Download
slide1 n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston PowerPoint Presentation
Download Presentation
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston

174 Vues Download Presentation
Télécharger la présentation

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston 30.1.2006 hyväksymä Pohjois-Savon liitto

  2. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Sisällysluettelo: • Maakuntasuunnitelman rooli maakunnan kehittämisessä • Pohjois-Savon toimintaympäristön ja talouden muutokset • Visio, tavoitteet ja strategia • Väestökehitys, yrittäjyys ja elinkeinot • Aluerakenne, infrastruktuuri ja ympäristö kehityksen mahdollistajana • Osaaminen • Kunnallistalous ja kuntalaisten peruspalvelut • Vaikutukset • Toteutus ja seuranta

  3. MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne - pitkä aikajänne (20-30 vuotta) MAAKUNTA-OHJELMA kehittämis-toimenpiteet - 4 vuotta MAAKUNTA- KAAVA alueiden käyttö - 20-30 vuotta TOTEUTTAMISASIAKIRJA - seuraavat 2 vuotta POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Maakunnan suunnittelu- järjestelmä

  4. Lähde: NORDREGIO Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savon maantieteellinenasema jasaavutettavuus

  5. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Globalisaatio • Maailmanlaajuiset yritysverkostot, yritysten kansainvälistyminen. • Logistiikan merkitys kasvaa. • Maiden kansainvälistä asemaa mitataan (kilpailukyky, ympäristö, terveyspalvelut, korruptoitumattomuus, koulutus jne.). • Suuret kehitysmaat nykyaikaistuvat ja niiden talous kehittyy voimakkaasti. • Eu:n ja Venäjän yhteistyö tiivistyy.

  6. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Teknologian kehitys Energia ja ympäristö • Kioton pöytäkirja: Suomi vakiinnuttaa päästöt v. 2008-2012 v. 1990 tasolle • biopolttoaineiden merkitys kasvaa • kasvihuonekaasujen vaikutus ilmastoon Sähköinen viestintä • valokuitu, langaton tiedonsiirto, nopeudet Muu teknologia • nanoteknologia • biomateriaalit • liiketieteen tietämys • mm. mittaus, kierrätys, raaka-ainepäästöt

  7. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-SavoEuroopassa

  8. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Euroopan unionin kehitys Sisäisen kehityksen vahvistaminen • Lissabonin strategia • Euro ja Schengen voimassa • julkisen talouden kasvu- ja vakaussopimus • rakennerahasto-ohjelmat v. 2007-2013 Tulevaisuudessa todennäköisesti sisäistä kehitystä yhdensuuntaistetaan edelleen. Maantieteellinen laajentuminen • 1.5.2004 kymmenen (10) jäsenmaata • v. 2007/8 Bulgaria ja Romania Ehdokasmaat • Kroatia ja Turkki, neuvottelut päätetty aloittaa, samoin Makedonia

  9. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savon visio Menestyvä Pohjois-Savo Pohjois-Savo on globaalisti kilpailukykyinen yrittäjyyden, osaamisen, laadukkaan elämisen ja asumisen maakunta. Pohjois-Savon taloudellinen kehitys ja innovaatiokyky ylläpitävät sekä turvaavat kansalaisten tasa-arvoa, hyvinvointia ja turvallisuutta.

  10. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savon ydinstrategia Visio Toimenpiteet Tavoitteet Ydinstrategia MÄÄRÄLLISET - - - - - - - TP1 OSAAMINEN MENESTYVÄ POHJOIS- SAVO POHJOIS-SAVON KILPAILUKYKY JA VETOVOIMA LAADULLISET - - - - - - - - TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TP n

  11. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ydinstrategia / 1Pohjois-Savon kilpailukyky ja vetovoima • Maakunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantaminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. • Osaamis- ja innovaatiojärjestelmien taso ja maakunnan fyysinen toimintaympäristö vaikuttavat keskeisesti kilpailukykyyn. • Yritystoiminnan vahvistamisessa tärkeää tunnistaa kasvualat ja vahvat liiketoimintakokonaisuudet ja vahvistaa yritysryhmiin (klustereihin) perustuvaa yritysten kasvua. • Tuotteiden ja tuotantoteknologian jatkuva uudistaminen, markkinointi ja kansainvälistymisen rohkaisu yrittäjyyteen. • Koulutuksen ja t&k toiminnan vahvistaminen.

