1 / 14

SoCa-ohjelman keskeiset tapahtumat ja tulokset

SoCa-ohjelman keskeiset tapahtumat ja tulokset. Ohjelmakoordinaattori Pertti Jokivuori ti 9.9.2008, Helsinki. SoCan haasteena oli selittää ja ymmärtää, miten ja missä sosiaalista pääomaa syntyy.

hinda
Télécharger la présentation

SoCa-ohjelman keskeiset tapahtumat ja tulokset

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. SoCa-ohjelman keskeiset tapahtumat ja tulokset Ohjelmakoordinaattori Pertti Jokivuori ti 9.9.2008, Helsinki

  2. SoCan haasteena oli selittää ja ymmärtää, miten ja missä sosiaalista pääomaa syntyy. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan tavallisesti yhteisössä vallitsevia arvoja ja normeja, niiden varaan rakentuvia verkostoja sekä yhteisten arvojen ja verkostojen kautta muodostuvaa yhteiskunnallista luottamusta. Toisaalta sosiaalisella pääomalla on myös viitattu yksilöiden sosiaaliseen ja kulttuuriseen toimintakykyyn. Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot

  3. Angloamerikkalaisessa tutkimustraditiossa sosiaalisen pääoman käsitteen kautta on kysytty, miten yhteisön jäsenten välinen yhteistyö ja luottamus syntyvät. Sosiaalinen pääoma on siis tulkittu kollektiiviseksi resurssiksi. Ranskalaisessa traditiossa sosiaalinen pääoma on taas ollut pikemminkin vallankäytön väline, jolla on selitetty yhteiskunnallisten erojen ja konfliktien syntyä. Sosiaalisen pääoman käsite onkin muotoiltu suhteellisen itsenäisesti ja eri tavoin kahdessa erilaisessa tutkimustraditiossa:

  4. 1.1.2004 – 31.12. 2007 31 hanketta Tutkimusohjelma aidosti monitieteinen: (sosiaalitieteet, taloustieteet, historia, psykologia, kasvatustiede, terveyden tutkiminen…) Suomen Akatemian lisäksi tutkimusohjelmaa ovat rahoittaneet: - TEKES - Työsuojelurahasto, TSR - Sosiaali- ja terveysministeriö, STM Kokonaisbudjetti 7,5 meur (+ hankkeiden saama lisärahoitus ohjelman aikana) Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot

  5. 1.3.2004 Avajaisseminaari 28.10.2004 SoCan, LIIKEn ja LEARNin yhteiskongressi Sosiaaliset innovaatiot työelämän muutoksissa (valmisteilla julkaisu Työministeriön julkaisusarjassa) 22.11.2004 yhdessä Kelan kanssa Hyvinvointivaltio, terveys ja sosiaalinen pääoma -iltapäiväseminaari 14.-15.1.2005 Suomalais-ranskalainen seminaari sosiaalisesta pääomasta 21.-22.3.2005 Alueellinen hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma –kongressi 12.6.2007 SoCa, Liike2 ja Valta: Yritysten yhteiskuntavastuu −seminaari ISoCa2007 18.-20.10.2007 Jyväskylä (lähes 150 osallistujaa 21 eri maasta) Seminaareja ja kongresseja:

  6. International Congress on Social Capital and Networks of Trust (ISOCA 2007) in October 2007 Date: 18 – 20 October 2007 Venue: University of Jyväskylä, Jyväskylä, FINLAND Congress Language: English Seminaareja ja kongresseja:

  7. Tracks/Sessions The congress organization welcomes papers on a range of issues and developments such as: ● Track 1: Social Capital as a Production Factor ● Track 2: Regions, Communities and Social Capital ● Track 3: Social Capital in Historical Perspective; Change and Continuity ● Track 4: Social Capital and Work Organisations ● Track 5: Social Relations, Networks and Social Capital ● Track 6: Innovations and Network Society ● Track 7: Social Capital in Politics ● Track 8: Pierre Bourdieu and Social Capital Seminaareja ja kongresseja:

  8. 8.11.2004 Sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja verkostojen operationalisointi ja mittaaminen (Sosiaalisen pääoman kentät 2005) 3.12.2004 Verkostoanalyysikoulutus 25.2.2005 MCA analyysi 22.4.2005 Verkostoanalyysiä UCINET ohjelmalla 2.9.2005 Kontekstuaalianalyysi ja monitasomallinnus 10.4.2006 Aineistoanalyysiseminaari 22.9.2006: Mixed Methods -strategia: kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen lähestymistavan yhteiskäyttö tutkimuksessa 13.10.2006: Haastattelu, havainnointi ja artefaktien analyysi 17.11.2006: Narratiivinen tutkimus 1.12.2006: Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) olemassa olevat kotimaiset ja ulkomaiset aineistot sosiaalisen pääoman tutkimisen kannalta SoCan metodikoulutus:

