1 / 18

Valtion instrumentit uudella ohjelmakaudella

Valtion instrumentit uudella ohjelmakaudella. Olli T. Alho TEM / Alueosasto 28.9.2012. Kaupungit kasvun kirittäjiksi. 12 suurimman kaupunkiseudun osuus BKT:sta on noin 2/3 (68,5 %, v. 2009 luvuilla). Helsingin seudun osuus on yli 1/3 (35 %), neljän suurimman yhteensä noin puolet (51 %).

holt
Télécharger la présentation

Valtion instrumentit uudella ohjelmakaudella

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Valtion instrumentit uudella ohjelmakaudella Olli T. Alho TEM / Alueosasto 28.9.2012

  2. Kaupungit kasvun kirittäjiksi • 12 suurimman kaupunkiseudun osuus BKT:sta on noin 2/3 (68,5 %, v. 2009 luvuilla). Helsingin seudun osuus on yli 1/3 (35 %), neljän suurimman yhteensä noin puolet (51 %). • Kaupunkien merkitys kasvun luomisessa on tunnustettu hallitusohjelmassa ja hallituksen toimenpiteissä. • TEM:n vastuulla kaupunkipolitiikka ja innovaatiopolitiikka –painopisteenä uudistumiskyvyn vahvistaminen. • Uusia työkaluja valmistellaan • Sopimusperäinen kaupunkipolitiikka - kasvusopimukset • Innovaatiokeskittymäpolitiikka - INKA

  3. Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka • Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen tavoitepäätökseen ja kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmaan 2012-2015. • Hallitusohjelma: • ”Jatketaan sopimusperusteista kaupunkiseutupolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa. Sopimuksilla ohjataan maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja yhdyskuntarakenteen tiivistymiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Myös alueiden sosiaalinen eheys otetaan huomioon ja kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkiköyhyyden ehkäisyyn.”

  4. Lähtökohdat • Alusta kaupunkiseutujen ja valtion väliselle vahvennetulle kumppanuudelle • Hallitusohjelman mukaan kohdennettu metropolialueelle ja muille suurille kaupunkiseuduille • Taustalla edellisen hallituskauden kokemukset metropolipolitiikasta sekä MAL-aiesopimusprosesseista Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla • Taustalla myös aiemmat liikennejärjestelmien toteuttamista koskeneet aiesopimukset (erityisesti PLJ)

  5. Tavoitteet • Vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden ja alueiden vetureina • Edistää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä • Edistää kaupunkien pitkäjänteistä kehittämistä • Kannustaa kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin – parempi kansallinen työnjako • Edistää kaupunkiseudun toiminnallisuutta – sujuva arki

  6. Sopimusten sisältöteemat • Kolme teemaa hallitusohjelman mukaisesti: • Kasvu, • MAL • Sosiaalinen eheys • Sopimusten kaupunkikohtainen räätälöinti – taustalla kaupunkien omat vahvuusalueet

  7. Sopimusteemoja kaupunkityypeittäin • Metropolipolitiikan puolella on jo valmisteltavat sopimukset (MAL, kilpailukyky, maahanmuutto ja sosiaalinen eheys) • Tampere, Turku ja Oulu: MAL-aiesopimusmenettelyn piirissä (liikennepoliittinen selonteko), lisäksi valmistellaan ainakin kasvusopimus. Tavoitteena on myös erillisen sosiaalisen eheyden sopimuksen valmistelu. • Jyväskylä, Kuopio, Lahti + Viisikko (Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta): kattosopimuksena kasvusopimus, jonka sisällä eri elementtejä (kasvun lisäksi mahdollisesti MAL(PE)- ja/tai sosiaalisen eheyden teemoja) • Lisäksi mahdollisuus: • Alueellisiin kasvusopimuksiin kansallisesti merkittävästä teemasta (esim. Kaakkois-Suomi / Venäjä) • Pienemmät kaupunkiseudut; mahdolliset kumppanuusjärjestelyt / pilotoinnit

  8. Kasvusopimukset – mitä ja ketkä • Pilotti: metropolialueen kilpailukykyaiesopimus 2010-2011. • Sopimusosapuolia: • Valtio: TEM ja OKM, paikallinen ELY mukana neuvotteluissa • Jos MAL-elementtejä mukana: LVM ja YM • Tarvittaessa myös VM • Kaupunkiseutu: keskuskaupunkijohtoisesti määritellään; mukana seudun muita kuntia, elinkeinokehitysyhtiö, maakunnan liitto… • Yliopistot ja ammattikorkeakoulut • Tavoitteena strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely, ei hankesilppua (mahdoton hallita kansallisesti) • Lähtökohtana seudun oma strategiatyö

  9. Miten kaupungit voivat ruokkia kasvua? • Luomalla vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä. • Kehittämällä kaupunkien ja korkeakoulujen strategista yhteistyötä. • Kannustamalla käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan. • Kehittämällä rakennemuutoksen ennakoinnin ja hallinnan työkaluja. • Kehittämällä kaupunkiseutujen sisäisiä, välisiä ja kansainvälisiä liikenneyhteyksiä. • Hyödyntämällä kulttuuria, luovia aloja ja tapahtumia kaupunkien kehittämistyössä. • Tehostamalla valtion ja suurten kaupunkien yhteistyötä viennin edistämiseksi sekä investointien houkuttelemiseksi. • Edistämällä kaupunkien vihreää kasvua ja vähähiilistä yhdyskuntakehitystä. • Luomalla vetovoimaisia kaupunkiympäristöjä.

