Pohjois-Savon tietohallintostrategia Strategian esittely

1. Pohjois-Savon tietohallintostrategiaStrategian esittely 23.02.2009

2. Tausta ja tavoitteet Pohjois-Savon IT-yhteistyömalli • Vuoden 2007 alussa hyväksyttiin Pohjois-Savon maakunnan dokumentoitu IT-yhteistyömalli ja käynnistettiin maakunnallinen, pysyvä tietohallintoyhteistyöryhmä • Pohjois-Savon liiton asettamana IT-yhteistyöryhmä on toiminut aktiivisesti vuoden 2007 alkupuolelta asti • Maakunnan tietohallintostrategian laatiminen tunnistettiin alueen tietohallintoyhteistyömallin laatimisen yhteydessä yhdeksi keskeiseksi yhteistyökohteeksi Strategian laatimisen tavoitteita • Saadaan jatkumoa yhteistyöryhmän perustamiselle • Päivitys siihen, mihin pitäisi panostaa • Alku -hankkeen huomiointi tulevassa yhteistyössä ja yhteistyömallissa • Pyritään löytämään uudet kärkihankeaihiot • Etsitään kohteet, joita joko pitää tehdä tai kannattaa tehdä yhdessä • Täsmennetään yhteistyömallia toimijoiden ja yhteishankkeiden käsittelyn osalta

3. Tietohallintostrategian laatimisprosessi Tarpeiden ja muutostekijöiden tunnistaminen Panostuksen kohdentaminen Konkretisoiminen, kärkihankkeet Toimeenpano & seuranta

4. Strategiset muutostekijät – mihin tulevaisuudessa pitää varautua • Substanssitoiminnan toimintaympäristön muutostekijät • Maakunnan toimintaan vaikuttavatulkoiset tekijät – ei voi vaikuttaa, pitää reagoida • Maakunnan sisäiset muutostekijät • Maakunnan ja sen kuntien sisäiset muutokset ja muutospaineet • IT-toiminnan ulkoiset muutostekijät • IT-ympäristön ulkoiset tekijät, näihin tietohallinnontulee reagoida tai ottaa ne huomioon • IT-toiminnan sisäiset muutostekijät • Maakunnan IT-toiminnan omaehtoiset muutoksetja kehittämistarpeet Ydinajatus: IT-toiminnan arvo perustuu puhtaasti siihen, miten tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja tehokkaasti se onnistuu palvelemaan asiakkaidensa varsinaista substanssitoimintaa ja sen kehittämistä.

5. Alueen toimijoiden substanssitoiminnan muutokset Substanssitoiminnan ulkoiset muutostekijät ja tarpeet • Paras-laki: Kuntaliitosten lisääntyminen ja kuntayhteistyömuotojen muuttuminen • Väestön ikääntyminen • Sähköinen potilastietolaki ja valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki • Sosiaalitoimen tiedonhallinnollinen alueellinen kehitys • Aluehallinnon merkittävät muutokset • Sähköisen arkistoinnin kehittyminen • Asiakkaiden odotukset ja tarpeet sähköisen asioinnin suhteen kasvavat • Prosessipohjaisen toiminnan johtaminen ja palveluntuotanto • Palvelujen järjestämismallien muutokset • Sisäiset organisaatiomuutokset

6. Alueen IT-toiminnan muutostekijät IT-toiminnan keskeiset muutostekijät ja tarpeet • Tele- ja tietoliikenteen kansalliset muutokset • IT-osaamisen kehittämistarve kiihtyy • Alueellisuus IT-palveluiden tuottamisessa ja käytössä yhä laajenee • Käyttöoikeuksien ja immateriaalioikeuksien merkityksen kasvu alueellisessa yhteistyössä • Avoimen lähdekoodin ratkaisujen suosion kasvaminen • Valtiovallan ja koko kuntasektorin IT-toiminnan yhteistyön aktiivinen kehittäminen • Toimittajaympäristössä tapahtuvat muutokset • Toiminta poikkeusoloissa turvattava • Arkkitehtuurin kuvaamisen tarve

7. Maakunnan IT-yhteistyön toiminta-ajatus ja visio Visio Maakunnassa on yhteisen ICT-tuotannon ja -toimintatapojen avulla toteutettu tehokas ja joustava palveluyhteistyötä tukeva IT-ympäristö. Toiminta-ajatus Tietohallintoyhteistyö ja yhteentoimivat ratkaisut mahdollistavat laadukkaan ja kustannustehokkaan kuntapalvelujen tuotannon.

8. Maakunnan strategiset IT-yhteistyön painopistealueet • Alueen IT-palvelujen yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen • Terveydenhuollon kansallisten ratkaisujen käyttöönotto • Sähköinen asiointi • Sähköinen arkistointi ja tiedonhallinta • Päättäjien ja käyttäjien muutosvalmiuden kehittäminen

9. Linjaukset ja kehitettävät alueet • Alueen IT-palvelujen yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen • Alueen tietoteknisen infrastruktuurin kehittäminen • Yhteinen arkkitehtuuri – nykytila ja tavoitetila • Alueellinen palveluntuotanto, palvelujen Noheva • Yhteistyöryhmän kehittäminen, maakunnan tietohallintostrategia • Terveydenhuollon kansallisten ratkaisujen käyttöönotto • Terveydenhuollon tunnistamisratkaisut ja palveluinfrastruktuuri • KANTA-liittymien suunnittelu ja toteuttaminen • Rakenteisen ja dokumenttipohjaisen lähestymistavan kouluttaminen

10. Linjaukset ja kehitettävät alueet • Sähköinen asiointi • Kansalaisille yhdenmukaiset sähköiset palvelut • Sähköinen arkistointi ja tiedonhallinta • eAMS-yhteistyö • Sähköisen arkistoinnin ratkaisujen selvittäminen • Päättäjien ja käyttäjien muutosvalmiuden kehittäminen • Käyttäjäviestinnän ja koulutuksen kehittäminen • Tietohallinnon ja päättäjien yhteistyön kehittäminen

11. Kärkihankkeet

12. Kärkihankkeet

13. IT-toiminnan merkityksen kasvu • Tietotekniikkaratkaisun hyötyjen varmistaminen nousee hyvin merkittävään rooliin • IT-ratkaisujen vaikuttavuus ja hyödyllisyys voidaan varmistaa vain, jos tietohallinnon ja johdon vuoropuhelu on luontevaa ja aktiivista

14. Tietohallinnon ja johdon yhteistyö • Tietohallinnon tehtävä on muuntaa substanssiasiakastarve IT-ratkaisujen kielelle hallitusti ja tarkoituksenmukaisesti • Vain tällä voidaan taata todellisuudessakin hyödylliset ratkaisut •  Tämä edellyttää selkeää yhteistyötä tietohallinnon ja substanssin välillä

15. Tietohallintostrategian mittarit Keskeiset mittarit • Mittari 1: Kärkihankkeita ei lykätä perusteettomasti seuraavalle vuodelle • Kärkihankkeet käsitellään vuosittain. • Tavoitetaso: ei lykättyjä kärkihankkeita • Mittari 2: Merkittäviä hankkeita ei käynnisty strategiaprosessin ulkopuolelta • Tavoitetaso: Ei strategiaprosessin ulkopuolisia merkittäviä hankkeita • Huom. strategian kärkihankesalkkua päivitetään vuosittain • Mittari 3: Yhteistyöhön aktiivisesti osallistuvien organisaatioiden määrä • Tavoitetaso: Kasvava