  12. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ydinstrategia / 2 Osaaminen • Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla. • Koulutuksen sisältöjen kehittämisen ja toimijoiden tarkoituksenmukainen organisointi. • Seutujen verkottuminen. • Huippuosaamisen ja –tutkimuksen kehittäminen nopeasti kasvavilla tulevaisuuden toimialoilla: biotekniikka, lääkekehitys, sensoriteknologia, terveydenhuollon teknologia ja ympäristötekniikka. • Kuopion tiedeyhteisön rooli keskeinen. • Osaava työvoima, maahanmuuttajat.

  13. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ydinstrategia / 3 Toimintaympäristö • Pohjois-Savon saavutettavuuden parantaminen • matka-aikojen pienentäminen • lentoliikenne • Peruspalvelujen kehittäminen. • Vapaa-aikapalvelujen lisääminen. • Elinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen • vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys • Maakunnan bioenergiaan perustuvat energiaratkaisut, tavoitteena omavaraisuus sähkön- ja lämmöntuotannossa.

  14. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ydinstrategia / 4Imagon parantaminen Pohjois-Savon imagon parantaminen • Kilpailukykyä ja vetovoimaa lisäävät asiat yhdessä pohjoissavolaisen kulttuurin sekä välittömyyden kanssa parantavat maakunnan imagoa. • Omaperäisyys ja kulttuurin hyödyntäminen ovat ns. luovan talouden polttoainetta ja ne luovat edellytyksiä liiketoiminnan kasvulle ja kansainvälistymiselle.

  15. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Kehittämisen keskeiset toimintaperiaatteet Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 toteutuksessa läpäiseviä periaatteita ovat: • omaehtoisuus ja vastuun ottaminen • luottamuksellinen yhteistyö • yrittäjyys ja työn arvostus • innovatiivisuus, luovuus ja rohkeus • tasa-arvo ja suvaitsevuus • yhteenkuuluvaisuus • kestävä kehitys • ennakointi

  16. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savon määrällisiä tavoitteita 2030 1) v. 2004, 2) v. 2003, 3) v. 2002, 4) sisältää ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot

  17. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Väestö, työvoima ja työllisyys • Pohjois-Savon väkiluku oli vuoden 2004 lopussa 251 094 henkeä ja väestöosuus koko maasta 4,8%. Pohjois-Savon väkilukutavoite v. 2030 on 251 000 asukasta. Maakunta muuttuu muuttovoiton alueeksi. • Väestötavoite edellyttää noin 10 000 hengen muuttovoittoa maakuntaan v. 2030 mennessä (seutukunnittaiset tavoitteet ovat liitteessä). • Tilastokeskuksen trendilaskelma v. 2030 olisi 229 500 asukasta.

  18. Maakuntasuunnitelma 2030 POHJOIS-SAVON LIITTO 2006

  19. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Väestörakenteen ja työvoiman kehityspiirteitä v. 2030 mennessä (väestön tavoitevaihtoehto) • 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu. • Lasten ja nuorten määrä vähenee, erityisesti muuttotappio-alueilla. • Työvoimassa suurimmat ikäluokat v. 2010 jälkeen 55- 60 vuotiaat • Kilpailu työvoimasta kiristyy erityisesti suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Vuoteen 2015 mennessä eläkepoistuma on noin puolet työvoimasta • Työttömyys ongelma, mutta paranee kohti tulevaisuutta ja työllisyysaste kohoaa.

  20. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030

  21. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030

  22. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Elinkeinojen kehittäminen • Väestötavoitteen 251 000 v. 2030 saavuttamisessa keskeistä elinkeinopohjan vahvistaminen. Antaa perustan mm. väestön hyvinvointipalvelujen turvaamiselle. Päämääränä on vahvistaa maakunnan elinkeinoperustaa kehittämällä globaalissa taloudessa kilpailukykyistä yritystoimintaa. • Väestötavoite edellyttää nettomääräisesti 8000 työpaikkaa lisää. • Suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat liike-elämää palveleviin toimintoihin, majoitus- ja ravitsemuselinkeinoon, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja yksityisiin palveluihin.