  10. Kytkennät muihin prosesseihin • Kasvusopimusten osalta kytkentä innovaatiokeskittymäpolitiikkaan ja INKA-ohjelmaan (ohjeistus rinnakkain – sama aikataulu) • Kytkentä EU-ohjelmien toteuttamiseen • Uusi asuinalueohjelma (YM) kytketään sopimusjärjestelyihin • Edistetään kansallisesti merkittäviä tavoitteita; kuntauudistus (suurten kaupunkien tuki) • Kytkentä aluekehittämisen järjestelmään ja ELY-ohjaukseen; mahdollinen selkeyttämisen tarve

  11. Sopimusten luonteesta • Valtion ja kaupunkiseutujen resurssien tehokkaampi kohdentaminen, ei omia uusia resursseja • Porkkanoita rahan sijaan mm. valtiokumppanuus, pääsy kansallisiin hankkeisiin, selvitykset, politiikkalinjaukset ja välillinen vaikutus rahan allokointiin • Sopimukseen johtava vuorovaikutuksen prosessi valtion ja kaupunkiseudun välillä ja kirittäminen olennaista • Alusta kumppanuudelle, johon tavoitteena saada laadukkaat sisällöt

  12. INKA - innovatiivisuutta kaupunkiseuduille: Synnyttää osaamislähtöistä liiketoimintaa uuden tyyppisten kehitysympäristöjen ja edelläkävijämarkkinoiden avulla

  13. INKA – Innovatiiviset kaupungit –ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on • Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina • Tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuusaloille edistämällä strategisten painopistevalintojen tunnistamista ja syntymistä • Vahvistaa valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävien T&K&I -hankkeiden toteutuksessa • Kytkee paikalliset kehitysympäristöt tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan • Lisää kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä kansallisten osaamiskärkien profiloimiseksi ja vetovoimaisuuden vahvistamiseksi synnyttää osaamislähtöistä liiketoimintaa uusien kehitysympäristöjen ja edelläkävijämarkkinoiden avulla Tavoitteet:

  14. INKA -toimintamalli • Lähtökohtana globaalien haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja kansainvälisesti korkea osaamisen taso • Temaattinen lähestymistapa (toimialoista ja teknologioista riippumaton), painopiste osaamisen kehittämisen valinnoissa, jotka mahdollistavat kyvyn tarttua avautuviin uusiin mahdollisuuksiin • Perustuu parhaiden osaajien (yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) toimivaan paikalliseen yhteistyöhön • Lisää innovaatiokeskittymien välistä kansallista ja kansainvälistä verkottumista • Parhaille keskittymille vetovastuu oman osaamisalansa kansallisesta yhteistyöstä ja kansainvälistymisen edistämisestä • Kilpailtu, ketterä, nopeasti reagoiva, riskinottokykyinen – silti riittävän pitkäjänteinen valtion ja ohjelmaan valittavien kaupunkiseutujen kumppanuudelle (2014-2020) • Tukee EU:n rakennerahastojen laadukasta toteuttamista, silta Horizon -2020 hankkeisiin.

  15. Kehittämistavoitteet innovaatiopolitiikan näkökulmasta

  16. Menestyvän innovaatiokeskittymän tunnusmerkit Perusta • Keskittymän ja sen osaamisen kansainvälinen vahvuus ja kiinnostavuus • Keskittymien välinen kansallinen työnjako ja yhteistyö • Toimiva paikallinen yhteistyö ja sitoutuminen (tahtotila) • Keskittymän visio ja uskottava polku sen toteuttamiseksi • Hyvä toteutustiimi

  17. Haaste kaupunkiseuduille • Innovaatiokeskittymäpolitiikan ja INKAn piiriin pääsy vain laadullisesti parhailla ehdotuksilla – kaupungin koosta riippumatta • Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti kasvusopimuksiin ”optio” suurilla, yli 100000 asukkaan kaupunkiseuduilla, mutta ei automaatiota • Myös alueelliset, useamman kaupungin kasvusopimusehdotukset ovat mahdollisia – kansallisesti merkittävästä teemasta

  18. Aikataulu ja lisätietoja • Tarkemmat ohjeet hakeutumisesta lokakuussa • Hakemusten määräaika tammikuun 2013 lopussa • TEM odottaa hyviä hakemuksia • Lisätietoja: • Kasvusopimusmenettely: olli.alho@tem.fi • Innovaatiokeskittymäpolitiikka: mika.pikkarainen@tem.fi

More Related