä syventynyt ja täsmentynyt • Uusia tehokkaita ja nopeasti vaikuttavia hoitomenetelmiä kehitetty • EMDR (EyeMovementDesentisation and Reprosessing)

  3. Traumaattisen kokemuksen luonteesta ja merkityksestä • Traumaattinen kokemus tallentuu mieleen sellaisena, kuin se on syntyhetkellään kaikkine aistimuksineen, tuntemuksineen ja fyysisinä reaktioineen • Tunkeutuu mieleen alkuperäistä tilannetta muistuttavissa tilanteissa • Ei hallittavissa • Traumaattisessa kokemuksessa tapahtuu runsaasti ehdollistuvaa S-R oppimista • Traumaattisilla kokemuksilla on taipumus toistua

  4. Traumaattisen kokemuksen vaikutus minäkuvaan • Traumaattinen kokemus tuottaa usein ”väärän” uskomuksen minäkuvaan • olen huono, olen kelvoton, minusta ei ole mihinkään • Tämä ”väärä” uskomus on asianosaiselle totta niin kauan kuin se korjataan • Se alkaa toteuttaa itseään, aletaan toimia sen mukaan • Itselle kuitenkin usein uskotellaan, että ollaan päästy sen kokemuksen yli, kun ei ole muutakaan mahdollista • Tietoisuus ”huonoudesta” kuitenkin säilyy syvällä itsessä: itseään ei pysty pettämään • Väärä uskomus minäkuvassa tulee korjata, työstää pois

  5. Traumaattiset kokemukset urheilussa • Vakavat epäonnistumiset tärkeissä kilpailuissa • Fyysiset loukkaantumiset • Vaikeat kokemukset ja pettymykset tärkeissä ihmissuhteissa • Valmentaja yksi hyvin tärkeä ihmissuhde • Traumaattiset kokemukset muulla elämänalueella kuin urheilussa • Onnettomuudet, tapaturmat, ihmissuhteet

  6. Miten traumaattiset kokemukset vaikuttavat urheilusuoritukseen • Tyypillistä on alisuoriutuminen ja herkkyys epäonnistua • Tämä seurausta • Urheilijan pystyvyysusko, itseluottamus horjuu ratkaisevalla hetkellä, koska • Epäonnistuminen tai loukkaantuminen tunkee mieleen, kaappaa mielen • Pelko loukkaantumisesta käy mielessä, pelätään, että se sattuu uudestaan • Keskittymiskyky heikkenee traumaattisten kokemusten seurauksena

  7. Urheilijan psyykkinen huolto: mitä se on? • Urheilijan psyykkiset vammat hoidetaan samalla huolella ja vakavuudella kuin fyysiset vammat • Tämä tarkoittaa, että • käsitellään perusteellisesti kokemukseen liittyvät tosiasiat, ajatukset ja tunteet • Mennään kokemusta kohti ja sen läpi, ei vältetä sen tuottamia ajatuksia ja tunteita • Saadaan purettua kokemuksen vaikutus itseluottamukseen ja ajatuksiin omasta itsestä • Tämä edellyttää osaavaa psykologia, joka taitaa tähän tarkoitukseen kehitettyjä erityismenetelmiä

  8. Esimerkki EMDR-menetelmästä • Huippu-urheilija loukkaantuu/epäonnistuu urheilusuorituksessa vakavasti • EMDR-menetelmää käytettäessä työskentely käsittää seuraavat vaiheet: • Valitaan suorituksessa tietty kohta lähtökohdaksi: • Esim. hyppyyn lähtö, jolloin loukkaannuttiin tai heti loukkaantumisen jälkeen • Kuinka ahdistava tai häiritsevä tuo muistikuva on asteikolla 0-10 • Mitä tuo kokemus vaikuttaa siihen, mitä itsestään ajattelee: minä olen …… • Mitä haluaisit ajatella itsestäsi suhteessa tuohon kokemukseen? • Miten todelta tuo ajatus tuntuu tällä hetkellä asteikolla 1-7? • Kun ajattelet tuota kokemusta, missä se tuntuu kehossasi?

  9. EMDR jatkoa • Kuvaus siitä miten työskennellään • Työskentely aloitetaan: keskity valittuun tapahtumaan, siihen, että olet ”surkea” ja tuntemuksiin kehossa ja seuraa silmilläsi kättäni… • Yleensä ensin työstetään pois negatiivisia tunteita, tyhjennetään negatiivisten tunteiden astiaa, joka täynnä • Tavoitteena, että tapahtuman häiritsevyys on 0. • Sitten siirrytään vahvistamaan positiivista tavoitetta: tapahtumalla ei vaikutusta minäkuvaan, tekee vahvemmaksi • Tapahtuu usein itsestään prosessin kuluessa • Käydään läpi kehon tuntemukset • Käsittelyn kesto yleensä 1½ tuntia • Traumaattinen kokemus saattaa työstyä jopa yhdellä käsittelykerralle • Varsinkin jos yksi yksittäinen tapahtuma • Toimii kolmella neljästä henkilöstä

  10. Mitä urheilijoiden psyykkinen huolto on eri tilanteissa? • Seuraava kilpailu huomenna tai ylihuomenna • Mahdollisuus käsitellä kokemus välittömästi kilpailun jälkeen • Perusteellinen erittely ja käsittely keskustelemalla, joskus EMDR • Kilpailukauden aikana • Vaikeita kokemuksia voidaan käsitellä perusteellisemmin • Keskitytään tällä hetkellä akuutteihin kokemuksiin • Harjoituskauden aikana • Voidaan käsitellä myös vanhempia kokemuksia, jotka haittaavat tai joiden pelätään haittaavan tulevia suorituksia • Käsittely voi hetkellisesti olla raskasta ja suorituskyky voi heikentyä hetkellisesti • Pyritään psyyken kunnon kohottamiseen

  11. Miten urheilijoiden psyykkinen huolto tulisi järjestää? • Mallia akuutista kriisityöstä • Valmentajan ja urheilijan läheisten tehtävä on tunnistaa tilanteet ja tapahtumat, jotka järkyttävät urheilijaa ja vaivaavat häntä paljon • Heidän tulee urheilijan luvalla ottaa yhteyttä asiantuntijaan • Tätä varten tulee olla asiantuntevien psykologien verkosto, johon voidaan tällaisessa tilanteessa ottaa yhteyttä ja johon kuuluvat psykologit ovat sitoutuneet toimintaan siten, että he välittömästi lähtevät käsittelemään vaikeaa kokemusta urheilijan kanssa Tätä tarkoitusta varten tarvitaan koulutusta ja kirjalliset ohjeet

  12. Valmentajien rooli urheilijoiden psyykkisessä huollossa • Tunnistaa tilanteet ja tapahtumat, jolloin psyykkistä huoltoa tarvitaan ja ottaa yhteyttä (konsultoida) asiantuntijaa • Ohjata urheilija erityspalvelujen piiriin • Urheilijan epäonnistuminen tai loukkaantuminen traumaattinen kokemus myös valmentajalle • Myös valmentaja tarvitsee tällaisissa tilanteissa psyykkistä huoltoa ja samoja toimenpiteitä kuin urheilija

  13. Lopuksi • Epäonnistumiset, loukkaantumiset yms. ovat urheilijan elämässä jokapäiväisiä kokemuksia • Kynnys erityispalvelujen käyttämiseen tulisi olla hyvin matala • Urheilijan ja valmentajan psyykkinen huolto pitäisi olla arkipäiväistä toimintaa • Nyt kuitenkin uutta • Suunnitteilla pilotti-tutkimus aiheesta • Tietoja tästä myöhemmin

More Related