  23. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Työpaikkatavoite elinkeinoittain Pohjois-Savossa vuoteen 2030

  24. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Yritystoimintaa vahvistetaan: • Edistämällä uusien yritysten perustamista. • Vahvistamalla toimivien yritysten kilpailukykyä ja kasvua. • Parantamalla yritysten toimintaympäristöjä ja –edellytyksiä.

  25. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 1.Uusien yritysten perustamista edistetään • Aktivoimalla yritysten perustamiseen. • Tuomalla yrittäjyysvaihtoehto esille mm. koulutuksessa kaikilla tasoilla. • Tehostamalla yrityksen perustamista suunnittelevien koulutusta ja neuvontaa. • Edistämällä yritysten pääomahuollon järjestämistä, erityisesti ”siemen”-rahoitusta.

  26. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 2.Toimivien yritysten kilpailukykyä ja kasvua vahvistetaan tukemalla • Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa yrityksissä sekä koulutus- ja tutkimusyksiköissä. • Liiketoimintaan ja markkinointiin liittyvää osaamista. • Innovatiivisen toimintakulttuurin vahvistumista yrityksissä. • Uusimman teknologian käyttöönottoa yrityksissä. • Yhteistyötä ja verkottumista. • Vientiä ja muuta kansainvälistymistä. • Yrittäjien sukupolvenvaihdoksia. • Maakunnan ulkopuolelta tulevia pääomasijoituksia sekä ”filiaalien” perustamista.

  27. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 3.Yritysten toimintaympäristöä parannetaan turvaamalla • Osaavan työvoiman saanti yrityksille mm. elinkeinoelämän tarpeet huomioivalla, ennakoivalla koulutuksella. • Yritysten tarpeista lähtevän soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityspalvelujen kehittäminen. • Mm. seudullisten osaamiskeskusten ja –keskittymien toimintaedellytykset ja vahvistaminen. • Yritysten tarvitsemien palvelujen kehittyminen ja niiden saatavuuden parantaminen. • Liikenneyhteyksien ja logistiikan kehittyminen. • Alueen yleisen vetovoiman vahvistuminen ja alueen tarjoamien palvelujen kehittäminen.

  28. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Elinkeinostrategiassa keskeistä on edelleen: • Tunnistettava kasvukyiset ja –haluiset yritykset, panostetaan erityisesti niihin. • Avainasemassa ovat pk-yritykset, joihin työpaikkakasvu keskittyy. Aluetalouden tuotoksen näkökulmasta korostuu suuryritysten merkitys. • Viennin edistämisessä erityinen huomio kohdistetaan veturiyritys-osahankintaverkostojen muodostamiseen ja vahvistamiseen. • Aikaisempaa enemmän kiinnitetään huomiota palvelualan yritystoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen sekä alan yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. • Maaseutuelinkeinot: ”Perinteinen” maatalous mahdollisimman vahvaksi, maaseudulle myös muuta yritystoimintaa.

  29. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Markkinoiden kasvu sekä maakunnan nykyiset vahvuudet eri klustereitten osalta Pohjois-Savossa Nopea ICT Hyvinvointi Ympäristö ja bioenergia Matkailu Kulttuuri Metalli I IV MARKKINOIDEN KASVU Metsä Hidas Elintarvike III II Vielä ”heiveröiset” MAAKUNNAN NYKYISET VAHVUUDET Vahvat

  30. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Elinkeinoklustereissa voidaan erottaa kaksi ryhmää: • Pohjois-Savolle perinteiset maakunnan vahvaan alan osaamiseen ja/tai paikalliseen raaka-ainepohjaan perustuvat klusterit: • metsäklusteri • elintarvikeklusteri • metalliklusteri Kehittämisstrategia: Osaamispohjainen klusterin uudistaminen sekä ko. klustereiden sisällä kasvualojen tunnistaminen ja niihin panostaminen.

  31. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 • Globaalit tulevaisuuden kasvualat • hyvinvointiklusteri • informaatio- ja viestintäteknologia (ICT) –klusteri • kulttuuriklusteri • matkailuklusteri • ympäristö- ja bioenergiaklusteri Kehittämisstrategia: Osaamispohjan kerryttäminen sekä tutkimuksen että koulutuksen kautta samoin kuin yritysten toimintaympäristöjen vahvistaminen (mm. laboratoriot ja muut yritysten erikoispalvelut)

  32. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Elinkeinoklustereiden painopisteet Maakunnan vahvuudet ja tulevat kysyntätrendit huomioiden erityiset painopisteet ovat hyvinvointi-, metsä-, matkailu- sekä metalliklustereiden kehittäminen.Suunnitelmassa myös klusterikohtaiset ja seuduittaiset elinkeinostrategiat.