  9. Keskeiset näkökulmat Neljä keskeistä tarkastelutapaa: • yksilön asemaa verkostorakenteessa korostava (Burt), • yhteisön tiiviyttä korostava (Coleman), • ryhmäjäsenyyden merkitystä korostava (Bourdieu, Portes et al.) • yhteiskunnan ”sivilisoituneisuuden” merkitystä korostava näkökulma (Putnam) • Woolcock pyrkii synteesiin (bonding, bridging, linking) • Sitova (bonding, exclusive) sosiaalinen pääoma • Yhdistävä (bridging, inclusive) sosiaalinen pääoma • Yhteenliittävä (linking) sosiaalinen pääoma

  10. Sosiaalisen pääoman kentät

  11. Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (Lehtonen&Kääriäinen): • Kaksi lähtökohtaa: • A) Nk. crowding out –hypoteesin mukaan sosiaalinen pääoma syntyy ennen muuta tiiviissä lähiyhteisöissä kuten perheessä, lähiyhteisössä tai kansalaistoiminnassa. Hyvinvointivaltioregiimejä ajatellen tämä merkitsee sitä, että kehittyneet hyvinvointivaltiot pikemminkin rapauttaisivat kuin vahvistaisivat sosiaalisen pääoman kasvuedellytyksiä. Tämän oletuksen mukaisesti sosiaalista pääomaa tulisi löytyä erityisesti kehittymättömien hyvinvointivaltioiden maista. • B) Sosiaalinen pääoma kehittyy ennen muuta sellaisissa yhteiskunnissa, joissa on vahva poliittinen järjestelmä ja hyvin toimiva julkinen hallinto. Tämän mukaisesti sosiaalista pääomaa pitäisi esiintyä erityisesti kehittyneissä hyvinvointivaltioissa.

  12. Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (Lehtonen&Kääriäinen): • 1) Sitova sosiaalinen pääoma viittaa vahvoihin siteisiin perheenjäsenten, ystävien tai tiukasti rakentuvien etnisten tai uskonnollisten ryhmien sisällä. Tällaiset verkostot sitovat jäsenensä tiukasti toisiinsa ja voivat olla tehokkaita tuottamaan sosiaalista tukea ja kontrollia mutta ovat samalla eksklusiivisia muita, verkoston ulkopuolella olevia kohtaan. Vahvat siteen voivat olla tukahduttavia myös jäsentensä kannalta. • 2) Yhdistävä sosiaalinen pääoma viittaa heikompiin sosiaalisiin verkostoihin, ne eivät ole yhtä kiinteitä ja tiheitä kuin sitovassa sosiaalisessa pääomassa mutta mahdollistavat laajemman vuorovaikutuksen ja tarjoavat tilaisuuksia kehittää yksilön kannalta hyödyllistä sosiaalista vuorovaikutusta. Esimerkiksi työelämän, kansalaisjärjestö- tai harrastustoiminnan piirissä syntyvät sosiaaliset verkostot ovat usein heikkoja, mutta sitäkin hyödyllisempiä. Ne tarjoavat väylän vapaalle sosiaaliselle vuorovaikutukselle. • 3) Käsitteellä yhteen liittävä sosiaalinen pääoma tarkoittaa Woolcock sellaisia sosiaalisia suhteita, jotka syntyvät erilaisissa valta-asemissa olevien ja kansalaisten välille. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset julkisen ja yksityisen palvelun organisaatiot, joissa palvelujen tarjoajat ja asiakkaat kohtaavat. Se tapa, jolla instituutiot kohtelevat kansalaisia, vaikuttaa kansalaisten instituutioihin tuntemaan luottamukseen ja haluun osallistua yhteisönsä kehittämiseen.

  13. Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (Lehtonen&Kääriäinen): • ”Tutkimme sosiaalisen pääoman esiintymistä 21 maassa, jotka luokittelemme viiteen hyvinvointivaltioregiimiin. Sosiaalista pääomaa tarkastelemme neljällä ulottuvuudella, jotka ovat sitova (bonding) ja yhdistävä (bridging) sosiaalinen pääoma, yleistynyt luottamus ja epävirallinen sosiaalinen tuki. Jos sosiaalisen pääoman ja hyvinvointivaltion välillä on yhteys, sen pitäisi tulla esiin, kun sosiaalista pääoma tutkitaan erilaisissa ja sosiaaliselta turvaltaan vaihtelevissa hyvinvointivaltioissa.”

  14. Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet (Lehtonen&Kääriäinen): • Tulokset: • ”joihinkin sosiaalisen pääoman muotoihin hyvinvointivaltiolla saattaa olla negatiivinen vaikutus, joihinkin vaikutus on olematon ja joihinkin sosiaalisen pääoman muotoihin vaikutus on ilmeisesti positiivinen.” • ”Tarkastelevat maat järjestyivät sosiaalisen pääoman pääulottuvuuksien, sitovan ja yhdistävän sosiaalisen pääoman, mukaan kolmeen päätyyppiin: sellaisiin, joissa molempia on vähän, sellaisiin joissa sitovaan sosiaalista pääomaa on paljon mutta yhdistävää sosiaalista pääomaa vähän ja sellaisiin, joissa sitovaa sosiaalista pääomaa on vähän mutta yhdistävää sosiaalista pääomaa paljon. Pääosin kehittyneimmät hyvinvointivaltiot sijoittuivat viimeksi mainittuun ryhmään. Lisäksi niille oli yleensä ominaista korkea luottamus ja korkea informaali sosiaalinen tuki.”

More Related