  33. Maakuntasuunnitelma 2030 Asiointivirratv. 2003 Kuopioon, Iisalmeen ja Varkauteen

  34. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Aluerakenne Tavoitteena helminauhakaupunki Iisalmi-Kuopio-Varkaus Pohjois-Savo ja sen keskukset: Kansallinen ja kansainvälinen keskus Kuopio, Iisalmi ja Varkaus ovat toimiva, hyvin saavutettavissa oleva ja kilpailukykyinen osa Suomen, Itämeren ja Euroopan aluerakennetta kehittämisvyöhykkeiden avulla. Kuopion seutu on osa Suomen kolmatta merkittävää aluerakenteellista tekijää: pääkaupunkiseutu, Oulun seutu ja kaupunkiketju Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu. Keskuksien yhdyskuntarakenne on ehyt, kustannuksiltaan hoidettavissa ja asuinympäristöltään viihtyisä. Pohjois-Savon maaseutu on elävä ja monipuolinen. Matkailukeskuksina kehittyvät Tahko, Kuopio ja Leppävirta, profiloituvina keskittyminä Runni, Lohimaa ja Metsäkartano. Niiden ympärillä on voimakas matkailupalveluyritysten verkosto eri seuduilla, joka tukeutuu kärkiyritysten kehitykseen.

  35. Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savonaluerakenne 2030

  36. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Aluerakenne Strategia • Nopeat yhteydet (logistiikka, kehittämisvyöhykkeet, matkakeskukset, sujuvat matkaketjut. • Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueiden vahvistaminen (kaavoitus, kehittämisyhteistyö, maapolitiikka). • Voimavarojen keskittäminen matkailukeskuksiin ja niitä yhdistäviin reitistöihin. • Maaseudun kylien tukeminen.

  37. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Pohjois-Savon liikenneverkkov. 2005 ja merkittävimmät muutokset vuoteen 2030

  38. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Liikenneyhteydet Kehittämistoimenpiteitä: • Päätieverkolla VT 5:n kehittäminen koko Iisalmi – Helsinki välillä, VT 9:n sujuvuus ja turvallisuus, VT 17 Kuopio – Joensuu. Esitetyn runkotieverkon täydentäminen (Jyväskylä-Kuopio, Kuopio-Joensuu ja Iisalmi-Kajaani). Alempi tieverkko. • Savonradan nopeuttamistoimet, tavoitteena alle kolme tuntia Kuopiosta Helsinkiin. Kuopio-Jyväskylä- ja Kuopio-Kajaani nopeuttaminen. • Vesitieverkolla Saimaan kanavan tilanne, hyödyntämismahdollisuuksien vahvistaminen sekä proomuliikenteessä sekä vesimatkailussa. • Kuopion Lentoasemalle vaihtoehtoisten reittien ja suoran ulkomaanreittiliikenteen saaminen. Joroisten lentokentän liikenteen jatkuminen. • Maakunnan logistisen aseman vahvistaminen.

  39. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ympäristö Tulevaisuuden kannalta merkittävimmät ympä-ristötoimet koskevat ilmansuojelua (päästö-kauppa), vesien-suojelua, jätehuoltoa ja meluntorjuntaa. Ilmansuojelussa on paneuduttava etenkin typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen ja pyritään ylläpitämään myös rikkipäästöjen osalta saavutettua hyvää tasoa.

  40. Lähde: Pohjois-Savon ympäristökeskus POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ympäristö Käytössä olevan käyttökelpoisuusluokituksen mukaan maakunnan vesistöt ovat pääosin erinomaisia tai hyviä. Valtakunnallisesti luonnonsuojeluohjelmat on Pohjois-Savossa pääosin toteutettu, lukuun ottamatta lintuvesiä. Vesistöjä kunnostetaan ja kuormitusta vähennetään vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

  41. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ympäristö Jätehuollossa biojätestrategia ja jätteen polton ratkaisut ovat keskeisiä. Jätealan tuotekehittelyllä, alan toimijoiden yhteistyöllä, logistiikan parantamisella ja tiedotuksella jätteen muodostumista vähennetään ja hyötykäyttöä lisätään ja pidetään kustannukset kohtuullisina. Pohjois-Suomessa on 88 valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä ja lisäksi paikallisesti merkittäviä kohteita.

  42. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Asuminen Pohjois-Savo laadukkaan asumisen mallimaakunta • Asumisen ja vapaa-ajan asumisen markkinointi. • Asumisen strategioiden alueellinen eriytyminen. • Varautuminen korjaustoiminnassa ja asuntotuotannossa tulevaisuuden tarpeisiin. • Tutkimustoiminnan kehittäminen. • Kestävä kehitys, luontoarvot ja kulttuuriperinne rakentamisessa. • Asumisen yhteydet terveyteen ja väestön ikääntyseen. • Rantarakentamisessa asuntoja ja vapaa-ajan asuntoja kohdellaan samoin. Olennaista rakennetun ja rakentamisen alueiden suhde.

  43. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Energiatuotannon polttoaineet Pohjois-Savossa vuosina 1992 ja 2002 sekä ennusteet vuoteen 2025 Energiahuolto Lähde: Itä-suomen energiatase, Electrowatt-Ekono

  44. Pohjois-Savo on omavarainen lämmön- ja sähköntuotannossa Energiahuolto perustuu puuhun ja muihin uusiutuviin energialähteisiin Taajamissa on kaikkialla energiatehokas ja edullinen kaukolämmitys Nopeakasvuisia energiakasveja, maalämpö ja lannan energiakäyttö Liikenteessä käytetään merkittävästi itäsuomalaista biopolttoainetta POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Energiahuollon tavoitteet

  45. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Osaaminen

  46. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ammatillisen koulutuksen ylläpitäjät v. 2005

  47. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Lukio-opetusv. 2005

  48. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 PERUSOPETUS JA LUKIO Perusopetuksen tavoitteet • Laadukas koulutus. • Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. • Syrjäytymisen ehkäiseminen koulun, kodin ja sosiaalitoimen tiiviillä yhteistyöllä, erilaisten oppijoiden huomioiminen. • Uusien opetukseen liittyvien innovaatioiden hyödyntäminen opetuksessa. Kouluverkon ja alueiden harventamista voidaan ehkäistä • Koulujen välisellä yhteistyöllä. • Verkottumalla (esim. ammattikorkeakoulu, toinen aste, yliopisto). • Hyödyntämällä tietotekniikkaa ja nykyaikaisia oppimismenetelmiä. • Laajentamalla perusopetuksen ylläpitäjiä. • Erikoistumalla. Lukioiden ja ammatillisen koukutuksen yhteistyö • Ammattilukiot (yhdistelmätutkinnot).

  49. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 Ammatillinen koulutus kilpailukyvyn avaintekijänä TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen ammatillista koulutusta Pohjois-Savossa järjestää yhdeksän eri ylläpitäjää. Tulevaisuudessa joudutaan arvioimaan ammatillisen koulutuksen toimipisteitä ja koulutuslinjoja. Kilpailukykyisen ja mahdollisimman kattavan toimipisteverkon ylläpitäminen edellyttää: • Koulutuksen järjestäjien tiivistä strategista yhteistyötä (elinkeinoelämä, lukiot, amk, yliopistot). • Jatkuvaa ennakointia ja arviointia tulevaisuuden koulutustarpeista, jotta koulutus vastaa nimenomaan elinkeinoelämän tarpeisiin ja työtehtävien muuttumiseen. • Toimivien koulutusketjujen aikaan saaminen.

  50. POHJOIS-SAVON LIITTO 2006 Maakuntasuunnitelma 2030 AMMATTIKORKEAKOULUTUS Savonia-ammattikorkeakoulu on monialainen ja yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista. Tavoite • ammattikorkeakoulun valtakunnallinen asema vahvistuu • ammattikorkeakoulu fokusoituu nykyistä paremmin vahvuusalueilleen, jotka tukevat maakunnan elinkeinoelämää • ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyö tukee maakunnan elinkeinoelämää • Savonia-ammattikoulu on kansallisesti ja kansainvälisesti näkyvä ja arvostettu korkeakoulu • koulutuspoliittista strategista yhteistyötä tiivistetään (II aste, yliopisto)